Seuratoiminnan kehittämistuen arviointi ikkunana urheiluseurojen murrokseen
Suomessa urheiluseurojen toiminnan edellytysten luominen kuuluu liikuntalain perusteella kuntien tehtäviin. Valtio on lisäksi tukenut urheiluseuratoiminnan kehittämistä myöntämällä avustusta seurojen kehittämishankkeille. Likes on toteuttanut opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän seuratuen seurantaa ja arviointia vuodesta 2005. Tukimuodon avulla on vuosien saatossa reagoitu urheiluseurojen taloustilanteisiin, politiikan painopisteisiin ja seurakäsityksen muutokseen.
Ministeriö seuratuen jakajana
Vuosina 1999–2012 tuki myönnettiin valtionavustuksena liikunnan keskus- tai toimialajärjestöille, jotka hallinnoivat ja jakoivat tuen edelleen urheiluseuroille. Vuodesta 2013 tuki on jaettu ministeriöstä suoraan urheiluseuroille. Jakotavan muutoksen taustalla oli muun muassa poliittinen valinta tukea erityisesti paikallista toimintaa. Avustusta on voinut saada kehittämisen lisäksi työntekijän palkkaamiseen vuodesta 2009. (Lehtonen, Hakamäki, Kukko & Oja 2022; Turpeinen, Hakamäki, Hentunen, Laine & Lehtonen 2018)
Vapaaehtoistoiminnasta palkkatyöhön
Palkkatuen synty liittyi siihen, että taantumassa urheiluseurat nähtiin mahdollisuutena työllistää ihmisiä. Palkkatukien taustalla oli myös valtioneuvoston periaatepäätös (2008) liikunnan edistämisen linjoista. Siinä tunnistettuja ammattimaistamis- ja muita kehittämistarpeita päätökseen liittyvässä opetusministeriön toimenpideohjelmasuunnitelmassa suositettiin ratkaistavan tukemalla päätoimisten työntekijöiden palkkaamista pilottihankkeella (opetusministeriö 2008). Tuen avulla palkattiin aluksi etenkin seurojen ensimmäisiä työntekijöitä, mikä edesauttoi yhdistysten siirtymistä ammattimaiseen ja järjestelmälliseen toimintatapaan. Yhdistystoiminnan arvoa tuottava luonne on nähty toki aiemminkin. Etenkin 1990-luvun alun lamavuodet ohjasivat kiinnostusta vapaaehtoistyön arvon laskennalliseen määrittelyyn, mutta rahatalouteen ja palkkatyöhön siirtyminen on tehnyt sen tuotantoluonteesta ilmeisempää.
Työnantajina toimivien urheiluseurojen lukumäärä on vakiintunut noin kahteen tuhanteen seuraan. Viime vuosina työvoiman määrän lisäys ei ole kasvattanut työnantajaseurojen lukumäärää, eli isommat seurat ovat kasvaneet kokoa. Tilastokeskuksen mukaan urheiluseurat maksoivat palkkoja vuonna 2018 noin sata miljoonaa euroa. Luku kattaa vain voittoa tavoittelemattoman yhdistystoiminnan eli ei esimerkiksi osakeyhtiömuotoista urheilutoimintaa. (Turunen, Turpeinen, Inkinen & Lehtonen 2020.)
Avustuskäytäntö on tapa kerätä ja julkistaa tietoa
Kaikkiaan seuratukea on jaettu noin 60 miljoonaa euroa vuosien 1999–2021 aikana (Oja 2021). Avustamiskäytäntöön on liittynyt kehittämisen perustuminen kirjallisiin hakemuksiin, avustuksen käytön raportointi ja tilivelvollisuus. Sen sivutuotteena on syntynyt rakenteistunutta tietoa, millaisia urheiluseuroja Suomessa on, mitä ne tekevät, paljonko niiden toiminnan piirissä on ihmisiä ja mikä on niiden talouden volyymi. Avustushakemusten, -päätösten ja raporttien dokumentointi ja seuranta on mahdollistanut uusia tapoja tehdä urheiluseuratutkimusta, joka 1980-luvun traditioiden mukaisesti aiemmin perustui pääasiassa kyselytutkimuksiin. Erillisten tutkimusraporttien rinnalla tieto on nykyään käytettävissä avoimina tietoalustoina, joiden käyttäjä voi itse rajata seuratuen seurannan tuloksia esimerkiksi vuosittain ja alueellisesti maakunnan tai kunnan tarkkuudella. Likes on pitänyt yllä hakijatietojen perusteella rakennettua Seuratuki-Virveli-tietokantaa vuodesta 2012 alkaen kaikista seuratukea (tai korona-avustusta) saaneista, yhteensä 1600 urheiluseurasta. Tukea on siis eri vuosien aikana saanut yhteensä viidesosa kaikista lajiliittojen jäseninä vuonna 2021 olleista noin 7500 seurasta. Tieto lajiliittojen jäseninä olleiden seurojen kokonaismäärästä löytyy Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen Seuratietokannasta.
Muuttuva toimintaympäristö haastaa urheiluseuroja
Päätöksentekoa palvelevan tiedontuotannontavoitteena on hankkia sellaista tietoa, mitä päätöksenteossa tarvitaan. Käytännössä kun tilanne on päällä, päätöksiä joudutaan tekemään, sillä tiedolla, mitä on – ei sillä, mitä toivoisi olevan käytössä tuonnempana. Seurakenttää koskevalla käytettävissä olevalla tiedolla oli merkitystä muun muassa, kun keväällä 2020 arvioitiin, mikä on seurojen kyky toimia covid-19-pandemiatilanteessa, millaista tukea siihen voi myöntää ja mitä voidaan ottaa vastaan.
Myös urheiluseuroissa seuratoiminnan kehittämistuen ja muiden hankkeiden hallinnoinnista kertynyt osaaminen oli karttunut siihen mittaan, että valtionavustusta tukemisen välineenä voitiin käyttää. Seurat olivat jo oppineet tekemään hakemuksia, käyttämään hakujärjestelmää ja budjetoimaan siten kuin valtionavustuksen myöntäjä edellyttää. Seuratoiminnan kehittämistuen lisäksi vuosina 2020–2021 opetus- ja kulttuuriministeriön covid-19-avustusta tai aluehallintoviraston myöntämää etävalmennuksen ja -harjoittelun kehittämistukea sai 916 seuraa (Seuratuki-Virveli).
Kirjoittajat
Matti Hakamäki
erikoissuunnittelija Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kati Lehtonen
erikoistutkija Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Samuli Oja
tutkija Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Tuomas Kukko
tilastoasiantuntija Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kuva
Salla Turpeinen
Lähteet
Koski, P. & Mäenpää, P. 2018. Suomalaiset liikunta- ja urheiluseurat muutoksessa 1986−2016. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:25. Viitattu 2.3.2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160926/okm25.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Lehtonen, K., Hakamäki, M., Kukko, T. & Oja, S. 2022. Financial development support for sports clubs 2013–2021 and employment in Finnish sports clubs. LIKES Research Reports on Physical Activity and Health 406. JAMK University of Applied Sciences. Viitattu 2.3.2022. https://www.likes.fi//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/2022/01/Seuratuki_Summary_ENG_Final.pdf
Oja, S. 2021. Seuratukihankkeiden hakemusarviointi 2021 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 399. Viitattu 2.3.2022. https://www.likes.fi//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/2021/10/Seuratuen-hakemusarviointi-2021.pdf
Opetusministeriö 2008. Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista. Opetusministeriön julkaisuja 2009:17
Opetusministeriö 2008. Valtioneuvoston periaatepäätös: Suunnitelma toimenpideohjelmaksi
Seuratietokanta. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus. Viitattu 2.3.2022.
Seuratietokanta.fi
Seuratuki-Virveli. Seuratoiminnan kehittämistuen seuranta 2012–2021. Jyväskylä: Likes. Viitattu 2.3.2022. likes.fi/tutkimus/seuratuki/
Turpeinen, S., Hakamäki, M., Hentunen, J., Laine, K. & Lehtonen, K. 2018. Seuratuki kansalaistoiminnan tukimuotona. Havaintoja seuratuen seurannasta vuosilta 2013–2017 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 343. Viitattu 2.3.2022. https://www.likes.fi//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/2018/05/Seuratuki_kansalaistoiminnan_tukimuotona_Turpeinen-ym.pdf
Turunen, M., Turpeinen, S.; Inkinen, V. & Lehtonen, K. 2020 Palkkatyö urheiluseuroissa: Urheiluseurat työnantajina 2013–2020. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 385. Viitattu 2.3.2022. https://www.likes.fi//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/2020/06/palkkaty%C3%B6-urheiluseuroissa_turunen-ym.pdf