Kokemuksellista oppimista ja itsensä haastamista kuntoutuksen simulaatioiden avulla
Millä tavoin sinä haluaisit opiskella ja harjoitella opintojaksoilla hankittujen teoriatietojen käytäntöön soveltamista sekä kuntoutujien kohtaamista? Voisiko kuntoutuksen simulaatio-oppiminen antaa varmuutta esimerkiksi käytännön harjoittelujaksoihin valmistautumisessa?
Mitä simulaatio-oppimisella tarkoitetaan?
Simulaatioilla ja simulaatio-oppimisella viitataan todellisten tilanteiden jäljittelemiseen ja näin erilaisia työelämän tilanteita voidaan harjoitella mahdollisimman todenmukaisesti (Rall 2013). Blomgrenin (2015) mukaan ”simulaation avulla voi opiskella teknisiä taitoja, sorminäppäryyttä, kolmiulotteista hahmottamista, ihmisten kohtaamista, kommunikaatiota ja johtamista”.
Simulaatio-oppimista ja siihen liittyvää harjoittelua voidaan tehdä yksin ja erilaisissa ryhmissä. Oppimiseen liittyvät tilanteen eli skenaariot voidaan rakentaa eri tavoin ja niissä on mahdollista hyödyntää teknologiaa ja virtuaalisia ympäristöjä. Simulaatio-oppimista ovat myös tilanteet, jossa opiskelijat ovat erilaisissa rooleissa (mm. ohjaaja–kuntoutuja) ja ohjaavat toisiaan. Myös standardoitujen potilaiden eli näyttelijöiden hyödyntäminen on yksi keino harjoitella simulaatio-oppimista (Gaba 2004).
Millaisia kokemuksia simulaatio-oppimisesta on saatu?
Teräksen, Kiiaksen ja Jokelan (2016) mukaan simulaatio-opiskelu on käytännönläheistä ja se korostaa opiskelijoiden omaa aktiivisuutta verrattuna muihin opetusmenetelmiin, kuten lukemiseen, kuuntelemiseen ja kirjoittamiseen.
Simulaatio-oppimisen avulla opiskelleet opiskelijat ovat tuoneet esille mielipiteensä siitä, että simulaatioperustainen opiskelu on arvokas oppimiskokemuksena ja heidän luottamus omiin kliinisiin taitoihin, kliiniseen päätöksentekoon, hoidon valmisteluun ja suunnitteluun sekä viestintään lisääntyivät simulaatioharjoittelun jälkeen (Hough ym. 2019).
Silvennoinen ja Juujärvi (2018) tutkivat motivoivan haastattelun opiskelua simulaatio-oppimisen avulla. Ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijat toteuttivat simulaatio-oppimistilanteen, jossa he suunnittelivat, näyttelivät ja videoivat oppimistilanteen. Tämän jälkeen tallenne analysoitiin pienryhmissä. Opiskelijat nostivat esille, että oppimisen näkökulmasta oli tärkeää saada palautetta omasta toiminnastaan. Erityisesti vertaispalaute toisilta opiskelijoilta koettiin tärkeäksi. Oppimista tuki myös toisen opiskelijoiden toiminnan havainnointi sekä palautekeskusteluissa käyty reflektio.
Fysioterapian perustutkintoa suorittaville opiskelijoille kehitettiin koululla viisi kurssia, jotka käsittelivät neurologiaa, sydän- ja hengityselimistön sekä tuki- ja liikuntaelimistöön liittyvää fysioterapiaa. Näiden kaikkien tavoitteena oli se, että 2. ja 3. vuosikurssien opiskelijat voisivat kehittää taitojaan ja luottamustaan potilaan haastatteluun, fyysiseen tutkimiseen ja potilastilanteen hallintaan standardisoitujen potilaiden avulla.
Näyttelijäpotilaina toimivat ylempien vuosikurssien opiskelijat. Alempien vuosikurssien opiskelijat kokivat, että simulaatio-oppimistilanteen myötä heidän vuorovaikutuksensa ja viestintänsä kehittyivät ja samalla heidän valmiutensa kliiniseen työhön sekä luottamuksensa käytännön taitoihin parantuivat. Standardisoitujen potilaiden roolissa olleet ylempien vuosikurssien opiskelijat kokivat kehittyneensä palautteen antamisessa. Lisäksi heidän käsitys omasta oppimisesta oli parantunut. Kaikki mukana olleet opiskelijat kokivat olevansa oppimiskokemukseen erittäin tyytyväisiä. (Mandrusiak ym. 2014).
Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen yhteinen osaamisen ennakointifoorumi on nostanut esiin tärkeimpiä tulevaisuuden osaamisia vuonna 2035. Tulevaisuuden osaamisia on tarkasteltu sekä geneerisinä työelämän osaamisina, että ammattialakohtaisina spesifeinä osaamisina. Toiseksi tärkeimmäksi yleiseksi työelämän osaamiksesi nousi vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikaatiotaidot heti kestävän kehityksen periaatteiden tuntemuksen jälkeen. (Opetushallitus 2019.) Terveyspalveluiden osaamistarpeissa nousee esiin vuorovaikutustaitojen ohella yhteistyötaidot ja asiakaspalveluosaaminen (Osaamisen ennakointifoorumi – Osaamiskorttipakka). Simulaatio-oppiminen voikin toimia keskeisenä menetelmänä opiskeltaessa tulevaisuuden osaamisia.
Kuntoutuksen simulaatio-oppimista kehittämässä
Koulutuspalveluiden ekosysteemin kehittäminen fysiologisen mittaustiedon ja älykkäiden järjestelmien avulla eli Kokemus-hankkeessa halutaan lisätä ymmärrystä aikuisten oppimisesta ja kehittää simulaatioihin pohjautuvia opiskelu- ja opetusmenetelmiä.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun kuntoutuksen tutkinto-ohjelmien ja sairaanhoidon opiskelijat ovat tervetulleita mukaan Kokemuksen osahankkeeseen: Fysiologinen mittaustieto simulaatio-oppimisen ilmiöitä selittämässä, jonka tavoitteena on selvittää, miten psykofysiologiset eli keholliset signaalit (sykevälivariaatio) ovat yhteydessä oppijan kokemuksiin simulaatio-oppimistilanteen aikana.
Toiminnassa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan kuntoutujan ohjaamista simulaatiotilanteessa moniammatillisessa pienryhmässä ja samalla antamaan mielipiteensä oppimismenetelmän toimivuudesta kuntoutusalalla. Opiskelijat saavat arvokasta tietoa siitä, miten heidän keho reagoi eri tilanteissa ja he voivat löytävät uusia tapoja kehittää ohjausosaamistansa ja tehostaa opiskeluaan. Toisessa tutkimusvaiheessa opiskelijoilla on mahdollisuus seurata ja mitata vuoden aikaista kehittymistä muun muassa ohjausosaamisessa.
Kirjoittajat
Minna Haapakoski
Lehtori, JAMK Hyvinvointiyksikkö
Kaisa Lällä
Lehtori, JAMK Hyvinvointiyksikkö
KoKemus – Koulutuspalveluiden ekosysteemin kehittäminen fysiologisen mittaustiedon ja älykkäiden järjestelmien avulla – on 1.8.2019 – 31.12.2021 toteutettava EAKR-hanke. Tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää miten oppimisen aikana tapahtuvat psykofysiologiset eli keholliset signaalit ovat yhteydessä oppijan kokemuksiin simulaation aikana. Lue lisää: https://blogit.jamk.fi/kokemus/
Lähteet
Blomgren, K. 2015. Simulaatiot – melkein leikkiä, melkein totta. Duodecim 131, 2239–2244.
Gaba, D M. 2004. The future vision of simulation in health care. Quality & Safety in Health Care. 3 (1):i2–i10.
Hough, J. Levan, D., Steele, M., Kelly. K. & Dalton, M. 2019. Simulation-based education improves student self-efficacy in physiotherapy assesment and management of paediatric patients. BMC Medical Education, 19 (463), 1-11.
Mandrusiak, A M., Isles, R., Chang, A T., Low Choy, N L., Toppenberg, R., McCook, D., Smith, MD., O’Leary, K. & Brauer, SG. 2014. Senior physiotherapy students as standardized patients for junior students enhances self-efficacy and satisfaction in both junior and senior students. BMC Medical Education, 14 (105), 1-7.