Liike, luonto ja yhteisöllisyys työstä palautumisen tukena! 

Näin kesälomien jälkeen, kun keho ja mieli ovat saaneet aikaa palautumiselle. Loma ja siihen sisältyneet itselle merkitykselliset aktiviteetit, kesän tuoreet herkut ja kesätapahtumat ovat mahdollistaneet kokemuksen työstä palautumisesta, kun työasiat ovat jääneet taustalle. Kuinka tästä tunteesta saisi nauttia mahdollisimman pitkään, töiden taas alkaessa?  

Palautuminen on kokonaisvaltainen prosessi, jonka aikana stressi ja kuormitus vähenee. Palautuminen tarkoittaa kehon ja elimistön rauhoittumista sekä voimavarojen täydentymistä. Työstä palautumista tapahtuu useimmiten vapaa-ajalla eli työpäivän tai työvuoron jälkeen, viikonloppuisin sekä lomilla. Myös tauot työpäivän tai työvuorojen aikana ovat keskeisiä palautumisen kannalta. 

Työhön kytkeytyvä kuntoutus – tietopaketti avaa palautumista seuraavasti: ”Palautumista edistää työstä irrottautuminen taukojen aikana, kuten liikkuminen, luontokäynnit, rentoutus- ja läsnäoloharjoitukset, sosiaalinen vuorovaikutus työkavereiden kanssa sekä lounastaukojen viettäminen esimerkiksi työpaikan ulkopuolella. Palautuminen onkin sekä työpäivän tasapainottamista että toisaalta vapaa-aikana tapahtuvaa vastapainon hakemista työlle ja siitä aiheutuvalle kuormitukselle” (Haapakoski, Forsman-Grönholm, Heiskanen, Hyvönen, Nevala, Pehkonen, Ruotsalainen & Tanttu 2022).  

Tiedetään, että lomien aikaansaama palautumisen kokemus jää usein varsin lyhyt aikaiseksi (Ahola 2012). Tästä syystä on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että työn arjessa on riittävästi huokoisuutta palauttaville hetkille. Lisäksi on tärkeää pitää yllä keskustelua työn ennakoivasta suunnittelusta, jolla työn tekemisen tapoja voidaan kehittää ja samalla huomioida palautumisen tarpeet.   Työturvallisuuslaki uudistui 1.6.2023 alkaen. Muutoksessa täsmennettiin työnantajan yleistä huolehtimisvelvoitetta, työnantajan velvollisuutta selvittää ja arvioida työn vaarat sekä työnantajan velvollisuutta antaa työntekijälle opetusta ja ohjausta (Työterveyslaki 738/2002). Esimerkiksi ikääntyminen ja sen vaikutukset työkykyyn muun muassa työstä palautumisen näkökulmasta tulisi arvioida aikaisempaa säännöllisemmin ja huolehtia asianmukaisesta ohjauksesta sekä tuesta. 

Henkisen ja fyysinen etäisyyden ottaminen omista työtehtävistä työajan ulkopuolella on keskeinen työstä palautumisen mahdollistaja (Karabinski, Haun, Nübold, Wendsche, & Wegge 2021). Tällainen työstä irrottautuminen on tärkeä työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä työssä suoriutumisen voimavara. Työstä irrottautuminen on hankalaa erityisesti silloin, kun työhön liittyvät huolet ja haasteet valtaavat mielen. Toisaalta ne työntekijät, jotka raportoivat enemmän työstä irrottautumista töiden jälkeen, kokevat vähemmän keskittymisongelmia, vähemmän henkisen uupumuksen tunteita, unihäiriöitä ja fyysisiä terveysongelmia (De Jonge 2020).  Työn ja vapaa-ajan siirtymään kannattaa siis kiinnittää huomiota ja löytää itselleen sopivia rutiineja, joilla ottaa etäisyyttä työtehtäviin. 

Työstä palautumiskiertueen työpajat 

Työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien pidentäjänä -hankkeen aikana järjestettiin neljä työstä palautumisen työpajaa.  Työstä palautumisen kiertueen aikana käsittelimme psykologista ja fysiologista palautumista sekä toimivia käytäntöjä työpaikalla ja miten palautumista edistetään työyhteisössä. Kiertueen osallistujat pääsivät kokeilemaan palautumista edistäviä harjoituksia tapahtumapaikkojen lähiluonnossa. Ensimmäisessä toiminnallisessa pisteessä tehtiin taukoliikuntaharjoituksia ja käytiin keskustelua työhön sisältyvästä kuormituksesta, jota työn tauottaminen sekä työliikkeiden vastapainoksi tehtävät vastaliikkeet voisivat helpottaa. Liike ja liikkuminen työpäivän aikana keskeyttää pitkän paikallaan olon ja virkistää sekä aktivoi kehoa ja mieltä. Liikkuminen ja liikunta tukee palautumista, koska unen laatu paranee. Liikunta kohottaa fyysistä kuntoa, joka osaltaan tukee palautumista (Haapakoski ym. 2022, Mars Matkalle).  

Toisessa toiminnallisessa harjoituksessa keskityttiin luonnon aistimiseen ja hakeuduttiin lähiluonnossa olevaan mielipaikkaan. Aistiharjoitusten jälkeen luontokokemukset jaettiin työyhteisön kesken. Myönteiset luontokokemukset rauhoittavat mieltä ja luonnossa ulkoilu työ- ja vapaa-ajalla auttaa palautumaan kuormituksesta (Luonto auttaa palautumaan stressistä). Erityisesti ne työntekijät, joilla myös työaikaan kuuluu luonnossa ulkoilua, raportoivat työhyvinvointinsa paremmaksi (Hyvönen ym. 2018).  

”Työpaja herätti ja muistutti tutkimaan luontoa kaikilla aisteilla. Esimerkiksi silmät kiinni luonnon aistiminen kesken työpäivän tai sen jälkeen vie ajatukset pois työtehtävistä”. Palaute työpajaan osallistuneelta. 

Syksyn töiden alkaessa muista tauottaa työtä! Ja löydä mieleisiä rutiineja työpäivän päätteeksi, jotka auttavat irrottautumaan työtehtävistä.  

Kirjoittajat 

Minna Haapakoski, lehtori, Kuntoutusinstituutti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, etunimi.sukunimi@jamk.fi  

Katriina Hyvönen, vanhempi tutkija, Kuntoutusinstituutti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, etunimi.sukunimi@jamk.fi  

Valokuva

Päivi Kivelä, hankekoordinaattori, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, etunimi.sukunimi@koske.fi 

Lähteet 

Ahola, K. 2012. Kesäloman ja muun vapaa-ajan psyykkiset terveysvaikutukset. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 128 (13):1399–1402. Viitattu 1.6.2023 https://www.duodecimlehti.fi/duo10363 

De Jonge, J. 2020. What makes a good work break? Off-job and on-job recovery as predictors of employee health. Industrial Health 58, 142–152. Viitattu 11.8.2023. https://doi:10.2486/indhealth.2019-0097 

Haapakoski, M., Forsman-Grönholm. L., Heiskanen, M., Hyvönen, K., Nevala, N., Pehkonen, I., Ruotsalainen, H., Tanttu, A. 2022.  Edistä työkykyä.  Työhön kytkeytyvä kuntoutus -tietopaketti. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Työterveyslaitos, Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.8.2023 2. Edistä työkykyä | Työhön kytkeytyvä kuntoutus -tietopaketti (jamk.fi) 

Hyvönen, K., Törnroos, K., Salonen, K., Korpela, K., Feldt, T., & Kinnunen, U. 2018. Profiles of nature exposure and outdoor activities associated with occupational well-being among employees. Frontiers in Psychology, 9, 1-13. Viitattu 11.8.2023. https://doi:10.3389/fpsyg.2018.00754 

Karabinski, T., Haun, V. C., Nübold, A., Wendsche, J. & Wegge, J. 2021. Interventions for improving psychological detachment from work: A meta-analysis. Journal of Occupational Health Psychology, 26(3), 224–242. Viitattu 11.8.2023 https://doi.org/10.1037/ocp0000280 

Luonto auttaa palautumaan stressistä. Metsähallitus. Viitattu 1.6.2023. https://www.luontoon.fi/terveyttajahyvinvointialuonnosta/stressinhallinta 

Mars matkalle! Terveyttä työpaikoille -suositukset. Työterveyslaitos. Viitattu 1.6.2023. Mars matkalle! Terveyttä työpaikoille -suositukset | Työterveyslaitos (ttl.fi) 

Työturvallisuuslaki 738/2002. Ajantasainen lainsäädäntö. Finlex. Viitattu 2.6.2023. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738