Robotiikka terveydenhuollon tukena

Robotiikkaa on ollut teollisuuden käytössä jo vuosikymmeniä. Hyvinvointialan ja terveydenhuollon robotiikka on kuitenkin aivan oma alansa verrattuna perinteiseen teollisuusrobotiikkaan, sillä jo tulokulma aiheeseen on aivan toinen. Kun teollisuusrobotiikassa on kyse materiaalisen tuotannon tehostamisesta, hyvinvointialan ja terveydenhuollon robotiikassa pyritään teknologian keinoin, suoraan tai välillisesti edistämään inhimillistä hyvää. Rohkaisevia näyttöjä robotiikan tuomista hyödyistä on sote-puolella jo saatu. Esimerkiksi eräässä kokeessa diabetesta sairastavat lapset sisäistivät itsehoidon merkityksen varsin nopeasti, kun heidät opetettiin pitämään huolta pienestä NAO-robotista, johon oli ohjelmoitu diabeteksen oireiden mukaista ”käyttäytymistä”.

Kiinnostusta robotiikan hyödyntämiseen löytyy, mutta käyttö yleistyy hitaasti

Aihepiiri herättää kiinnostusta jatkuvasti. Esimerkiksi Tampereella pidettiin 6.–8.5.2019 Sosiaali- ja terveydenhuollon atk –päivät, johon sisältyi terveydenhuollon robotiikkaan ja tulevaisuuden näkymiin keskittyvä konferenssi. Vastaavia hyvinvointialan robotiikkaa koskettavia tilaisuuksia ja keskustelukanavia on nykyään tarjolla entistä enemmän niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Kansallisen HYTEAIRO ohjelman tarkoituksena on vauhdittaa tekoälyn ja robotiikan hyödyntämistä hyvinvointialan palveluissa ja toimintaprosesseissa.

Eri tilaisuuksien pohjalta voidaan vetää johtopäätöksiä, että robotiikan käyttö terveydenhuollossa yleistyy, mutta hitaasti. Yliopistollisissa sairaaloissa robottiavusteinen kirurgia on vakiinnuttanut asemansa, ja sosiaalista robotiikkaa, tai ennemminkin vuorovaikutteista robotiikkaa, pilotoidaan ahkerasti. Tällä hetkellä ykköshaaste tuntuu olevan robotiikan laajamittainen hyödyntäminen perusterveydenhuollossa ja esimerkiksi kotihoidossa, jossa skaalautuvat edut olisi helposti saavutettavissa. Toinen iso haaste liittyy sovellusten rajalliseen käyttötarkoitukseen. Markkinoilla olevat sovellukset ja ratkaisut ovat pääsääntöisesti erikoistuneet johonkin tiettyyn, joskus hyvinkin kapea-alaiseen tehtävään tai tehtäväkokonaisuuteen. Tällöin niistä saatavat hyödyt ovat usein rajallisia tai hyödynsaajaryhmä on verraten suppea.

 

Tekoälyn kehittyminen luo uusia mahdollisuuksia myös robotiikkaan

Sosiaalisen robotiikan käyttöä ja hyödyntämistä perustellaan potilaiden tai erityisryhmien elämänlaatua parantavilla mahdollisuuksilla. Toisaalta robotiikkaa tarjotaan ratkaisuksi ikääntyvien yhteiskuntien huoltosuhteen heikkenemisestä seuraaviin haasteisiin. Suhteessa hoidettavien määrään harvenevien hoitajien käsiparien rinnalle tarjottiin Sosiaali- ja terveyden huollon ATK-päivien konferenssissa mm. robottikäsipareja. Tällaista palvelurobotiikkaa on sovellettavissa hyvin monenlaisiin hoiva-, avustus- ja kuntoutustehtäviin. Käyttötarkoituksia on yksinkertaisista avustavista ratkaisuista aina terapeuttisiin ja vuorovaikutusta tukeviin sosiaalisiin robotteihin saakka. On hyvä pitää mielessä, että vaikka useissa sovelluksissa robottitekniikka olisi jo olemassa tai saatavilla, niin laajemman käytön haasteet paikantuvat vuorovaikutuksen ja tarkoituksenmukaisuuden suunnitteluun. Aivan kaikkeen robotiikka ei välttämättä tuo ratkaisua, mutta mahdollistaa sen, että henkilöstölle vapautuu aikaa tehdä tarkoituksenmukaisia tehtäviä. Onkin huomioitava, että robotiikan hyödynsaajana voi olla niin asiakas kuin henkilöstökin.

Joka tapauksessa ikääntyneille ja vammaisille on tarjolla arkea helpottavia roboteiksikin määriteltäviä laitteita. Itsenäisen asumisen tueksi kehitetään asiakkaan kuntoa monitoroivia ja kaatumisen tunnistavia robotteja, jotka tekevät hätätilanteessa hälytyksen ja avaavat videoyhteyden lääkäriin tai omaiseen. Palvelurobotteja on jo käytössä hoitolaitoksissa, joissa kuntouttava robotti väsymättä avustaa ja ohjaa kuntoutujan kehon liikkeitä ja tarjoaa sopivan vastuksen kuntoutujan oman lihasvoiman vahvistamiseksi. Tekoälyn kehittyminen luo tällaiselle teknologialle aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Robotiikan ja tekoälyn kehittymisen myötä tarvitaankin perinteisten palvelumallien uudelleen muotoilua. Kun teknologia mahdollistaa palveluilta entistä enemmän, myös asiakkaiden vaatimustaso kasvaa.

 

Robotiikka parantaa asiakkaan elämänlaatua ja helpottaa työntekijän työtä

Sosiaalisen robotiikan osalta haasteena on se, miten robotiikkaa sisältävät palvelut istuvat asiakkaiden ja työntekijöiden arkeen, unohtamatta eettisiä näkökulmia. Merkittävässä roolissa on työntekijöiden ja asiakkaiden suhtautuminen robotin käyttämiseen palveluissa. Ohjelmistorobotiikan osalta edellä mainittuja haasteita ei näytä olevan. Sairaalamaailmasta kerättyjen kokemusten pohjalta voidaan todeta, että ohjelmistorobotit todella poistavat päällekkäistä ja ”turhaa”, erityisesti hoito- ja tukihenkilökuntaa kuormittavaa työtä. Ne myös lajittelevat ja priorisoivat tehokkaasti syötettyjä tiedostoja niin, että henkilötunneissa ja päivissä saadut säästöt ovat selkeästi todettavissa.

Voidaan sanoa, että robotiikka on laaja alue ja sen hyödyntäminen edellyttää monenlaista osaamista. Uuden tekniikan käyttöönottamisessa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia ja tulevaisuudessa robotiikka parantaa niin elämänlaatua kuin tehostaa työelämääkin. Työsarkaa on toki edessä ja erityisesti ihmisen ja robotin välisen vuorovaikutuksen tutkimuksella on paljon annettavaa niin yhteiskunnalle kuin työelämällekin. Teknologia ja sen kehitys sekä osaamistarpeet lisääntyvät koko ajan. Tulevaisuudessa niin asiakkaille kuin työelämällekin tarjotaan yhä useampia sovelluksia, joiden hyödyntämistä on vaikea vielä tässä vaiheessa arvioida. Alan kehityksen seuraaminen on välttämätöntä, jos aikoo pysyä mukana kehityksessä ja kilpailukykyisenä.

 

Kirjoittajat:

Tapio Mäkelä, asiantuntija, RoboCountryside -hanke, JAMK

Toni Pekkola, projektipäällikkö, RoboCountryside -hanke, JAMK

 

Lisätietoa hankkeesta:

Kuuntele Ylen radiohaastattelu RoboCountryside -hankkeesta tästä!

https://blogit.jamk.fi/robocountryside/

https://www.youtube.com/channel/UCt_O-69GW1l9N2_762C1hKg