Juurtumista ja juromista: Liikkuva koulu tavoitteiden asettamisen ja vaikutusten seuraamisen näkökulmasta 

potkukelkkoja lumikasan vieressä

Liikkuvaan kouluun on alusta saakka kuulunut vaikuttavuustavoitteiden asettaminen, monipolvinen ja muuttuva tulos- ja muu ohjaaminen sekä suoritteen mittaaminen. Erityisesti Juha Sipilän hallituksen aikaisen ns. kärkihankevaiheen rahoituksen vaikutusta on arvioitu eri lähtökohdista.  

Nykyisin valtakunnallisena liikkumisen edistämisohjelmana toimiva Liikkuva koulu aloitettiin vuonna 2010 pilottihankkeena. Sen yhtenä käynnistäjänä oli Matti Vanhasen II hallituksen politiikkariihen kannanotto, jonka mukaan kouluikäisten liikuntasuositukset jalkautetaan kaikkiin peruskouluihin. Virke sisälsi ajatuksen sekä liikunnan määrän lisäämisestä, että koulun rakenteellisesta uudistamisesta. Valmistelussa huomiota kiinnitettiin siihen, että oleellisia toimintakulttuuria koskevia muutoksia tehdään muuallakin kuin liikuntatunneiksi rajatulla lukujärjestyksen osalla. Liikkuvan koulun pilottivaiheen tavoitteeksi annettiin tuottaa tuloksia, joita voitaisiin käyttää perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden määrittelemisessä. Lisäksi piti tukea peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn seurannan käynnistämistä koululaisille tehtävien laajojen terveystarkastusten mahdollistamiseksi. Tavoitteet olivat paitsi paikallisia ja koulukohtaisia myös ja ennen kaikkea koko koulujärjestelmää ja sen normipohjaa koskevia. (Aira, Turpeinen & Laine 2019, Liikkuva koulu -hanke 2010.) Mallia otettiin hallituksen politiikkaohjelmista, joilla pyrittiin kehittämään hallinnonalarajat ylittävien politiikkatoimien valmistelua ja toteutusta. Näiden käynnistäminen puolestaan perustui havaintoihin, että hallinnon siiloutuminen estää hallituksen sellaisten poliittisten tavoitteiden toteuttamista, jotka koskevat useampaa sektoria ja edellyttävät niiden yhteistoimintaa. (Hakamäki & Lehtonen 2023a.) 

Hallinnon tehokkuus vai poliittinen tarkoituksenmukaisuus 

Liikkuvaan kouluun hankkeena ja myöhemmin ohjelmana on koko sen ajan kuulunut sekä sisäistä että ulkoista seurantaa, arviointia, tutkimusta ja tarkastustoimintaa, jota kukin osapuoli on toteuttanut omista lähtökohdistaan. Valtionavustukseen kuuluu, että avustaja eli valtio määrää avustukselle käyttötarkoituksen sekä -ehtoja. Ohjelmalle on asetettu lisäksi tavoitteita, joiden täyttämiseen avustuksensaaja voi osittain vaikuttaa itse mutta joista osa riippuu oleellisesti myöntäjän päätöksistä sekä muiden sektorien toimijoiden valinnoista. Ohjelman hallinnollisen tehokkuuden tarkastaminen voi kuulua esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusvirastolle, mutta se ei omankaan käsityksensä mukaan välttämättä ole sopiva arvioimaan poliittista tarkoituksenmukaisuutta. (Hakamäki & Lehtonen 2023a.) Liikuntalaissa valtionhallinnon liikunnan aluetta koskevien toimenpiteiden vaikutusten arviointivelvoite on sälytetty erityiselle asiantuntijaelimelle eli liikuntaneuvostolle. (Liikuntalaki 390/2015, 6 §). Se taas käytännössä ostaa asiantuntijapalvelut alihankkijoilta, kuten konsulteilta tai tutkimusyhteisöiltä.  

Kärkihankkeen mittarit ja mittaajat 

Isoin panostus peruskoulujen liikunnallistamiseksi tehtiin vuosina 2016–2018, kun valtion talousarvioon lisättiin kolmelle vuodelle yhteensä 21 miljoonaa euroa jaettavaksi kunnille Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihankkeen nimissä. Kärkihankkeen yleistavoitteet eli ”Liikkuva koulu laajenee valtakunnalliseksi” ja ”Liikutaan tunti päivässä” jaettiin kumpikin vielä kolmeen osatavoitteeseen ja edelleen alatavoitteisiin, joiden toteutumista seurattiin vähintäänkin kattavalla indikaattoristolla. Tavoiteltu etenemisvauhti eli asetetut välitavoitteet olivat luettavissa valtion talousarvioesityksistä. (Rajala, Kulmala, Hakamäki, Lehtonen & Kämppi 2023, Aira ym. 2019.) Määräajoilla ja yksityiskohtaisilla tavoitteilla viestittiin, että valtioavustuksella ei ylläpidetä edunsaajan toimintaa vuodesta toiseen, vaan että edellytetään tuloksia ja että tavoitteet tulee saavuttaa.  

Erilaisten arviointien konsensus näyttää olevan, että ohjelmalla ja erityisesti kärkihankkeella on saatu aikaan koulupäivää ja koulujen toimintakulttuuria koskevia muutoksia. Liikkumisen määrään vaikutus, jos sitä on ollut, on vähäisempää. Hallitus kirjasi jalkauttamisen suoritetuksi, kun lähes kaikki koulut oli saatu rekisteröityä liikkuviksi kouluiksi ja toiminta saatettu alulle. Juurtumiseen, eli siihen, että koulupäivän rakenne ja sisältö olisivat pysyvästi muuttuneet, aika ei riittänyt. (Aira ym. 2019, Hakamäki & Lehtonen 2023b.) 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi arvioi, että toimintamallin jatkuvuus oli riskialtteinta niissä kunnissa, joissa Liikkuva koulu -toiminta oli alkanut vasta kärkihankekaudella. Koska arviointihetkellä oli tiedossa, että rahoitusta ei jatketa eikä tiedolla siten voinut olla ohjausvaikutusta, Karvi ehdotti, että hallituskaudella 2019–2022 tulisi käynnistää yleissivistävän koulutuksen ja liikunnan yhdistävä poikkihallinnollinen valtionavustuskokonaisuus. Arvioinnin tilanneen valtion liikuntaneuvoston laatimassa esipuheessa toive asetettiin kuntien tahtotilalle. (Isoaho & Summanen 2019.) 

Kärkihankkeesta jäi toimivia käytäntöjä ja kehittymisedellytyksiä niihin vahvimpiin kuntiin, jotka olivat olleet mukana kauimmin ja joissa ohjelman koordinoimiseen oli henkilö tai ryhmä ja kustannuksille kustannuspaikka. Uudessa Antti Rinteen ja sittemmin Sanna Marinin hallitusohjelmassa poikkihallinnollinen liikkumisohjelma oli, samoin liikuntapoliittinen koordinaatioelin, mutta liikkuvan koulun tehtäväksi asetettiin jo laajentaminen, mikä tarkoitti siirtymistä peruskoulusta muihin elämänvaiheisiin. (Hakamäki & Lehtonen 2023b.) Peruskoululaisille tarjolla oli harrastamisen Suomen mallia, joka kuvattiin ns. Islannin mallin suomalaiseksi toteutukseksi. Suomessa malli muokkautui sellaiseksi, että kunnat järjestävät hankkimiensa kumppanien kanssa koulujen yhteyteen erilaisia oppilaiden toivomia harrastuksia ja sitten valtio antaa siihen avustusta. (Harrastamisen Suomen malli; Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelma 2019.) Liikkuvasta koulusta oli se hyöty, että liikuntasektorin toimijoilla oli entuudestaan kuntien ja seurojen yhteistoiminnan ja muun koordinoinnin pohjalta osaamista ja verkostoja tällaiseen hankkeistamiseen.  

Liikuntarahat rahapelituotoista yleiskatteelliseen budjettiin 

Perinteisesti liikunnan vastuualueen rahoitus on ollut kohtalonyhteydessä suomalaisen rahapelaamisen tuottoihin. Valtionavustukset ja -osuudet on maksettu lähes kokonaisuudessaan Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen -menomomentilta. Liikkuva koulu -kärkihankerahoitus oli tästä erillistä määrärahaa. Se tarkoittaa, että liikunnan kokonaisrahoitusta voitiin lisätä ilman pelituottojen kasvua tai puuttumista jakosuhteisiin muiden edunsaaja-alojen kanssa. Liikuntasektorin edunvalvonnan näkökulmasta tätä saattoi pitää suotuisana seurauksena. Muun rahan kuin pelituoton käyttäminen liikunnan edistämiseen muuttui käytännöksi, kun covid-19-pandemian myötä tuotto samanaikaisesti laski ja toisaalta kuitenkin haluttiin rahoittaa uuteen tilanteeseen sopeutumista tukevia innovaatioita sekä lisäksi kompensoida edunsaajien vähentyneitä tuloja. Lopullisesti kytkös pelituoton ja sen käyttötarkoituksen välillä katkesi 3.3.2023, kun tasavallan presidentti vahvisti asiaa koskevan arpajaislain muutoksen. (Laki arpajaislain muuttamisesta 2023.) Muutoksen vaikuttimena oli arvio, että aleneva tuotto ei jatkossa riittäisi kattamaan totuttua rahoitustasoa. 

Kirjoittaja: 

Matti Hakamäki  

erikoissuunnittelija, Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 

Lähteet   

Aira, A., Turpeinen, S. & Laine, K. (toim.) 2019. Valtakunnallinen verkosto koulujen toiminnan tukena. Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankeraportti. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 355.  

Hakamäki M. & Lehtonen, K. 2023a. Pilotista ohjelmaksi ja kärkihankkeeksi. Teoksessa Kati Lehtonen, Matti Hakamäki & Noora Moilanen (toim.) Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankevaiheen jatkoseurantaraportti. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.3.2023. https://liikkuvakoulu.fi//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/sites/2/2023/03/Karkihankkeen-jatkoseuranta-raportti_final10032023.pdf 

Hakamäki, M. & Lehtonen, K. 2023b. Liikkuva koulu -ohjelman vakiintumisen reunaehdot. Teoksessa Kati Lehtonen, Matti Hakamäki & Noora Moilanen (toim.) Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankevaiheen jatkoseurantaraportti. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.3.2023. https://liikkuvakoulu.fi//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/sites/2/2023/03/Karkihankkeen-jatkoseuranta-raportti_final10032023.pdf 

Harrastamisen Suomen malli. Viitattu 6.3.2022. https://harrastamisensuomenmalli.fi/  

Isoaho, K. & Summanen, A. 2019. Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekauden 2015–2018 ulkoinen arviointi. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:4. Viitattu 13.3.2023 https://www.liikuntaneuvosto.fi//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/2019/08/Liikkuva-koulu-arviointi-2019-nettiversio.pdf 

Laki arpajaislain muuttamisesta 3.3.2023 

Liikkuva koulu -hanke. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:4. Viitattu 13.3.2023. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-849-6 

Liikuntalaki 390/2015 

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019: Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:23. Viitattu 13.3.2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161662 

Rajala, K., Blom, A., Kulmala, J., Hakamäki M., Lehtonen, K. & Kämppi, K. 2023. Saavuttiko Liikkuva koulu tavoitteensa? Teoksessa Kati Lehtonen, Matti Hakamäki & Noora Moilanen (toim.) Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankevaiheen jatkoseurantaraportti. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.3.2023. https://liikkuvakoulu.fi//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/sites/2/2023/03/Karkihankkeen-jatkoseuranta-raportti_final10032023.pdf