Tuettu osuuskunta siltana työelämään kehitysvammaisille ihmisille
Työ on tärkeä osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemuksen rakentaja työikäisen ihmisen elämässä. Työn merkitys näyttäytyy ihmisille eri tavoin. Työn merkitys voi olla toimeentulossa, kehittymisessä tai uralla etenemisessä. Toisille työ voi tarkoittaa mielekästä tekemistä ja onnistumisen kokemuksia. Joillekin työ on tärkeä osa omaa identiteettiä. Työ on merkityksellistä myös kehitysvammaisille ihmisille. Se tuo tarkoitusta, motivaatiota ja rytmiä elämään.
Tuettu osuuskunta -toimintamalli madaltaa kynnystä työn tarjoamiseen
Tuettu osuuskunta -hankkeessa (ESR 2021-2023) haluttiin parantaa kehitysvammaisten ihmisten mahdollisuuksia palkkatyöhön. Tuettu osuuskunta -toimintamallissa yritys, yhteisö tai yksityishenkilö voi ostaa kehitysvammaisen ihmisen tuottamaa palvelua tai tuotteita osuuskunnan kautta. Toimintamallissa keskeistä on kehitysvammaiselle ihmiselle tarjottava tuki työn tekemiseen. Tuella tarkoitetaan tässä toimintamallissa hyvinvointialueiden sosiaalipalveluna järjestämää ohjausta ja työhönvalmennusta.
Tuettu osuuskunta -toimintamalli mahdollistaa kehitysvammaiselle ihmiselle ansiotyön toimintakyvyn ja voimavarojen mukaan. Tuettu osuuskunta−hankkeen pilottien kehitysvammaisista osallistujista monella oli tavoitteena nostaa tulotasoaan. Useimmiten tulotasoa haluttiin nostaa eläkettä menettämättä. Ansaintaraja vuonna 2023 on ollut 922,42 euroa kuukaudessa. Toimintamalli mahdollistaa tulojen hankkimisen myös päivä- ja työtoiminnassa tehdystä työstä, esimerkiksi tuotteita ja palveluita myymällä. Jos kehitysvammaisen työntekijän tavoitteena on toimeentulon turvaaminen kokonaan ansiotyönä, voi tuettu osuuskunta olla ponnahduslauta tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Työpaikalle toimintamalli tarjoaa joustavuutta ja mahdollisuuksia työn räätälöintiin, kun työsopimuksen työntekijän kanssa tekee osuuskunta. Työpaikka ostaa siis osuuskunnalta työpanoksen, ei palkkaa työntekijää itse. Työpaikat hyötyvät myös kehitysvammaisen työntekijän saamasta työhönvalmennuksesta tutustuessaan häneen työyhteisön jäsenenä. Lisäksi työhönvalmennus auttaa työpaikkoja saamaan tietoa työllistämisen tuista ja niiden hakuväylistä. Työhönvalmennus auttaa myös työsuhteen aikana esimerkiksi muutostilanteissa, joihin kehitysvammainen työntekijä voi tarvita ohjauksellista tukea.
Tuettu osuuskunta kehitysvammaisten ihmisten työhön tukemisen polulla
Kehitysvammaisen ihmisen työhön tukemisen lähtökohtana ovat hänelle merkityksellisten tekijöiden ja vahvuuksien tunnistaminen. Tämän lisäksi tarvitaan perheiden, ammattilaisten ja muun verkoston yhteistä näkemystä siitä, millä keinoin näiden saavuttamista ja vahvuuksien käyttöönottoa tuetaan. Kuvassa 1. on avattu kehitysvammaisen ihmisen työhön tukemisen polkua tuettu osuuskunta -toimintamallissa.
Kuva 1. Kehitysvammaisten ihmisten työhön tukemisen polku Tuettu osuuskunta -toimintamallissa. (Anne Koivisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.)
Kun työn tekemisen lähtökohtana on oma motivaatio, tavoitteet, vahvuudet ja osaaminen, alkaa työhön tukemisen polku jo kauan ennen työelämään siirtymistä. Tuettu osuuskunta voi olla hyvä väylä jo peruskoulun ja ammattiopintojen aikana kokeilla siipiään työelämässä esimerkiksi kesä- ja keikkatöiden muodossa.
Työllä on erilaisia tasoja ja merkityksiä. Vaikka päivä- ja työtoiminnat ovat lakisääteistä sosiaalipalvelua, ovat ne kokemuksena monelle merkityksellistä työn tekemistä. Jotkut hankkeen osallistujista puolestaan kokivat oman asemansa työyhteisön jäsenenä vahvemmaksi palkkatyössä kuin esimerkiksi aikaisemmin avotyötoiminnassa. Yhdenvertaisuuden kokemukseen saattoivat vaikuttaa muun muassa työsuhteisen työntekijän status ja työstä maksettava palkka. Yksilön osallisuuden toteutumisen kannalta on kyse arvostuksen ja luottamuksen kokemuksesta työyhteisössä.
Työelämäosallisuuden näkökulmasta on keskeistä tunnistaa työmarkkinoilla kehitysvammaisten ihmisten vahvuuksiin kohdennettuja tehtäviä. Tuettu osuuskunta -toimintamallissa sosiaalipalveluna tarjottavan tuen, kuten työhönvalmennuksen avulla voidaan etsiä työpaikkoja, tuotteistaa toimintaa, turvata työhön kiinnittymistä ja työssä jatkamista sekä tukea työsuhteen päättyessä. Toimintamallissa keskeistä on myös palveluohjauksellinen tuki sosiaaliturvan ja palkkatulojen yhteensovittamiseksi. Tätä seurantaa tarvitaan myös työsuhteen aikana, sillä esimerkiksi palkanmaksussa tapahtuvilla muutoksilla, kuten lomarahojen maksulla, voi olla väliaikaisesti vaikutuksia joihinkin etuuksiin ja siten kehitysvammaisen ihmisen arjen sujuvuuteen.
Vaikka työllistymisen tuen vaikuttavuutta ei ole pystytty riittävän hyvin arvioimaan, on työhönvalmennuksen taloudellisesta kannattavuudesta yhteiskunnalle viitteitä sekä kotimaisten että kansainvälisten tutkimusten perusteella. (Työllisyyspalveluja voidaan mitata n.d.) Työllisyysasteen nousua on tavoiteltu jo pitkään muun muassa osatyökykyisten työllisyyttä parantamalla. Työkyvyn tarkastelussa painopiste on siirretty työkyvyttömyydestä työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen sekä työllistymisen tukeen, kuten työhönvalmennuksen kehittämiseen. Tuettu osuuskunta -toimintamalli on osa tätä keinovalikoimaa ja hyödynnettävissä hyvin myös muissa kuin kehitysvammaisten ihmisten palveluissa.
Tuettu osuuskunta-hanke päättyy 30.6.2023. Hankkeen tavoitteena on ollut, että kehitysvammaisten henkilöiden ansaintamahdollisuudet monipuolistuvat tuetun osuuskuntamallin kehittyessä, ja mahdollisimman moni kehitysvammainen henkilö saisi osan toimeentulostaan tuotteiden tai palvelujen myyntitulona.
Hankkeen rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020
Kirjoittaja
Anne Koivisto; projektiasiantuntija, Tuettu osuuskunta―hanke
Kuntoutuksen lehtori, Kuntoutusinstituutti, JAMK
Lähteet
Ansio, L. & Koivisto, A. (toim.). 2023. Tuettu osuuskunta — Silta työelämään. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. https://www.jamk.fi/sites/default/files/2023-05/Tuettu_osuuskunta_opas_web.pdf
Ansio, L. & Koskela, M. (toim.). 2023. Polku työelämään — Opas tuetun osuuskunnan kautta työllistyvälle. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. https://www.jamk.fi/sites/default/files/2023-05/Polu_tyoelamaan-web.pdf
Työllisyyspalveluja voidaan mitata. N.d. Artikkeli Kuntaliiton verkkosivuilla. Viitattu 22.3.2023. https://www.kuntaliitto.fi/Talous-ja-elinvoima/Tyollisyys/Tyollisyyskokeilut/ Ideapankki/tyollisyyspalvelujen-vaikutuksia-voidaan-mitata