Ammattien välinen yhteistyö kuntoutuksessa – korkeakoulutuksen ja työelämän sekä ammattilaisten välisten kuilujen kaventaminen

Kuntoutus edellyttää usean eri ammattilaisen yhteistyötä, johon tulee harjaantua jo koulutuksen aikana. Tätä korostetaan parin viime vuoden aikana julkaistuissa Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksissa ja ohjeissa. Ammattien välisestä yhteistyöstä on kyse, kun vähintään kahta eri ammattia tai asiantuntijuutta edustavaa henkilöä tekee yhteistyötä. Tämä edellyttää uusia työtapoja. Miten ammattien välistä yhteistyötä voidaan kehittää ja hyödyntää asiakaslähtöisten tavoitteiden ja kuntoutuksen toteutuksen edistämiseksi? Tähän haemme vastauksia Erasmus+ rahoitteisessa INPRO-hankkeessa.  

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisut kuntoutuksen uudistamisesta (2020) ja valtakunnallisesta lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteista (2022) tuovat useita kertoja esille kuntoutuksen moniammatillisuuden. Uuden osaamisen tuominen mukaan asiakaslähtöiseen hoitoon ja kuntoutukseen nähdään edellytyksenä kuntoutuksen toteuttamiselle laajan moniammatillisen yhteistyön pohjalta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020, 92). Mutta mitä tuo yhteistyö on?  

Termien käyttö on kirjavaa – moniammatillinen yhteistyö – ammattien välinen yhteistyö. Jeglinsky, Kukkonen ja Melkas (2022, 484) esittävät, että ammattien välinen (interprofessional) yhteistyö on perustaso.  Maailman terveysjärjestön (WHO ‎2010, 7–18)‎ esittämässä ammattien välisen yhteistyöhön koulutuksen ja yhteistoiminnan mallissa (Interprofessional Education & Collaborative Practice; IPECP) kiinnitetään huomiota kuiluun tulevien ammattilaisten pätevyyksien ja kuntoutuksessa toimivien ammattilaisten tietotasojen välillä (kuvio 1). 

INPRO-hanke ammattien välisen yhteistyön kehittäjänä

Edelleen on havaittu esteitä sekä tulevien ammattilaisten koulutuksessa että käytännön kuntoutustyötä tekevien taidoissa. Erasmus+ rahoitteisessa INPRO – Interprofessionalism in action! -hankkeessa tavoitteena on kehittää ammattien välisen yhteistyön käytäntöjä korkea-asteen koulutuksessa, niiden siirtyminen harjoitteluun ja siitä edelleen pysyviin käytäntöihin työelämässä (INPRO 2023).  Huomiota on kiinnitetty ammattien välisen yhteistyön kompetensseihin, yhteiseen viitekehykseen ja kieleen (ICF) ja uusiin aitoihin ammattien välisiin oppimismahdollisuuksiin.

Yhteiset ammattien väliset oppimistilanteet

Ammattien välisen osaamisen kehittämiseksi, erityisesti opintojen loppuvaiheessa, työstettiin INPRO-hankkeen Learning Intervention -toimintamallista Jamkin hyvinvointiyksikköön sopiva casepäivä, jossa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan ammattien välistä tiimityöskentelyä. Ensin pilotoitiin erilaisia versioita pienellä opiskelijamäärällä syksyllä 2022, jonka jälkeen toteutettiin ensimmäinen 100 opiskelijan yhteinen casepäivä etänä huhtikuussa 2023. Tähän etänä toteutettuun päivään osallistui fysioterapian, kuntoutuksen ohjauksen, sosiaalialan ja toimintaterapian opiskelijoita. Opiskelijat pohtivat yhden asiakkaan tilannetta hyödyntäen ICF:ää ammattien välisessä keskusteluissa toteuttaen asiakkaalle haastattelun sekä kuntoutussuunnitelmapalaverin.

Palautekyselyssä 90 % osallistuneista koki, että toteutusta kannattaa jatkaa loppuvaiheen opiskelijoille. Tarkoituksena onkin luoda casepäivästä lukukausittain toistuva toimintamalli, jotta mahdollisimman moni hyvinvointiyksikön opiskelija pääsisi tulevaisuudessa harjoittelemaan ammattien välistä tiimityöskentelyä osana opintojaan. Seuraava etänä toteutuva casepäivä onkin jo sovittu toteutettavaksi lokakuussa 2023. Lisäksi hyvinvointiyksikössä lähdetään kokeilemaan kaikille sotealan opiskelijoille suunnattua, kampuksella toteutuvaa suursimulaatiota.

Ammattien välisen yhteistyön kompetenssit

Ammattien välinen osaaminen pitää tunnistaa ja arvioida.  INPRO-hankkeessa kehitettiin osaamisten itsearviointityökalu, jonka yhtenä pohjana oli WHO:n Rehabilitation Competency Framework (WHO 2020). Sen osaamistasoja 1–3 täydennettiin lisäämällä 0-taso kuvaamaan opiskelijan osaamisen lähtökohtaa.

Casepäivässä ja Kuntoutusinstituutin moniammatillisessa harjoittelussa kokeiltiin INPROn Competence Framework -itsearviointityökalun käyttöä. Opiskelijat arvioivat omaa ammattien välistä osaamistaan, arvioiden mm. omia kommunikointitaitojaan tiimityöskentelyssä ja omaa suhtautumistaan ammattien väliseen tiimityöskentelyyn.

ICF yhteisenä kielenä

Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus, ICF (WHO 2001; THL 2013) on ollut pitkään saatavilla ja käyttöön otettavissa. Sen käyttöönotto edellyttää osaamisen lisäämistä luokituksen rakenteesta ja sen käytön periaatteista (Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet 2022, 50). INPRO-hankkeessa kehitettiin materiaalia ICF:n oppimiseen ja soveltamiseen.

WHO:n luokitusperheen muutamia vuosia sitten julkaistu ICF itseopiskelumateriaali (ICF e-learning Tool 2022) on saatavilla useilla kielillä, myös suomeksi. Sen käytön tueksi, etenkin siihen ensimmäistä kertaa perehtyvälle henkilölle, koetiin tarpeelliseksi luoda lisämateriaalia. ICF:n perusteiden oppimiseksi on tehty ICF terminologiaa selkiyttävä diasarja ja video, käyttöönoton esimerkkejä sekä sisältö reflektioseminaariin / -webinaariin, jossa on tavoitteena varmentaa keskustellen ICF:n olennaisia asioita.

Jotta ICF saadaan käyttöön, tulee ammattilaisilla olla keinoja sen hyödyntämiseen (van der Veen ym. 2022, Madden & Bundy 2018), mutta koulutusmateriaalia käyttöönottoon ei juurikaan ole ollut saatavilla. INPRO-hankkeessa on koottu materiaalipaketti tukemaan ICF:n hyödyntämistä asiakastyössä keskittyen asiakaslähtöisiin ja moniammatillisiin ICF:ää hyödyntäviin työkaluihin. Näitä ovat esimerkiksi tiedonkeruumenetelmät, toimintakykyä jäsentävät lomakkeet sekä toimintakyvyn dokumentoinnin esimerkit. Materiaali soveltuu kenelle tahansa sote-ammattilaiselle tai opiskelijalle ICF:n käyttöönoton tukemiseksi ja käytön syventämiseksi.

Molempia materiaaleja on pilotoitu kansainvälisesti INPRO-hankkeessa ja niistä on kerätty palautetta. Saatujen palautteiden perusteella materiaaleja muokataan parhaillaan. Kaikki hankkeessa tuotettu materiaali on saatavissa INPRO-hankkeen verkkosivuilta tämän vuoden (2023) aikana https://www.inproproject.eu/

Lopuksi

On ollut mielenkiintoista keskittyä ammattien väliseen yhteistyöhön. Ei tämä tähän pääty. Jamkissa keskitymme ammattien välisen yhteistyön opettamiseen ja oppimiseen niin, että se tukisi vielä paremmin työelämää. INPRO-hankkeen tuloksia hyödynnämme myös muun muassa tarjoamalla ICF koulutuksia. Toivottavasti kokemuksistamme on hyötyä myös muille koulutusta tarjoaville.

Kirjoittajat

Jaana Paltamaa, vanhempi tutkija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Anu Myllyharju-Puikkonen, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Jaana Ritsilä, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pirkko Ratinen, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lähteet:

ICF e-learning Tool. 2022. World Health Organization. Viitattu 11.5.2023. https://www.icf-elearning.com/

INPRO. 2023. INPRO – Interprofessionalism in action. Co-funded by the Erasmus+ Programme of the European Union. Viitattu 4.5.2023. https://www.inproproject.eu/ ; suomeksi https://www.jamk.fi/fi/projekti/inpro-interprofessionalism-in-action

Jeglinsky, I., Kukkonen, T. & Melkas, S. 2022. Moniammatillinen yhteistyö kuntoutuksessa. Julkaisussa Kuntoutuminen. Toim. I Autti-Rämö, A-L Salminen, M Rajavaara & S Melkas. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2022, s. 484–488.

Madden, R. & Buddy, A. 2019. The ICF has made a difference to functioning and disability measurement and statistics. Disability and Rehabilitation, 41(12):1450-1462. https://doi.org/10.1080/09638288.2018.1431812

Lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen oppaan ohjausryhmä sekä asiantuntijatyöryhmät. 2022. Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet 2022. Opas terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille ja kuntoutuksen parissa työskenteleville. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:17. Viitattu 4.5.2023.  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5423-6

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020. Kuntoutuksen uudistaminen. Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma vuosille 2020–2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:39. Viitattu 4.5.2023. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8443-1

THL. 2013. ICF: Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. 6. painos. Viitattu 4.5.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201303252595

Van der Veen, S., Evans, N., Huisman, M. & Welch, P. 2022. Toward a paradigm shift in healthcare: using the International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF) and the capability approach (CA) jointly in theory and practice. Disability and Rehabilitation, Jun 22; 1-8. https://doi.org/10.1080/09638288.2022.2089737

WHO. 2001. International classification of functioning, disability and health: ICF. Geneva: WHO. Viitattu 4.5.2023. https://apps.who.int/iris/handle/10665/42407

WHO. ‎2010.‎ Framework for action on interprofessional education and collaborative practice. World Health Organization. Viitattu 4.5.2023. https://www.who.int/publications/i/item/framework-for-action-on-interprofessional-education-collaborative-practice

WHO. 2020. Rehabilitation competency framework. Viitattu 5.5.2023. https://www.who.int/teams/noncommunicable-diseases/sensory-functions-disability-and-rehabilitation/rehabilitation-competency-framework