Musiikki ja hyvinvointi: Lääkkeetöntä hoitoa vai taidetta?
Musiikilla on ollut pitkään tärkeä rooli hoidossa ja hoivassa. Antiikin Kreikassa rakennettiin useita Asklepios-jumalan nimeä kantavia parantumisen temppeleitä. Temppelialueen läheisyydessä oli myös rakennuksia vapaa-ajan viettoon kuten kulttuurin harrastamiseen. Musiikin kuunteleminen ja kokeminen nähtiin merkittävänä osana tervehtymistä ja parantumista sekä tukemassa potilaan eheytymistä. (Sanctuary of Asklepios 2015.)
Nykyaikaisen lääketieteen ja terveystieteen viitekehyksissä on tutkittu musiikin hyvinvointivaikutuksia enenevässä määrin. Monissa tutkimuksissa on saatu näyttöä musiikin vaikuttavuudesta ja hyödyllisyydestä esimerkiksi muistisairaan kognitiiviseen toimintakykyyn. Ne osoittavat, että lääkkeettömiä menetelmiä kuten taidetoimintaa kannattaa kokeilla yksilöllisesti lääkehoidon rinnalla, esimerkiksi haasteelliseksi koetun käyttäytymisen hoitoon. (Mäkisalo-Ropponen 2018.)
Tutkimukset lisäävät tietoisuutta musiikin vaikutuksista
Musiikin viitekehyksessä on tutkittu esimerkiksi muistisairaan ja omaisen välistä vuorovaikutusta laulu- ja tanssisessioissa. Aivotutkimuksissa on todettu musiikin kuuntelemisella ja laulamisella olevan rauhoittava ja levollisuutta lisäävä vaikutus. Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola on todennut, että aivotutkimuksessa eniten tuloksia on musiikista, koska sen vaikutuksia on ollut helpoin tutkia. Musiikissa on niin voimakas lataus, että se aktivoi useita aivojen alueita. (Rajamäki 2016.)
Tutkimustiedon myötä tietoisuus musiikin hyvää tekevästä vaikutuksesta on lisääntynyt vanhusten ja muistisairaiden hoidossa. Musiikki auttaa parantamaan muistisairaan muistia, sillä laulaminen ja soittaminen saavat aivoissa aikaan tapahtumia, esimerkiksi tunne-elämyksien tai muistojen heräämistä. Kun muistisairas kuulee tutun sävelmän, hän saattaa virkistyä, mahdollisesti hyräillä mukana ja osoittaa vireystilan nousua.
Käypä hoito -suosituksissa musiikkia, tanssia ja kuvataiteita suositellaan käytösoireisen muistipotilaan lääkkeettömäksi hoidoksi, samoin keinoksi aikuisille ja nuorille arjen hallinnan parantamiseksi. Taiteet ovat mahdollisia myös neuroepätyypillisten henkilöiden lääkkeettömänä hoitona. (Käypä hoito 2017.)
Taiteella ja kulttuuritoiminnalla kuten musiikin kokemisella, kuuntelemisella ja tekemisellä nähdään paitsi esteettisiä, viihtyvyyttä lisääviä, hyvinvointia ja parempaa terveyttä lisääviä vaikutuksia, myös terapeuttisia vaikutuksia. Taide- ja kulttuuritoiminta hoitolaitoksissa tähtää siihen, että hoidossa olevat henkilöt kokisivat parempaa terveyttä, viihtyvyyttä ja osallisuutta.
Musiikin vaikuttavuuden pohdinta ja tutkiminen ovat tärkeitä alan ammattilaisille. Monet alan tutkinto- ja täydennyskoulutukset ovat ottaneet koulutusohjelmiinsa sisältöjä, jotka tähtäävät ammattitaidon vahvistamiseen terveyden ja hyvinvoinnin konteksteissa tehdyssä kulttuuri- ja taidetyössä. Hoito- ja hoivalaitoksissa toteutetut yhteisölliset taidetyöpajat, viriketuokiot ja tapahtumat ovat olleet olennainen osa musiikin ammattilaisten ammattitaidon karttumista. Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikin tutkinto-ohjelmassa järjestetään yhteisömuusikon erikoistumiskoulutusta. Se keskittyy pohtimaan musiikin saatavuutta ja saavutettavuutta ihmisen elämänkaaressa sekä musiikin vaikutusta ihmiseen ja hyvinvointiin. (Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2020.)
Taide ei ole hoidon ja hoivan jatke
Taiteen tohtori Teemu Mäki tähdentää, että käytännöllisesti katsoen kaikki taidekäsitykset korostavat, että taidetta tehdessä etukäteispäämäärää ei tarvita (Mäki 2007). Musiikin hyvinvointivaikutusten tutkimustiedon valossa on tärkeää käydä keskustelua myös siitä, pitääkö taidetta ja kulttuuria perustella sen vaikuttavuudella tai esimerkiksi terveysvaikutuksilla. Kuinka moni menee konserttiin myönteisten terveysvaikutusten takia?
Tämä keskustelu on tärkeää siksi, että taiteesta ei tulisi hoitotaidetta, terapiaa tai hoidon ja hoivan jatke, jos resurssit itse hoidon ytimessä eivät riitäkään. Taide ja kulttuuri tulee myös erottaa viihde- ja elämysteollisuuden tuotteista. Tämä vaatii tietoista ja kriittistä keskustelua valinnoista ja päätöksistä millaista taidetta hoitolaitoksessa tarjotaan sekä ymmärrystä taiteen ja viihteen eroista.
Tutkimustiedon lisäksi keskusteluun on tuotava myös kriittinen tarkastelu taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten mitattavuuden ja vaikuttavuuden vaatimuksille: Taide ja sen kokeminen ei ole aina ennakoitavaa. Taidekokemus saattaa herättää myös ristiriitaisia ja yllättäviä tuntemuksia. Taiteessa rumuus, epäpuhtaus ja keskeneräisyys ovat läsnä, ja niiden tulee olla läsnä myös hoivan ja hoidon konteksteissa toteutettavassa taide- ja kulttuuritoiminnassa. Olkoon ne läsnä kuten taiteilijaprofessori Jorma Uotinen piirtää kuvaa kulttuuristamme:
” Olkoon se kulttuuri, jota etsimme, virtsan ja liljan tuoksuinen. Olkoon se epäpuhdas kuin ihmisruumis: tahroja, ryppyjä, havaintoja, häpeällisiä asentoja, vihan ja rakkauden julistuksia. Olkoon se väitteitä, rasituksia ja himoa, mitään pois sulkematta. ” (Uotinen 2012)
Kirjoittaja
Jari Karttunen, TanssitM, Tanssinopettaja (YAMK), Erityisopettaja
Lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Sähköposti: etunimi.sukunimi@jamk.fi
Lähteet
Jyväskylän ammattikorkeakoulu. 2020. Yhteisömuusikon erikoistumiskoulutus. Viitattu 30.1.2021. https://www.jamk.fi/fi/Koulutus/Taydennyskoulutus/yhteisomuusikko-erikoistumiskoulutus/
Käypä hoito 2017. Keinoja aikuisille ja nuorille arjen hallinnan parantamiseksi ja ADHD-oireiden hallitsemiseksi. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Helsinki. Viitattu 30.1.2021. https://www.kaypahoito.fi/nix02460
Mäki, T. 2007. Yhteisötaide –tapausesimerkki Be Your Enemy. Julkaisussa Taide keskellä elämää. Toim. Bardy, M., Haapalainen, R., Isotalo, M. & Korhonen, P. Nykytaiteen museo Kiasman julkaisuja 106 / 2007. Helsinki Like.
Mäkisalo-Ropponen, M. 2018. Esipuhe. Julkaisussa Lääkkeettömien menetelmien vaikutukset muistisairautta sairastavan haasteelliseksi koettuun käyttäytymiseen –raportti järjestelmällisten katsausten katsauksesta. Toim. Tuomikoski A., Parisod H., Oikarainen A., Siltanen H. & Holopainen A. Muistiliiton julkaisusarja 1/2018. Viitattu 30.1.2021. https://www.muistiliitto.fi/application/files/9515/6223/6595/Katsaus_laakkeettomat.pdf
Rajamäki, P. 2016. Taide vie elämässä eteenpäin. Suomen mielenterveysseura. Viitattu: 30.1.2021. https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/kulttuuri/taide-vie-el%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4-eteenp%C3%A4in
Sanctuary of Asklepios. 2015. Sanctuary of Asklepios, Epidaurus. Department of Classics and Ancient History. University of Warwick. Viitattu 30.1.2021. https://warwick.ac.uk/fac/arts/classics/students/modules/greekreligion/database/clumcc/
Uotinen, J. 2012. Juhlapuhe Suomen kulttuurirahaston juhlassa. Viitattu 30.1.2021. https://skr.fi/tammenlastuja-lehdet/tam_1_2012/files/assets/basic-html/page19.html