Lapsilähtöinen budjetointi liikunnan vastuualueen tiedolla johtamisen välineenä

Lapsilähtöinen budjetointi on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan kirjattua pyrkimystä edistää lapsi- ja perheystävällisyyttä Suomessa (Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma 2019). Ilmiöbudjetoinnin eli talousarvion tarkastelemisen kokoavasti jonkin tietyn aiheen kannalta voi ajatella tekevän näkyväksi, mihin rahoitus kohdistuu ja parhaimmillaan myös mitä sillä saadaan aikaan. Aiemmin on kehitetty ja otettu käyttöön ainakin sukupuolitietoista budjetointia ja kestävän kehityksen budjetointia. Ihan sormia napsauttamalla toimiva lapsibudjetointi ei kuitenkaan tapahdu. 

Pitkä valmistelu puheista käytäntöön 

Pyrkimys käynnistettiin teettämällä aluksi selvitys, jossa määriteltiin viitekehys, miten lapsibudjetointia käytännössä pitäisi tehdä ja millaisella tiekartalla eli suunnitelmalla pitäisi edetä (Jokiranta, Peltonen, Rissanen, Rosenqvist, Voltti, Käsmä, Luoma, Falk & Kuokkanen 2020).  Selvityksen pohjalta valtioneuvoston kanslia asetti vuonna 2021 työryhmän valmistelemaan esityksen siitä, kuinka lapsistrategian lapsibudjetointiosio otetaan käyttöön valtion talousarvioprosessissa. Työryhmä puolestaan laati ehdotuksen, mitä näkökulmia tulisi sisällyttää lapsibudjetoinnin pilotointiin vuoden 2022 talousarviossa, ja esitti samalla lapsibudjetoinnin vakiinnuttamista vuoden 2023 talousarvioesitykseen. Jatkotoimet toteutettaisiin esityksen mukaan virkavalmisteluna ministeriön normaalin toimialaansa kuuluvien tehtävien puitteissa. Lisäksi työryhmä esitti, että lapsivaikutuksia pitäisi arvioida hallituskausittain ja että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos soveltuisi toteuttajaksi parhaiten. (Lapsibudjetoinnin pilotointi ja vakiinnuttaminen 2021.)  

Normaalien toimialaan kuuluvien tehtävien puitteissa eri toimialoilla kertyy rahoitettavista tarkoituksista hyvin eritasoista tietoa, jota alkujaan ei ole tarkoitettu ilmiöbudjetoinnin välineeksi. Valtioneuvoston kanslian selvityksessä onnistuttiin talousarvioesityksestä käsitteellisesti erottamaan lapsiin kohdistuvat suorat kulut ja niin sanotut kollektiiviset kulut, joista osan voitiin ajatella kohdistuvan lapsiin.  Liikunnan vastuualueen rahapelitoiminnan tuottojen momentin 150 miljoonan euron summan osalta työryhmä tulkitsi, että koska avustuksia käytettiin noin 1150 kohteeseen, joista 160 kohdistuu kokonaan tai osittain lasten ja nuorten liikuntakasvatukseen, on tämä suhdeluku sopiva lasten osuudeksi. Täsmällisemmän luvun selvittäminen kuvailtiin mahdolliseksi mutta työlääksi. (Jokiranta ym. 2020.) 

Mitä realistinen lapsibudjetointi tarkoittaa ja mitä se edellyttää 

Tässä vaiheessa oli selvää, että laskeminen edellyttää rahoitusinstrumenttien hakuohjeiden ja -ehtojen ja jopa yksittäisten hakemusten ja päätösten läpikäyntiä. Valtionavustusten lisäksi rahapelivoittovaroja käytetään myös valtionosuuksiin. Kuntien ja liikunnan koulutuskeskusten valtionosuudet ovat laskennallisia, eikä niille ole samalla tavalla määritelty käyttötarkoitusta. Osa avustuksistakin on lisäksi sellaisia, etteivät ne taivu väestönosakohtaiseen tarkasteluun. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Valtionavustusten lapsilähtöinen tarkastelu liikunnan vastuualueella -tutkimusprojektissa kartoitettiin, miten tarkasti osuus on laskettavissa liikunnan vastuualueella. Tarkkuuden pitäisi olla selvästi suurempi kuin vain niiden hankkeiden lukumäärän osuus kaikista rahoitetuista kohteista, joissa kollektiivisia kustannuksia kohdistuu lapsiin, jotta lapsibudjetointi olisi mielekästä. Kun liikunnan rahoitusinstrumentit ovat osin ikä- ja väestöryhmäperusteisia, tarkempaan tulokseen oli käytännössä mahdollista uskottavastikin päästä. Myös avustettavien hankkeiden sisältökuvauksien perusteella voitiin tehdä valintoja: esimerkiksi lasten leikkimisen olosuhteita koskevat tutkimus- tai rakennushankkeet voitiin perustellusti kohdistaa lapsiin. (Turunen, Hakamäki & Laine 2022.) 

Jyväskylän ammattikorkeakoulun selvityksestä ilmeni, että vuoden 2019 liikunnan valtionavustuksista kaksitoista avustuskokonaisuutta olivat sellaisia, jotka oli mahdollista tarkastella lapsilähtöisen budjettianalyysin keinoin. Yhteensä avustuksia myönnettiin seitsemässätoista kokonaisuudessa. Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvia avustuksia myönnettiin yhteensä 18,8 miljoonaa euroa eli osuutena 28,4 prosenttia kahteentoista kokonaisuuteen myönnetystä rahoituksesta. Lapsiin kohdistuvia avustuksia myönnettiin 811 kappaletta, mikä oli osuutena 53,5 prosenttia tarkastelluista avustuksista. Laskennan perusteella liikuntabudjetin lapsiin kohdistuva osuus on suurempi kuin lasten osuus väestöstä. Selvitys rajattiin välittömästi avustusprosesseista saataviin tietoihin. Avustuskokonaisuuksista viiden kohdentuminen tai kohdentumattomuus lapsiin oli rajattu jo avustuksen hakuilmoituksessa, viiden avustuskokonaisuuden tarkasteluun riitti yhteenlasku avustuspäätöslistausten perusteella ja kahden osalta tiedot olivat saatavissa hankeseuranta-aineistojen perusteella, joita esimerkiksi Likes on opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta ylläpitänyt. Viisi avustusmuotoa, joiden käyttötarkoituksesta ei ollut saatavilla riittävän tarkkaa lapsilähtöistä tietoa, olivat järjestöjen ja tutkimusyhteisöjen yleisavustuksia ja avustuksia urheiluopistoille tai -akatemioille. (Turunen ym. 2022.) 

Ilmiöbudjetoinnin asema valtionavustamisen kehittämisessä 

Tiedot eivät siis tule automaattisesti, vaan ne pitää erikseen poimia eri järjestelmistä. Laskennan ja arvioinnin toistaminen näin on mielekästä vain, jos lapsibudjetointi nähdään ison työmääränsä arvoiseksi. Valtionavustuksia haetaan eri asiointijärjestelmien kautta. Liikunnan avustuksista osa haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelu Salamasta, osa aluehallinnon järjestelmästä ja osa Olympiakomitean ylläpitämästä Suomisportista. Liikuntatoimi ei ole ainoa, jonka avustushaku on hajautettu. Valtiovarainministeriö on asettanut valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeen, jolla se pyrkii yhtenäistämään hakemista. Yhdessä järjestelmässä datan rakenteistaminen tukemaan yhteentoimivuutta voisi periaatteessa onnistuakin. Niin tai näin, lapsibudjetointia ei voi sälyttää kunkin hallinnon siilon omaksi projektiksi, jos tavoitteena on, että tehdään vertailuja vastuualueiden välillä eikä pelkästään niiden sisällä.     

Ilmiölähtöinen tarkastelu sinänsä sopii luontevasti hallituksen paremman sääntelyn toimintaohjelmaan. Sääntelyn tehokkuutta tai toimien tarkoituksenmukaisuutta voi arvioida paremmin, jos on mittareita, kriteerejä ja läpinäkyvyyttä. Toisaalta toimintaohjelmassa esitetty vaatimus, että poliittiset tavoitteet tulee saavuttaa tehokkaasti ilman ylimääräisiä rasitteita sääntelyn kohteille, viestii hallinnon itseymmärryksestä, että tällainenkin riski on. (Paremman sääntelyn toimintaohjelma 2020.) 

Lähteet 

Jokiranta, V., Peltonen, M., Rissanen, A., Rosenqvist, S., Voltti, S., Käsmä, L., Luoma, J; Falk, S. & Kuokkanen, J. 2020. Lapsilähtöinen budjetointi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:23 

Lapsibudjetoinnin pilotointi ja vakiinnuttaminen – Työryhmän mietintö lapsibudjetoinnin kehittämismahdollisuuksista valtion talousarviossa sekä kunnissa ja hyvinvointialueilla. 2021. Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2021:29 

Paremman sääntelyn toimintaohjelma. 2020. Viitattu 17.8.2022. https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM044:00/2020   

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma. 2019. Valtioneuvoston julkaisuja 2019: 31  

Turunen M., Hakamäki, M. & Laine, K.2022. Valtionavustusten lapsilähtöinen tarkastelu liikunnan vastuualueella Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 413. Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2022. 

Kirjoittajat 

Marianne Turunen, tutkija Likes, Jamk 

Matti Hakamäki, erikoissuunnittelija Likes, Jamk 

Valtionavustusten lapsilähtöinen tarkastelu liikunnan vastuualueella on Jyväskylän ammattikorkeakoulun vuonna 2022 toteuttama tutkimusprojekti, jossa kuvattiin liikunnan valtionavustuskokonaisuus, laskettiin liikunnan edistämiseen myönnettyjen valtionavustusten lapsiosuus, tarkasteltiin liikunnan valtionavustusten erityispiirteitä lapsibudjetoinnin näkökulmasta ja laadittiin ehdotukset liikunnan valtionavustusten lapsilähtöiselle tarkastelulle tulevaisuudessa.