Vankien työllistymisen edistäminen ammatillisen kuntoutuksen keinoin
Vaikka Suomen sosiaaliturva ja hyvinvointipalvelut ovat kattavia, ei monimutkainen palvelujärjestelmä aina tavoita kaikkia palveluja tarvitsevia ryhmiä kuten vankeja. Moni vanki hyötyy ammatillisesta kuntoutuksesta. On tärkeää tunnistaa ammatillista kuntoutusta tarvitsevat vangit. Tätä kehitetään AKO-hankkeessa.
Työ antaa toimeentulon ja rytmiä päiviin, mutta työllistyminen ei aina ole ongelmatonta. Työllistymisen edistämiseksi on luotu erilaisia tukitoimenpiteitä ja -järjestelmiä.
Yksi merkittävä järjestelmä on ammatillinen kuntoutus, jolla tähdätään työelämässä pysymiseen, työllistymiseen ja työelämään palaamiseen (Kela). Suomessa ammatillista kuntoutusta järjestävät Kela, työeläkelaitokset, tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset sekä ammatilliset oppilaitokset. Järjestelmää säätelevät työeläkelait sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksia ja kuntoutusrahaetuuksia koskeva lainsäädäntö (ks. esim. Sosiaali- ja Terveysministeriö).
Vaikka Suomessa hyvinvointipalvelut ja sosiaaliturva ovat kattavuudeltaan hyvä, tiedossa on, että hyvinvointivaltion katvealueilta löytyy ryhmiä, joita monimutkainen palvelujärjestelmä ei tavoita hyvin tai ollenkaan – tai oikeaan aikaan (Metteri, 2012).
Vankien ammatillinen kuntoutus vaatii osaamista rikosseuraamusalan ammattilaisilta
Vankien työllistämisen edistäminen edesauttaa rikoksettomaan elämäntavan omaksumista ja integroi vankeja yhteiskuntaan (Danielsson ja Aaltonen, 2017). Usein vankien työkyky on alentunut ja työelämään palaaminen vankeusajan päätyttyä voi edellyttää erityistoimenpiteitä kuten koulutuksen loppuun saattamista tai lisäopintoja.
Moni vanki hyötyy ammatillisesta kuntoutuksesta. On tärkeää tunnistaa kuntoutusta tarvitsevat vangit, koska tällöin voidaan hyödyntää vankeusaika työllistymisen tukemiseen.
AKO-hanke kehittää vankien ammatillisen kuntoutuksen ohjausprosessia
”Ammatilliseen kuntoutukseen ohjausprosessin kehittäminen vankien työllistymisen edistämiseksi”, myöhemmin AKO-hanke, käynnistyi helmikuussa 2020. Hankkeen tavoitteena on kehittää ammatillisen kuntoutuksen ohjauksen toimintamalli vankiloihin ja yhdyskuntaseuraamustoimistoihin ja lisätä ohjaustyötä tekevien tietoa eri ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehdoista.
Hanketta koordinoi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikkö, ja hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen Itä- ja Pohjois- Suomen rikosseuraamusalueen ja Kelan kanssa. Kehittämis- ja tutkimushanketta rahoittaa Kansaneläkelaitos.
AKO-hankkeessa kartoitetaan rikosseuraamusalan työntekijöiden osaamistarpeita ammatillisen kuntoutuksen ohjausosaamiseen monin eri tavoin. Hanketta toteutetaan Rikosseuraamuslaitoksen kanssa. Yhdessä hanketoimijoiden kanssa selvitetään:
- Millaista tietoa ammatillisesta kuntoutuksesta tarvitaan?
- Millaisin ehdoin, missä tilanteissa ja miten ammatillinen kuntoutus voi toteutua rikosseuraamusalalla?
Keskeistä hankkeessa on, että tieto rakennetaan toimintatutkimuksellisten periaatteiden mukaisesti yhdessä hankkeeseen osallistuvien työntekijöiden, esimiesten, organisaatioiden johdon ja muun muassa Kelan kanssa. Moninäkökulmainen lähestymistapa on tärkeää laajan ymmärryksen saamiseksi. Hankkeen tavoitteena on edistää sitä, että rangaistustaan suorittavien vankien työllistymisen mahdollisuuksia parannetaan jo vankeusaikana.
Tämä on koko yhteiskunnan etu.
Kirjoittajat:
Mia Tammelin
yliopettaja, JAMK Hyvinvointiyksikkö, Kuntoutus- ja sosiaaliala
Taja Kiiskilä
lehtori, JAMK Hyvinvointiyksikkö, Kuntoutus- ja sosiaaliala
Lisätietoja:
Lue lisää AKO-hankkeesta.
JAMK Hyvinvointiyksikön Kuntoutus- ja sosiaaliala kouluttaa sosiaalialan palveluohjauksen asiantuntijoita sosionomikoulutuksessa. Lue lisää.
Lähteet:
Ammatillinen kuntoutus. Kela. Viitattu 10.8.2020 https://www.kela.fi/ammatillinen-kuntoutus
Ammatillinen kuntoutus. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 10.8.2020. https://stm.fi/ammatillinen-kuntoutus
Danielsson, P. ja Aaltonen, M. 2017. Vankeusrangaistukseen tuomittujen työmarkkinoille osallistuminen seuraamuksen jälkeen. Yhteiskuntapolitiikka 82/ 5. 538- 548.Viitattu 10.8.2020 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135435/YP1705_Danielsson%26Aalto nen.pdf?sequence=3
Kaarlejärvi K. ja Puumalainen, J.(toim.) 2019. Vankeusaika mahdollisuutena! -hankkeen loppuraportti. Kuntoutussäätiön työselosteita 62/2019. Viitattu 14.9.2020 https://kuntoutussaatio.fi/assets/files/2019/06/Vankeusaika-mahdollisuutena-hankkeen-loppuraportti-final.pdf
Metteri, A. 2012. Hyvinvointivaltion lupaukset, kohtuuttomat tapaukset ja sosiaalityö. Väitöskirja. Tampere: Tampere University Press. Acta Universitatis Tamperensis 1778. Viitattu 14.9.2020. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8956-3.