Työhyvinvointia digitaalisuuden ja kokeilukulttuurin keinoin: DIKO-hanke 1.3.2016 – 28.2.2019

Kirjoitus aloittaa blogisarjan, joka kertoo kolmevuotisen DIKO-hankkeen toimista työhyvinvoinnin kohentamiseksi työelämän myllerrysten sekä sote-uudistuksen taitekohdissa. Tuomme esille DIKO-hankkeen tavoitteita, toteutusta ja saavutettuja tuloksia.

DIKO-hanketta käynnistellessä – työelämän muutos ja sote-palveluiden tilanne 2010-luvun puolivälissä

DIKO-hanketta valmisteltaessa vuosien 2015–2016 vaihteessa työelämän kehittämistä haastoivat tutut megatrendit: väestörakenteen muutos ja ikääntyminen, globalisaatio, työelämän monikulttuuristuminen ja moninaistuminen, teknologian kehitys sekä työn murros esimerkiksi robotisaation ja digitaalistumisen muodossa. Haasteisiin pyrittiin vastaamaan niin valtakunnallisesti, alueellisesti kuin paikallisestikin.

Työelämä 2020 -hankkeessa ja vuonna 2012 valmistuneessa työelämästrategiassa tavoiteltiin työllisyysasteen, työelämän laadun, työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden parantamista. Suomalaisesta työelämästä haluttiin tehdä Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä. Työelämän kehittämisen sekä tuottavuuden ja laadun parantamisen nähtiin tapahtuvan työpaikoilla. Menestyvällä työpaikalla huolehditaan terveydestä ja työhyvinvoinnista, osaamisesta ja innovatiivisuudesta sekä luottamuksesta ja yhteistyöstä. (Työelämä 2020; Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020.)

Sipilän hallitusohjelma (2015) tunnisti sosiaali- ja terveyspalveluissa kotihoidon ja palveluasumisen henkilöstön olevan työssään suurten muutosten keskellä. Erilaiset työ- ja toimintatavat, sekalaiset sähköiset asiakastietojärjestelmät ja moninainen johtaminen aiheuttivat hämmennystä niin asiakkaissa kuin työntekijöissäkin. Palvelurakennetta oli uudistettu pitkään ja muutos jatkui. Hallitusohjelman tavoitteena olikin mm. hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeiden palveluketjujen saumaton kokonaisuus ja nykyistä toimivammat peruspalvelut.

Työ- ja elinkeinoministeriö (raportti 3/2015) tähdensi, että palveluketjujen saumattomuudella tarkoitettiin myös yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Yksityisen ja julkisen sektorin tulisi toimia rinta rinnan niin, että niiden tehokkuutta ja toimintaa on mahdollista mitata ja seurata läpinäkyvästi. Tavoitteeksi asetettiin mm. etäteknologian hyödyntäminen, itsepalvelut ja asiakkaan osallistuminen sekä palveluverkon kehittäminen. Digitalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttäisi kuitenkin uudelleenajattelua ja yhteistyötä eri toimialoilla ja organisaatioissa. Yksityisen sektorin roolia olisi kasvatettava, mutta hallitusti.

Myös Keski-Suomen maakuntastrategia vuoteen 2040 (2014) korosti yksityisten yritysten merkitystä hyvinvointipalveluiden tuottajina. Strategiassa ennakoitiin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta ja nostettiin esille asiakkaiden valinnanvapauden merkitys palveluiden uudistumiselle. Erityisesti painotettiin palveluiden vaikuttavuuden lisäämistä. Tavoitteeksi asetettiin eri-ikäisten keskisuomalaisten digiosaamisen nostaminen maailman huipulle. Digitalouden mahdollisuuden hyödyntämisen katsottiin edellyttävän uudelleen ajattelua kaikilla toimialoilla.

Sote-uudistuksen valmistelu Keski-Suomessa liikkui samoilla laduilla. Keskeisiä teemoja olivat mm. liikkuvien ja sähköisten palveluiden kehittäminen ja sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamisen kehittäminen. Samanaikaisesti painotettiin lähiyhteisöstä lähtevää asukkaiden monipuolista toimintaa ja keskinäistä tukea sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän perustehtävän turvaamista. Asukkaita on tuettava arjessa pärjäämisessä ja mielekkään elämän rakentamisessa. (Keski-Suomen SOTE 2020 –hankkeen loppuraportti.)

Lähes koko 2010-luvun ajan valmistellun kansallisen sote-uudistuksen tavoitteena on ollut hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, yhdenvertaisten ja asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kustannustehokkuuden parantaminen. Keinoiksi on nähty sote-palveluiden täydellinen horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio, järjestäjien kantokyvyn vahvistaminen, asiakaslähtöisyys ja valinnanvapauden toteuttaminen, palveluohjauksen kehittäminen ja lähipalveluiden turvaaminen. Pitkän ja monivaiheisen valmisteluprosessin tavoitteet ja keinot ovat säilyneet samoina ja ohjanneet alueellista sote-uudistuksen valmistelua. (Keski-Suomen SOTE 2020 –hankkeen loppuraportti.)

Sote-palveluiden ja johtamisen kehittäminen

Sote-palveluiden ja erityisesti kotihoidon sekä palveluasumisen toimintamallin uudistamisen välttämättömyydestä vallitsi siis DIKO-hankkeen käynnistyessä laaja yksimielisyys. Panostusta ennaltaehkäisevään toimintaan ja arkikuntoutukseen eri organisaatioiden yhteistoimintana tulisi lisätä. Vain näin voitaisiin asteittain hillitä ympärivuorokautisen asumisen kasvua ja uusia investointeja. Myös ympärivuorokautisen hoivan sisältöjä tulisi edelleen kehittää asukaslähtöiseen ja toimintakykyä ylläpitävään ja edistävään suuntaan. Vanhuspalveluissa tulisi vahvistaa asukkaan luottamusta arjessa pärjäämiseen, mikä edellyttää monialaista osaamista ja kykyä verkostomaiseen työskentelyyn. (Keski-Suomen SOTE 2020 –hankkeen loppuraportti.)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) eli ns. vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.7.2013. Laki velvoitti ikääntyneen pitkäaikaishoidon järjestettäväksi ensisijaisesti kotona tai kodinomaisessa asuinpaikassa. Kotiin annettavien palveluiden ensisijaisuutta painotettiin edelleen 1.1.2015 voimaan tulleessa lain muutoksessa. Samalla täsmennettiin laitoshoidon kriteereitä, korostettiin palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja palveluntarpeiden selvittämistä sekä edellytettiin hoidosta ja huolenpidosta vastaavan työntekijän nimeämistä.

Muutokset tarkoittivat sitä, että tulevaisuudessa kotona ja palveluasumisessa hoidetaan entistä iäkkäämpiä ja sairaampia henkilöitä. Kotihoidon ja palveluasumisen henkilöstöltä vaaditaan aikaisempaa laaja-alaisempaa ja syvällisempää osaamista. Asiakkuuden taustalla on ikääntymiseen liittyvien tekijöiden lisäksi myös muita syitä, kuten vammaisuuteen, mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyviä syitä. Vaarana on työn fyysisen ja kognitiivisen kuormituksen kasvaminen liian suureksi. Työn pitäisi olla perushoidon ja huolenpidon lisäksi entistä enemmän asiakkaan aktivointia, toimintakyvyn tukemista ja teknologian sekä apuvälineiden hyödyntämistä, jotta työn kuormitus vähenisi. (Rytkönen 2018).

Hoitotyössä meneillään oleva voimakas työ- ja toimintakulttuurin muutos ei ole haaste pelkästään työntekijöille vaan myös johtamiselle. Moninaisen toimintakentän johtaminen asettaa entistä suurempia vaatimuksia esimiestyölle. Työn tekeminen asiakkaan kotona lisää vaatimuksia avoimuudelle, tiedottamiselle ja tiedon kululle sekä hajautetun toimintajärjestelmän johtamiselle ja kehittämiselle. SOTE 2020 –hankkeen loppuraportti.) Haasteena on myös työympäristö, jota ei ole suunniteltu niin, että tilaa on asukasta avustavalle hoitajalle. (Rytkönen 2018).

Moninaisten organisaatioiden ja kompleksisten tilanteiden johtaminen haastaa esimiesten johtamistaitoja ja työn hallinnan tunnetta ja siten myös heidän hyvinvointiaan. Hoitotyön johtaminen muuttuu tietointensiivisemmäksi ja osaamisvaatimukset kasvavat. Innovaatioiden ja uudistusten tarve lisääntyy ja uudistuva teknologia ja digitalisoituminen muuttaa johtamistyön sisältöjä ja tekemisen tapoja sekä edellyttää uudenlaista osaamista. Johtajuuden nähtiinkin olevan tärkeässä asemassa uudenlaisten palveluprosessien käyttöön otossa. Tulevaisuuden johtamisella edistetään asiakaslähtöisiä toimintatapoja sekä henkilöstön työhyvinvointia, osallisuutta, resurssien riittävyyttä ja osaamista. (Keski-Suomen SOTE 2020 –hankkeen loppuraportti.)

DIKO-hankkeen tavoitteet ja sisältö

Hankkeen tavoitteena on kehittää Keski-Suomen alueella toimivien sosiaali- ja terveysalan mikro- ja pk-yritysten henkilöstön työhyvinvointia sekä työn tuottavuutta digitaalisuutta ja kokeilukulttuuria hyödyntäen. Hankkeen avulla tuetaan yrityksiä johtamisen, työhyvinvoinnin ja työn muutostarpeiden konkretisoinnissa ja kehittämisessä. Henkilöstölähtöinen kehittäminen, osaamisen vahvistuminen ja muutosten ennakointi tukevat yritysten työhyvinvointia ja tuottavuutta. Nopeiden kokeilujen avulla henkilöstö innostuu kehittämään arkea helpottavia työ- ja toimintatapoja. Hankkeessa on mukana kotihoitoa, palveluasumista sekä hyvinvointi- ja kuntoutuspalveluita tuottavia yrityksiä.

DIKO-hankkeessa tapahtuva kehittämistoiminta pohjautuu osallistavaan kehittämiseen. Hankkeen sisältö on jaettu neljään teemaan: 1) johtaminen, 2) käyttäjäystävällinen digi-teknologia, 3) yhteisöllinen viestintä ja markkinointi sekä 4) työn, työtapojen ja työympäristöjen kehittäminen.

Tammi-helmikuussa 2019 julkaistaan blogikirjoituksia mm. seuraavista teemoista:  

  • Sote-uudistuksen vaikutukset mikro- ja pk yrityksiin
  • Osallistava työn kehittäminen
  • Viestintä ja markkinointi mikro- ja pk-yrityksissä
  • Miten pärjään digitalisoituvassa työelämässä
  • Kognitiivinen kuormitus sote-alalla
  • Asiakaslähtöinen ja toimintakykyä edistävä hoitotyö
  • Hoitotyön dokumentoinnin haasteet
  • Hankkeen tulokset & jatkojalostus

DIKO-hankkeen toimijat toivottavat rauhallista joulun aikaa!

Kirjoittajat:

Anja Tanttu, anja.tanttu@jamk.fi

Kari Jaatinen, kari.jaatinen@jamk.fi

Lue lisää Diko-blogista: https://blogit.jamk.fi/diko/

Lähteet:  

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. TEM raportteja 3/2015. Viitattu 19.12.2018.  http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75084/TEMrap_3_2015_web_15012015.pdf?sequence=1&isAllowed=y   

Rytkönen, A. 2018. Hoivatyöntekijöiden työn kuormittavuus ja teknologian käyttö vanhustyössä, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. https://tampub.uta.fi/handle/10024/104482 

Keski-Suomen SOTE 2020 –hankkeen loppuraportti. 2016. Viitattu 19.12.2018.   http://www.jkl.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/87020_hankkeen_loppuraportti.pdf   

Keski-Suomen Strategia: Maakuntasuunnitelma 2040. Maakuntaohjelma 2014–2017. Keski-Suomen liitto 2014. Viitattu 19.12.2018. http://www.keskisuomi2040.fi/lataukset/2014-06-06-Keski-Suomen-liitto-Keski-Suomen-Strategia-2040.pdf   

Laki 980/2012. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Viitattu 19.12.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Laki%20ik%C3%A4%C3%A4ntyneen%20v%C3%A4est%C3%B6n%20toimintakyvyn%20tukemisesta%20sek%C3%A4%20i%C3%A4kk%C3%A4iden%20sosiaali-%20ja%20terveyspalveluista   

Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015. Hallituksen julkaisusarja 10/2015. Viitattu 19.12.2018.  https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Ratkaisujen+Suomi_FI_YHDISTETTY_netti.pdf   

Työelämä 2020 –hanke. Viitattu 19.12.2018. http://www.tyoelama2020.fi/tietoa_hankkeesta   

Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020. Viitattu 19.12.2018. http://www.tyoelama2020.fi/files/35/tyoelaman_kehittamisstrategia_final.pdf  

Jätä kommentti