Työkyvyn varhaisen tuen työkalut kehittyvät aktiivisen käytön myötä

Työvoimapula on yksi keskeinen haaste suomalaisessa työelämässä, erityisesti sosiaali- ja terveys-, ravintola- sekä rakennusaloilla. Ulkopuolisia, mullistavia ratkaisuja pulan ratkaisemiseen ei ole lähiaikoina nähtävänä (Ammattibarometri: Työvoimapulasta kärsivien ammattien määrä on noussut koronaa edeltäneelle tasolle).

Tämän vuoksi yhä tärkeämmäksi nousee työnantajien vastuu huolehtia työntekijöiden työkyvystä sekä työuran alussa, keskellä että lopussa. Keskeisenä kokonaisratkaisumallina on työhön kytkeytyvä kuntoutus, jo vakiintuneiden yhteistyökumppaneiden kanssa (Kuvio 1). Jotta työnantaja osaa hyödyntää KUURA-hankkeessa tunnistettuja kuntoutustyön yhteistyön kumppaneita oikea-aikaisesti on tärkeää, että varhaisen tuen toimintatavat ja siihen liittyvät työkalut ovat vakiintuneet osaksi päivittäistä toimintaa (Työhön kytkeytyvä kuntoutus -tietopaketti 2022).

Kuvio 1. Yhteistoiminta työhön kytkeytyvässä kuntoutuksessa

Työpaikoilla unohdetaan herkästi, mitkä ovat suurimmat henkilötuottavuutta alentavat seikat:

Uuden työntekijän palkkaaminen ja perehdyttäminen. Koko prosessi rekrytointipäätöksestä siihen, että työntekijä osaa itsenäisesti suorittaa työtään, vie sekä esihenkilön, että muiden työpaikan toimijoiden resursseja. Myös työyhteisön työn sujuvuudesta on huolehdittava prosessin aikana.

Työkykyhaasteet työuran aikana. Työn vaativuus on harvoin tasainen, vaan se vaihtelee. Jos työntekijän työkyky on alentunut johtuen eri tekijöistä, esim. sairaudesta, työn ulkopuolisista seikoista, osaamisvajeista tai työssä olevista seikoista, niin syntyy herkästi epäsuhta työn vaativuuden ja työntekijän sen hetkisen työkyvyn välissä.

Työstä poisjäänti. Jokainen lähtö, riippumatta poissaolon syystä, syö henkilötuottavuutta. Työpaikan korkea lähtövaihtuvuus kuvastaa, ettei henkilöstön työkykyä tukevat työkalut ole optimaalisessa käytössä.

Kuura-hankkeessa kuvasimme viitekehyksen tekijöistä, jotka vaikuttavat tarpeeseen käyttää varhaisen tuen työkaluja (kuvio 2):

Kuvio 2. Työntekijän työkyvyn, terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen työpaikalla.

Ensisilmäyksellä kuvio voi näyttää monimutkaiselta mutta nostamalla esiin eri tekijät saamme kokonaiskuvanmiten varhaisen tuen työkalujen käyttö toimintaympäristössä, tukee työkykyä ja työhyvinvointia.

Arvot ja asenteet. Jokaisella työpaikalla on omat arvot ja asenteet, vaikka niitä ei olisi ääneen lausuttu. On tärkeää pohtia – onko arvona tukea jokaisen työyhteisön jäsenen työkykyä – jos ei, mitä sille voi tehdä.

Työympäristö. Onko osana työpaikan riskinarviointia tunnistettu mitkä tekijät uhkaavat työkykyä ja löytyykö voimavaroja tukea työkykyä.
Neljästä eri tekijästä; toimintakulttuuri, osaaminen, vuorovaikutus ja mielekkään ja tuottavan työn tekeminen haluamme nostaa esiin toimintakulttuurin (Haapakoski, Forsman-Grönholm, Heiskanen, Hyvönen, Nevala, Pehkonen, Ruotsalainen & Tanttu 2022). Onko toimintakulttuuri avoin, hyväksyvä, valmis ottamaan asioita puheeksi varhaisessa vaiheessa vai lakaistaanko ongelmat maton alle, kunnes tilanne on räjähdysherkkä?

Kenen siis kuuluu käyttää varhaisen tuen työkaluja? Vastaus ei ole yksiselitteinen, mutta päävastuussa on esihenkilövastuussa oleva taho. On eri keinoja aloittaa varhaisen tuen prosessi (Lausmaa, Paukkunen, Mattila-Holappa, Nevala, Juvonen-Posti, Tarvainen, Forsman-Grönholm, Mäenpää-Moilanen, Unkila, Heiskanen, Hyvönen & Tanttu 2022).

Työpaikalla toimii lähiesihenkilö. Lähiesihenkilön päätehtävä on mahdollistaa työntekijöiden työn sujuminen. Jos lähiesihenkilö arvioi, että työntekijän työkyky on uhattuna, hänen tulee ensi tilassa ottaa asia puheeksi. Tässä on hyvä käyttää avoimia kysymyksiä ja mahdollistaa luottamuksellinen dialogi. Hyviä aloitussanoja voivat olla esimerkiksi: Mitä sinulle kuuluu? Onko kaikki hyvin? Haluatko jutella?
Työpaikalla lähiesihenkilötyö hoidetaan palveluna esimerkiksi henkilöstöhallinnon toimesta. Tällöin kyseisen toimijan on aktiivisesti seurattava työn sujuvuutta tiimeissä ja matalalla kynnyksellä tartuttava asiaan. Jos lähiesihenkilötyö hoidetaan palveluna, haasteena voi olla, että kyseinen toimija ei tunne suoritettavan työn muokkausmahdollisuuksia riittävästi.

Myös työntekijällä itsellään ja työyhteisöllä on vastuu aloittaa varhaisen tuen prosessi. Jos työ ei suju, on oikein nostaa käsi ylös ja sanoa – tarvitsen tukea – voidaanko jutella.

Varhaisen tuen keskustelun päätavoitteena on palauttaa työntekijän työkyky, tilanne huomioon ottaen, mahdollisimman lähelle aikaisempaa työkykyä. Haasteena on usein, että tilannetta ei riittävän laajasti pohdita ennen esim. työterveyshuollon yhteydenottoa. Muistilistana voi pitää nelikentän mallia, jossa kysymykset käsittelevät seuraavia aiheita:

1. Osaamista ja motivaatiota.

2. Työyhteisön tilannetta ja työympäristöä.

3. Muuta työn ulkopuolista elämää.

4. Terveyttä. Tässä luottamuksellisessa, useimmiten kahdenkeskisessä keskustelussa on muistettava, että terveyteen liittyvissä kysymyksissä asioita tulee käsitellä työkyvyn käsitteinä.

Ratkaisukeskeisesti toteutettu varhaisen tuen keskustelu mahdollistaa asioihin puuttumisen heti, ennen tilanteen kroonistumista ja mahdollisesti työntekijän leimaantumista. Työtä muokkaamalla, mikä voi kevyimmillään tarkoittaa työntekijän omien muokkausehdotusten toteuttamista, voidaan jo ratkaista monta ongelmaa. Siinä vaiheessa, kun tarvitaan laajempia työn muokkauksen keinoja, on jo hyvä ottaa oma työterveyshuolto mukaan prosessiin. Helpointen tämä prosessin vaihe aloitetaan työterveysneuvottelussa, jonka lopputuloksena syntyy kaikkien osapuolten hyväksymä kuntoutussuunnitelma.

Oheinen Työhön kytkeytyvän kuntoutuksen tietopaketti antaa syvempää tietoa varhaisesta tuesta ja siinä käytettävistä työkaluista. Ota siis työkalut käyttöön ja kerro kaverillekin!

Kirjoittajat

Lisbeth Forsman-Grönholm, työterveyshuollon erikoislääkäri, Työterveyslaitos, etunimi.sukunimi@ttl.fi

Minna Haapakoski, lehtori, Kuntoutusinstituutti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, etunimi.sukunimi@jamk.fi

Anja Tanttu, lehtori, Kuntoutusinstituutti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, etunimi.sukunimi@jamk.fi

Lähteet

Ammattibarometri: Työvoimapulasta kärsivien ammattien määrä on noussut koronaa edeltäneelle tasolle. Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 5.4.2022. Viitattu 2.1.2023. https://tem.fi/-/ammattibarometri-tyovoimapulasta-karsivien-ammattien-maara-on-noussut-koronaa-edeltaneelle-tasolle

Haapakoski, M., Forsman-Grönholm, L., Heiskanen, M., Hyvönen, K., Nevala, N., Pehkonen, I., Ruotsalainen, H. & Tanttu, A. 2022. Edistä työkykyä. Työhön kytkeytyvä kuntoutus -tietopaketti. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Työterveyslaitos, Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu 2022. Viitattu 2.1.2023 https://oppimateriaalit.jamk.fi/tyohonkytkeytyvakuntoutus/2-edista-tyokykya/

Lausmaa, M., Paukkunen, M., Mattila-Holappa, P., Nevala, N., Juvonen-Posti, P., Tarvainen, K., Forsman-Grönholm, L., Mäenpää-Moilanen, E., Unkila, K., Heiskanen, M., Hyvönen, K. & Tanttu, A.  2022. Tue varhain.  Työhön kytkeytyvä kuntoutus -tietopaketti. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Työterveyslaitos, Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.1.2023 https://oppimateriaalit.jamk.fi/tyohonkytkeytyvakuntoutus/tue-varhain/

Työhön kytkeytyvä kuntoutus -tietopaketti. 2022. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Työterveyslaitos, Oulun Yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.1.2022 https://oppimateriaalit.jamk.fi/tyohonkytkeytyvakuntoutus/