Tuettu osuuskunta – lisää mahdollisuuksia ja osallisuutta työelämään
Tuetussa osuuskunnassa tuki tarkoittaa kehitysvammaiselle tai muulla tavoin osatyökykyiselle työntekijälle sosiaalipalveluna annettavaa ohjausta ja tukea, jolla turvataan tulojen hankkiminen omalla työllä niin, että työ on taloudellisesti kannattavaa ja itse työn suorittaminen onnistuu turvallisesti ja laadukkaasti. Tuesta hyötyvät myös osuuskunnan kautta palveluja ostavat organisaatiot. Osuuskuntien kautta kehitysvammaiset henkilöt voivat myydä valmistamiaan tuotteita ja palveluita. Tuettu osuuskunta -hankkeessa tavoitteena on parantaa kehitysvammaisten henkilöiden ansaintamahdollisuuksia. Kun työntekijälle on työhön valmennuksena varmistettu riittävä ohjaus tehtävän suorittamiseen, on tilaajaorganisaation ohjausvastuu huomattavasti vähäisempi.
Monimutkainen sosiaaliturva toimeentulon pohjana
Tuettu osuuskunta -hankkeen alkumetreillä keskusteluun nousi huoli nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän vaikutuksista yksilöllisiin ja muuttuviin tilanteisiin ansiotulojen lisääntyessä. Hankkeessa tavoitteena on parantaa kehitysvammaisten henkilöiden ansaintamahdollisuuksia. Huolta on erityisesti silloin, kun toimeentulo koostuu useista etuuksista ja ne edellyttävät asiointia eri tahojen kanssa.
Työikäisten kehitysvammaisten henkilöiden toimeentulona on usein työkyvyttömyyseläke, joka koostuu kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä. Työkyvyttömyyseläkettä on saattanut edeltää nuoren kuntoutusraha, esimerkiksi ammatillisten opintojen ajalta. Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke, jonka aikana seurataan ja arvioidaan työkyvyn edistymistä. Toistaiseksi voimassa olevaa työkyvyttömyyseläkettä saattaa siis edeltää pitkäkestoinen määräaikaisten kuntoutustukiratkaisujen sarja.
Kuva 1. Kehitysvammaisten henkilöiden toimeentulon osatekijät (Anne Koivisto ja Toni Laajalahti)
Edellä mainittuihin etuuksiin liittyy keskeisesti työ- ja toimintakyvyn arviointi sekä ohjauksen, tuen ja palvelujen tarpeen arviointi. Sairaus tai vamma, toimintakyky ja tuen tarve ovat myös vammaistukien myöntämisen arviointikriteerejä. Vammaistuki tai eläkettä saavan hoitotuki voivat näin ollen kytkeytyä kuntoutusraha-, kuntoutustuki- ja työkyvyttömyyseläkeratkaisuihin joko määräaikaisina tai toistaiseksi voimassa olevina päätöksinä. Määräaikaiseen päätöksentekoon perustuvat myös tulo- ja menoperusteiset asumis- ja toimeentulotuet, joihin vaikuttavat lisäksi muiden samassa taloudessa elävien perheenjäsenten tilanteet. (Kela n.d.).
Etuuspäätösten määräaikaisuus voi yksilön kannalta aiheuttaa epäselvyyttä ja epävarmuutta. Lisäksi riittämätön seuranta ja ennakointi voivat pahimmillaan johtaa väliaikaiseen tulottomuuteen uusia päätöksiä odottaessa. Haastattelututkimukset osoittavatkin, että erityisesti osatyökykyiset ovat kokeneet joutuneensa etuus- ja palvelujärjestelmässä viidakkoon, jossa he ovat pakotettuja hakemaan eri etuuksia toistuvasti juuri niiden määräaikaisuuden tai kielteisten päätösten vuoksi (Määttä 2011; Näsi 2020).
Työkyvyn arviointi määrittää toimeentulon rakennetta
Viime vuosina työkyvyn käsitettä on alettu tarkastella uudelleen myös suhteessa etuusjärjestelmään. Työkyvyn käsitteen uudelleen tarkastelu, diagnostiikan kehittyminen sekä käynnissä oleva sosiaaliturvauudistus voivat muuttaa osatyökykyisten henkilöiden perustoimeentulon rakennetta.
Tuettu osuuskunta -hankkeen aikana käydyistä keskusteluista on käynyt ilmi, että hankkeen kohderyhmän nuorissa on aikaisempaa enemmän väliinputoajia, joiden toimeentulo on pitkään määräaikaisten ratkaisujen varassa ja työkyvyn osalta tilannetta seurataan pidempään. Näissä tilanteissa tarvitaan ennakoivaa, yksilöllisen kokonaistilanteen huomioon ottavaa ohjausta, jossa osataan huomioida mahdollisten ansiotulojen ja yksilöllisesti rakentuneen sosiaaliturvan vaikutukset elämäntilanteeseen. Vuonna 2020 käynnistyneellä sosiaaliturvauudistuksella pyritään hakemaan elämäntilanteiden muutokset huomioon ottavia ratkaisuja perusturvan, ansioturvan, toimeentulotuen, näiden rahoituksen sekä palveluiden yhteensovittamiseen. Osana tätä kokonaisuutta käsitellään myös keinoja sovittaa paremmin yhteen työkyvyttömyyseläke ja ansiotulot. Uudistustyö on tarkoitus saattaa päätökseen vuoteen 2027 mennessä. (Sosiaaliturvauudistus n.d.).
Kehitysvammaisten henkilöiden toimeentulon rakenne on pääsääntöisesti selkeämpi kuin esimerkiksi työttöminä työnhakijoina olevilla osatyökykyisillä, joiden elämää saattaa leimata jatkuva huoli toimeentulon epävarmuudesta. On silti hyvä muistaa, että kehitysvammaiset tai muut oppimisessa ja ymmärtämisessä tukea tarvitsevat eivät ole täysin yhtenäinen joukko samassa tilanteessa olevia ihmisiä. Heterogeenisyys todennäköisesti vain kasvaa tässä joukossa, minkä vuoksi myös työelämän täytyy uudistua. Osuuskuntatoiminta voi tarjota hyvän alustan omien vahvuuksien hyödyntämiselle ja ansiotulojen hankkimiselle. Siihen tarvitaan tuen elementti riittävänä, yksilöllisenä ja konkreettisena ohjauksena sekä työhön valmennuksena. Kun työntekijälle on työhön valmennuksena varmistettu riittävä ohjaus tehtävän suorittamiseen, on tilaajaorganisaation ohjausvastuu huomattavasti vähäisempi. Seuraavassa blogissamme jatkamme aiheen käsittelyä työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulojen yhdistämisen teemalla.
Hankkeen tarkoituksena on luoda uudenlainen Tuetun osuuskunnan malli julkisen sektorin työtoiminnan yhteyteen. Tavoitteena on, että kehitysvammaisten henkilöiden ansaintamahdollisuudet monipuolistuvat tuetun osuuskuntamallin kehittyessä, ja mahdollisimman moni kehitysvammainen henkilö saisi osan toimeentulostaan tuotteiden tai palvelujen myyntitulona.
Hankkeen rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020
Lue lisää projektipäällikkö Jyrki Vihriälän blogista ja hankkeen verkkosivuilta.
Lähteet:
Kela. N.d. Kelan henkilöasiakkaan verkkosivut. Viitattu 19.11.2021. https://www.kela.fi/henkiloasiakkaat
Määttä, A. 2011. Työkyvytön vai työtön? Työkyvyttömyydestä aiheutuva sosiaaliturvan väliinputoaminen elämänkaaren eri vaiheissa. Kuntoutus, 34(1), 18–28.
Näsi, E. 2020. Understanding the complexity of lowered work ability: Individuals’ perceptions of factors that affect returning to work after sickness absence. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto. Viitattu 19.11.2021. http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004173334
Sosiaaliturvauudistus. N.d. Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivut. Viitattu 19.11.2021. https://stm.fi/sosiaaliturvauudistus
Kirjoittaja
Anne Koivisto; projektiasiantuntija, Tuettu osuuskunta -hanke
Kuntoutuksen lehtori, Kuntoutusinstituutti, JAMK