Kiertotalouskäsityksiä kartoittamassa – ammattikorkeakoulujen haastattelurupeaman tuloksia

Vihreä maapallo, jonka ympärillä vihreitä nuolia ja lehtiä.

Kiertotalous on kaikkien huulilla tänä päivänä – eikä vähiten siksi, että ResQ:n tapaiset ruokahävikkiä pienentävät sovellukset ovat yleistyneet vauhdilla. Kiertotalous on toimintamalli, jossa kulutus painottaa omistamisen sijasta jakamista, vuokraamista ja kierrättämistä. Siinä materiaalit ovat viisaammassa käytössä, jota tarvitsemme sopeutuaksemme maapallon kantokykyyn. Tämä haastaa yrityksiä ja organisaatioita muuttamaan toimintatapojaan ja liiketoiminnan johtamista sekä verkostoitumaan.

Suomessa on paljon materiaali-intensiivistä teollista tuotantoa. Materiaalien kulutus on Suomessa yli EU-keskiarvon ja kiertotalousasteemme (7 %) on alhaisempi kuin EU:ssa keskimäärin (11,7 %) (Kiertotalouden tilannekatsaus 2023). Materiaalipainotteisilla teollisuudenaloilla onkin erityisesti painetta löytää uusia, vähähiilisempiä ratkaisuja tuotantoonsa ja tämän suhteen kiertotalous tarjoaa ratkaisuja.

Suomalaisissa ammattikorkeakouluissa on kosolti kiertotalouteen liittyvää osaamista ja palveluja. Ymmärtääkseen kuinka yritysten tarpeita voitaisiin paremmin täyttää, keväällä 2022 haastateltiin kolmen ammattikorkeakoulun konsortiolla (Jamk, Novia, Haaga-Helia) yhteensä 45 yritystä kiertotalouden kysymyksiin liittyen.

Valmistava teollisuus (9), energia-ala (2), palvelutuotanto (10), rakentaminen (6), jätteidenkäsittely (4), rahoitus-,hallinto- ja tukipalvelut (2) ja kaupan ala (7).
Taulukko 1. Yritysten edustamat toimialat
Mikroyritykset (12), pienet yritykset (11), keskisuuret yrtiykset (10) ja suuryritykset (12).
Taulukko 2. Haastatellut yritykset kokoluokittain henkilöstömäärän perusteella: Mikroyritykset (alle 10), Pienet yritykset (11-50), Keskisuuret (51-250) ja Suuret (yli 250).

Haastatteluissa kartoitettiin miten ja millä tavalla yritysten liiketoiminnassa huomioidaan ympäristövastuullisuutta, hiilijalanjälkeä ja kiertotaloutta. Samalla keskusteltiin myös siitä, miten yritykset voisivat hyödyntää kiertotalouden liiketoimintamalleja ja minkälaisia tarpeita se aiheuttaa yrityksille.

Yrityksissä oltiin realistisia ja tietoisia siitä, että kiertotalouteen siirtymiseen ei ole valmiina toimialalle sopivia pakettiratkaisuja. Kiertotalouteen liittyvä osaamisvaje nousi tuloksissa esiin. Tietoa ja osaamista kaivataan lisää ja erityisesti omaan toimialaan liittyvää tai siihen sovellettavissa olevaa tietoa. Osaajapula on nähtävissä eritoten valmistavassa teollisuudessa.

Kiertotaloutta edistetään kansallisella ja kansainvälisellä tasolla kiristämällä sääntelyä. Määräykset koskevat esim. kierrätykseen liittyviä velvoitteita tilanteissa, joissa on paine vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä. Vaatimuksia tulee myös markkinoilta, kun asiakkaat monilla aloilla edellyttävät ympäristövastuullista toimintaa. Kiertotalouden edistämiseksi yhteiskunnassa tarvitaan rakenteita ja yhteisiä pelisääntöjä erityisesti lainsäädännön osalta, jotta sen edellyttämää muutosta ohjataan hallitusti ja pitkäjänteisesti. Yritykset pitivät ennakoitavuutta ja johdonmukaisuutta erittäin tärkeinä elementteinä kiertotalouteen siirtymisessä. Niitä tarvitaan, jotta yrityksissä tohditaan investoida ja kehittää kiertotaloustoimintaa systemaattisesti. Haastatellut yritykset kokivat, että yhteiskunnan taholta tapahtuvaa kiertotalouteen liittyvää ohjausta on tällä hetkellä hyvin vaikea ennakoida.

Kiertotalous voi tarkoittaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Se on yrityksen liiketoiminnan ytimessä esimerkiksi materiaalien kierrätysliiketoiminnassa tai kiertotalouteen liittyvissä asiantuntijapalveluissa. Haastatellut edelläkävijäyritykset olivat innovoineet uusia tapoja toimia ja he korostivat verkostoitumisen tärkeyttä: yritysten ja muiden toimijoiden tapaamista ja kiertotalouden hyvien käytänteiden jakamista keskusteluissa.

Haastattelujen perusteella voidaan todeta, että kiertotalous kiinnostaa useilla toimialoilla. Joku on peräti niin pitkällä, että toteaa: ”Jäte on suunnitteluvirhe.” Tuon ajattelutavan laajeneminen vaikuttaa suotuisasti maapallomme kantokykyyn. Tämän eteen teemme töitä usean ammattikorkeakoulun voimin ja sitä konkretisoi Kiertotalousakatemia.fi.

Voit halutessasi tutustu tarkemmin haastattelujen suunnitteluun, toteutukseen ja tuloksiin julkaisussa Yritysten näkökulmia kiertotalouden haasteista ja palvelutarpeista.

Kirjoittajat

Liinamaaria Hakola, Jamk.

Liinamaaria Hakola, KTM, työskentelee johtamisen lehtorina Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja toimii asiantuntijana CCEF-projektissa.

Knuutila Kirsi, Jamk.

Kirsi Knuuttila, DI, työskentelee johtamisen projektipäällikkönä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja toimii asiantuntijana CCEF-projektissa.

Kirjoitus on tuotettu osana työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaa Climate & Circular Economy Factory -hanketta, jonka toteuttivat koordinoiva ammattikorkeakoulu Haaga-Helia, Yrkeshögskolan Novia sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Jamk) vuosina 2021–23. Hankkeessa synnytettiin korkeakoulujen yhteinen kiertotalousosaamiskeskus Kiertotalousakatemia, jonka tarkoituksena on tukea yrityksiä liiketoimintamallien uudistamisessa ja parantaa ammattikorkeakoulujen saavutettavuutta yrityksille. Kirjoittajat toimivat hankkeen asiantuntijoina Jamkissa.

Lähteet

Knuuttila, K., Lehtonen, E., Nuottamäki, E., Benford, S. & Lindell H. 2023. Kiertotaloushaastatteluun osallistuneet 45 yritystä. Julkaisussa Yritysten näkökulmia kiertotalouden haasteista ja palvelutarpeista. Toim. Knuuttila, K. Jyväskylä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja, 18–20. Viitattu 30.5.2023 https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-688-0

Knuuttila, K., Lehtonen, E., Nuottamäki, E., Benford, S. & Lindell H. 2023. Yritysten kiertotaloushaastattelussa esiin nousseita asioita. Julkaisussa Yritysten näkökulmia kiertotalouden haasteista ja palvelutarpeista. Toim. Knuuttila, K. Jyväskylä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja, 18–20. Viitattu 30.5.2023 https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-688-0

Kiertotalouden tilannekatsaus. 2023. Viitattu 17.5.2023. Kiertotaloussuomi.fi