kolme kasvia ruukuissa esiteltynä

Hyvinvointipedagogiikka luo iloa ja oppimista tukevaa toimintakulttuuria

Iloliike-hankkeen tavoitteena on edistää opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja liikunnallista elämäntapaa osana oppilaitoksen pedagogisia käytänteitä ja toimintakulttuuria. Hankkeessa on tuotettu valtakunnallinen Iloliike-koulutuskokonaisuus, joka vastaa ajankohtaiseen tarpeeseen edistää opiskelijoiden hyvinvointia. Koulutuskokonaisuuden toinen tärkeä tavoite on tukea ammattilaisten omaa työhyvinvointia. Iloliike-koulutus on suunnattu oppilaitosten koko henkilöstölle. Se tarjoaa hyvinvoinnin edistämistyöhön kaivatun yhtenäisen punaisen langan opettajien ja muiden ammattilaisten välillä. Tässä kirjoituksessa kuvataan Iloliike-koulutuksen teoreettista taustaa, pilotointikokemuksia ja jatkoajatuksia.  

Hyvinvointitaitoja on tärkeää oppia ja opettaa  

Hyvinvointiosaamisen edistäminen on voimassa olevien opetussuunnitelmien yksi keskeisiä teemoja peruskoulussa ja toisella asteella. Myös korkeakouluissa opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen on yksi keskeisiä strategioita ja painopisteitä. Hyvinvointiosaaminen ja hyvinvointitaidot liittyvät muun muassa itsestä huolehtimiseen, terveyttä edistäviin elämäntapoihin, sinnikkyyteen, läsnäolo- ja myötätuntotaitoihin sekä omien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen (LOPS 2019). Hyvinvointiosaaminen ja -taidot ovat kaiken oppimisen, terveen kasvun ja kehityksen lähtökohta ja yksi hyvän elämän edellytys, jota on tärkeää oppia ja opettaa. Nykyään voidaan puhua hyvinvointipedagogiikasta (White 2021), jota rakennetaan osaksi kaikkea oppilaitosten toimintakulttuuria.  

Hyvinvoinnin kokemus ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Viimeisimpien kouluterveyskyselyn (2021) tulosten mukaan aiempaa useampi opiskelija kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Huolta on lisännyt pandemian tuomat kielteiset vaikutukset, kuten liikunnan harrastamisen drop-out-ilmiö sekä opiskelijoiden mielialahaasteet ja ahdistuneisuuden lisääntyminen, erityisesti tytöillä. (Parikka, Holm, Ikonen, Koskela, Kilpeläinen & Lundqvist 2021.) Opiskelijoiden ohella myös henkilöstön kokema kuormitus on kasvanut pandemian aikana (Salmela-Aro, Upadyaya & Hietajärvi 2001).   

Arvot, hyväksyntä ja positiivinen psykologia  

Iloliike-koulutuskokonaisuus pohjautuu arvo- ja hyväksyntäpohjaiseen lähestymistapaan ja positiivisen psykologian ajatuksiin ja tutkittuihin menetelmiin (Hayes & Ciarrochi 2015; Seligman 2021). Molempia lähestymistapoja hyödyntämällä voidaan edistää hyvinvointia tukevaa oppilaitosympäristöä ja vahvistaa opiskelijoiden taitoja, jotka tukevat tervettä kasvua, kukoistusta ja hyvinvointia (Ciarrochi ym. 2016).    

Positiivisen psykologian keskeisiä teemoja ovat myönteiset tunteet, voimavarojen ja vahvuuksien hyödyntäminen ja näiden soveltaminen käytäntöön, jolloin puhutaan usein positiivisesta pedagogiikasta. Positiivisen psykologian interventioilla voidaan vaikuttaa myönteisesti opiskelijoiden psykososiaaliseen ja emotionaaliseen terveyteen sekä oppimiseen (Durlak, Weissberg, Dymnicki, Taylor & Schellinger 2001; Taylor, Oberle, Durlak & Weissberg 2017; Waters 2011).   

Arvo- ja hyväksyntäpohjaisessa lähestymistavassa keskeistä on psykologisen joustavuuden kehittäminen sekä arvojen hyödyntämiseen ja hyväksyntään liittyvät taidot. Lähestymistavan taustalla on laaja-alaisesti tutkittu hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmä (A-Tjak, Davis, Morina, Powers, Smits & Emmelkamp 2015). Arvo- ja hyväksyntäpohjaista lähestymistapaa on hyödynnetty aikaisemmin koulu- ja oppilaitosmaailmassa muun muassa yläkouluikäisten (Lappalainen, Lappalainen, Puolakanaho, Hirvonen, Eklund, Ahonen, Muotka & Kiuru 2021) ja lukiolaisten hyvinvoinnin edistämisessä (Kangasniemi 2020), osana tukioppilastoimintaa (Kangasniemi 2018) sekä Liikkuva opiskelu -toiminnassa (Kangasniemi & Siekkinen 2021).  

Lähestymistapa soveltuu hyvin myös liikkumisen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen (Kangasniemi 2015; Kangasniemi 2017), jossa vahvistetaan suoran neuvomisen tai ohjaamisen sijaan opiskelijan omaa motivaatiota muutokseen omia arvoja hyödyntämällä. Tunteiden muuttamisen sijaan tärkeää on kaikenlaisten tunteiden hyväksyntä, mikä taitona edistää opiskelijan pärjäämistä ja hyvinvointia elämän muuttuvissa tilanteissa. Yhteisötasolla lähestymistavassa keskitytään kehittämään ympäristöjä, jotka tukevat ja mahdollistavat opiskelijoiden hyvinvointia.   

Koulutuksesta välineitä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen 

Iloliike-koulutuskokonaisuutta pilotoitiin lukio-, ammatillisella ja korkeakoulupuolella opettajille ja muille ammattilaisille huhti- ja toukokuussa 2022. Jotta osallistumiskynnys olisi ollut mahdollisimman matala, järjestettiin koulutuskokonaisuus verkossa viitenä aamukahvituokiona. Ilmoittautuneita oli yhteensä 80 henkilöä.   

Koulutuskokonaisuus rakentui ajankohtaisten ilmiöiden, liikuntapsykologisen tutkimustiedon ja Likesin aikaisemmista täydennyskoulutuksista saatujen kokemusten pohjalta. Nyyti ry. ja Mieli ry. toivat koulutussisältöön osaamistaan mielenterveyden saralta ja käytännön työssä toimivaksi todettuja materiaaleja.   

Koulutuskokonaisuudessa käsiteltiin opiskelijoiden hyvinvointitilannetta, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin käsitettä ja hyvinvointiosaamisen sisältöjä. Lisäksi perehdyttiin motivaation ja voimavarojen edistämiseen, kehon, liikkumisen ja psyykkiseen hyvinvoinnin väliseen vuorovaikutukseen sekä osallisuuteen, yhteisöllisyyteen ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Jokainen koulutuskerta sisälsi konkreettisia harjoitteita ja menetelmiä arjen työhön.  

Jokaisesta koulutuskerrasta kerättiin osallistujilta palautetta. Viisiviikkoinen koulutuskokonaisuus koettiin tärkeäksi ja hyödylliseksi. Koulutuspalaute oli erittäin positiivista. Osallistujat kokivat koulutuksen sisältöjen vastaavan akuuttiin tarpeeseen opiskelijoiden hyvinvointivajeen korjaamisessa. Koulutuskokonaisuuden rakennetta pidettiin oppilaitosarkeen hyvin istuvana.   

”Tärkeitä ja hyödyllisiä aiheita sekä hyviä harjoituksia.”  

Hyvinvoinnin, läsnäolon ja kohtaamisen teemat puhuttelivat osallistujia myös oman jaksamisen näkökulmasta. Ihmissuhdetyössä on tärkeää tunnistaa omat voimavarat ja voida itse hyvin. Muutoin voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta olla aidosti opiskelijoiden tukena.    

”Hyvä, että koulutuksessa kannustettiin myös kuuntelijoita hetkeksi itse pysähtymään ja pohtimaan näitä asioita.” 

”Hyviä ideoita omaa työhön ja elämään.” 

Tervetuloa perehtymään hyvinvointipedagogiikkaan syksyn Iloliike-koulutuksissa! 

Iloliike-koulutus tiivistää ja soveltaa olemassa olevaa hyvinvointia tukevaa tutkimus- ja menetelmätietoa 2020-luvulle.  Likesin Iloliike-koulutuksia on tarjolla syksyllä lisää. Suosittelemme koulutusta kaikille oppilaitoksissa työskenteleville ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisestä kiinnostuneille opettajille ja muille ammattilaisille.  

Tutustu Iloliike-koulutuskokonaisuuteen tästä 

  

Kirjoittajat: 

Anu Kangasniemi, johtava asiantuntija, PsT, Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu  

Anni Helotie, asiantuntija, MIELI ry  

Eeva Kolttola, asiantuntija Nyyti ry  

  

Iloliike – Nuorten liikunnallista elämäntapaa positiivisen psykologian ja pedagogiikan avulla 

on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke (15.12.2021-31.12.2022), jossa edistetään opiskelijoiden hyvinvointia ja liikunnallista elämäntapaa positiivisen psykologian avulla. Tavoitteena on vahvistaa nuorten hyvinvointia, voimavaroja, myönteistä suhtautumista ja motivaatiota liikkumista kohtaan. Hankkeessa tuotetaan koulutusta ja materiaalia osana oppilaitoksen hyvinvointia tukevaa toimintakulttuuria. 

Lue lisää: https://www.likes.fi/tutkimus/positiivinen-psykologia-hyvinvoinnin-ja-liikkumisen-tukena/   

  

Lähteet  

A-Tjak, J., G., L., Davis M., L., Morina, N., Powers, M., B., Smits, J., A., J. & Emmelkamp, P., M., G. 2015. A meta-analysis of the efficacy of acceptance and commitment therapy for clinically relevant mental and physical health problems. Psychother Psychosom 84, 30–36.   

Ciarrochi, J., Atkins, P. W. B., Hayes, L. L., Sahdra, B. K. & Parker, P. 2016. Contextual positive psychology: Policy recommendations for implementing positive psychology into schools. Frontiers in psychology, 7, 1561.   

Durlak, J. A., Weissberg, R. P., Dymnicki, A. B., Taylor, R. D. & Schellinger, K. B. 2011. The impact of enhancing students’ social and emotional learning: A meta-analysis of school-based universal interventions. Child Development, 82, 405–432.   

Hayes, L. L. & Ciarrochi, J. 2015. The thriving adolescent: Using acceptance and commitment therapy and positive psychology to help teens manage emotions, achieve goals, and build connection. Oakland, CA: New Harbinger.  

Kangasniemi, A. 2015. The mindfulness, acceptance and commitment approach to encouraging a physically more active lifestyle. LIKES – Research Reports on Sport and Health 305. Jyväskylä. LIKES – Research Center for Sport and Health Sciences.   

Kangasniemi, A. 2017. Tavoitteesta tavaksi -Tietoisesti kohti terveyttä ja hyvinvointia. Helsinki: Kirjapaja.  

Kangasniemi, A. 2018. Hyvinvointitaidot. Tukioppilaiden koulutusmateriaalit. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto.  

Kangasniemi, A. 2020. Hyvinvointia lukioon -jaksamista opiskelijoille. Liikunta & Tiede 01/2020, 46–48.  

Kangasniemi, A. & Siekkinen, K. 2021. Hyvinvoinnin puheeksi ottamisen materiaalit Liikkuva opiskelu -ohjelma, Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.9.2022. https://www.liikkuvaopiskelu.fi/fi/idea/materiaali-hyvinvoinnin-puheeksi-ottamiseen  

Kouluterveyskysely 2021. THL. Viitattu 5.7.2022. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset   

Lappalainen, R., Lappalainen, P., Puolakanaho A., Hirvonen, R., Eklund, K., Ahonen T., Muotka, J. & Kiuru,N. 2021. The Youth Compass – The effectiveness of an online Acceptance- and Commitment Therapy program to promote adolescent mental health – a Randomized Controlled Trial. Journal of Contextual Behavioral Science, 20, 1–12.  

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019. Määräykset ja ohjeet 2019:2a. Opetushallitus. Viitattu 1.9.2022 https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2019.pdf.  

Parikka, S., Holm, N., Ikonen, J., Koskela, T., Kilpeläinen, H. & Lundqvist, A. KOTT 2021 -tutkimuksen perustulokset 2021. Viitattu 5.7.2022.  www.terveytemme.fi/kott   

Salmela-Aro, K., Upadyaya, K. & Hietajärvi, L. 2001: Rehtorien ja opettajien hyvinvointi koronapandemianaikana. Viitattu 5.7.2022. https://www.henry.fi/ajankohtaista/tyon-tuuli/2021/tyon-tuuli-12021.html  

Seligman, M.E.P. 2011. Flourish. A visionary new understanding of happiness and well-being. Free Press.  

Taylor, R.D., Oberle, E., Durlak, J.A. & Weissberg, R. P. 2017. Promoting positive youth development through school-based social and emotional learning interventions: A meta-analysis of follow-up effects. Child Dev, 88, 1156–1171.   

Waters, L. 2011. A review of school-based positive psychology interventions. The Australian Educational and Developmental Psychologist, 28, 75–90.   

White, M. 2021. A decade of positive education and implications for initial teacher education: A narrative review. Australian Journal of Teacher Education, 46, 74–90.   

Jätä kommentti