Kouluyhteistyö liikunnan edistämisen välineenä 

Yleisessä suomalaisessa ontologiassa urheiluseurat määriteltiin heinäkuuhun 2019 asti liikuntaseuroiksi ja siitä lähtien urheilu- ja liikuntaseuroiksi (YSO 2022). Seurojen ja koulujen yhteistyö on suomalaisessa liikuntapolitiikassa melko pitkään ymmärretty lasten liikunta-aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan edistämisen kannalta keskeiseksi. Rajapinta liikuntakasvatuksen kohteesta katsoen on toisinaan ollut sama, eli opettajat ovat usein vapaa-aikanaan kantaneet vastuuta myös paikallisesta kansalaisjärjestötoiminnasta. 

Liikunnan vastuualue isompien asioiden vipuajana 

Siiloutuneessa hallintokulttuurissa liikuntakasvatus kuuluu valtakunnan tasolla opetus- ja kulttuuriministeriössä paitsi yleissivistävän koulutuksen myös liikunnan vastuualueen tehtäviin. Jälkimmäinen on vaikuttanut ensimmäisen toimintaan esimerkiksi aikanaan tukemalla koulujen kerhotoimintaa täydentämään tullutta liikunnallisen iltapäivän kehittämistä. Se taas palveli sittemmin lakisääteiseksi muuttuneen aamu- ja iltapäivätoiminnan vakiintumista, kun katsottiin, että lasten yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäoloa ja ohjausta tuli vähentää. (Lindfors, Turpeinen & Hakamäki 2022.)   

Yhteistyöllä on ollut muitakin tarkoituksia. Liikkuvaa koulua valmistelleen työryhmän muistioon oli vuonna 2010 kirjattu, että lisääntyvästä harrastamisesta huolimatta liikuntasuositustavoite ei täyty. Likes oli tehnyt työryhmälle taustaksi kartoituksen koulupäivän liikunnallistamiseksi tehdyistä hankkeista. Kartoituksen perusteella liikkuvan koulun edellytyksiin listattiin yhdeksi esimerkiksi yhteistyö seurojen sekä valtakunnallisten järjestöjen, kuten silloisen Nuoren Suomen kanssa. (Liikkuva koulu -hanke 2010.) 

Matalan kynnyksen liikunnan tavoitteesta kaksoisuran edistämiseen 

Nuori Suomi oli suomalaisen lapsiliikunnan ideologinen nyrkki, joka pyrki paitsi edistämään fyysistä aktiivisuutta myös muuttamaan sen arvopohjaa. Alkujaan toiminta käynnistyi Suomen valtakunnan urheiluliiton hankkeena, mutta vuonna 1993 se rekisteröitiin itsenäiseksi yhdistykseksi, joka myös otti ja sai toimialajärjestön statuksen. Järjestön työ päättyi vuoden 2012 loppuun eli toimintojen siirtämiseen uuteen valtakunnalliseen liikuntajärjestöön Valoon. Edellisenä vuonna Nuori Suomi oli vielä ehtinyt julkaista visiotyönsä tulokset pamflettina, jossa liikunnan edistämisen nimissä vaadittiin urheiluseurojen pääsyä kouluihin ja varsinkin koulun tiloihin etenkin iltapäivisin. (Alanen, Hirvonen, Kaskinen, Laitio, Leppänen, Neuvonen, Mokka, Ritola & Vassinen 2011.) Valo puolestaan liitettiin vuoden 2017 alusta Suomen Olympiakomiteaan. Kouluyhteistyö kulki mukana sen toimintasuunnitelmissa. Vuoden 2022 toimenpiteiksi on kirjattu harrastamisen Suomen mallin edistäminen, olympiapäivä ja urheilijan polkuun kuuluvan urheiluyläkoulujärjestelmän normiston kehittäminen. (Suomen olympiakomitean toiminta- ja taloussuunnitelma 2022.) Urheiluyläkoulun taustalla oli ymmärrys, että menestyksekkään urheilu-uran edellyttämää 20 viikkotunnin liikuntamäärää ei voi saada koottua ilman, että siihen käytetään myös koulupäivää. Urheilijan kaksoisuran ajatukseen kuuluu, että myös koulu on käytävä. (Nieminen, Mononen & Aarresola 2020.) 

Urheiluseurojen ja alan valtakunnallisten järjestöjen kannalta koulujen merkitys on ollut selvä. On haluttu uusia ikäluokkia harrastamisen piiriin, tavoiteltu koulun resursseja ja pyritty muokkaamaan koulua mahdollistamaan urheilu-ura. Ajatusta pitää koulu auki ulkomaailmaan, mutta toki urheilun intressejä laajemmin, sisältyi myös Opetushallituksen vuoden 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet –asiakirjaan. Siinä yhteistyön eri toimijoiden, mukaan lukien liikuntajärjestöt, kanssa todettiin lisäävän oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukevan koulujen kasvatustehtävää. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.) 

Kouluyhteistyö urheiluseurojen arjessa 

Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta rahoitetun seuratoiminnan kehittämistuen haussa on aiemmin ollut mahdollisuus määritellä kouluyhteistyö yhdeksi painopisteeksi. Vuodesta 2021 kouluyhteistyö ei ole enää ollut valittavissa hankkeiden painopisteeksi. Hakemustekstien analyysin perusteella vuosina 2019–2022 noin puolet tukea saaneista seuroista, eli vuosittain lähes 200 seuraa, on seuratukihankkeissaan tavoitellut koulupäivän yhteydessä tapahtuvan liikunnan edistämistä (Seuratuki-Virveli). Harrastamisen Suomen mallin valmistelua varten tarkempaa tietoa urheiluseurojen kouluyhteistyöstä koottiin loppuvuodesta 2020 tehdyillä 72 seuran haastatteluilla. Kouluyhteistyö tarkoitti yleisimmin lajiesittelyjä ja liikuntakerhoja. Tyypillisiä olivat myös tapahtumat, liikunta- ja välituntien vetäminen, akatemiatoiminta, seuran markkinointi ja leirit. Yhteistyöstä sovittiin yleensä rehtorin kanssa, mutta myös liikunnanopettajan tai kunnan jonkun muun edustajan kanssa. Haastattelujen perusteella selkeää, yhtä toimintamallia ei ollut. Muuttuvat käytännöt, selvittelyt ja muutokset veivät osapulilta aikaa. Tyytyväisimpiä yhteistyöhän olivat ne, jotka olivat voineet toimia useita vuosia samalla totutulla tavalla. (Lindfors 2022 Harrastamisen Suomen malliin on lukuvuodelle 2022–2023 myönnetty valtionavustuksia yhteensä 14,5 miljoonaa euroa, joten tietopohjan hankkiminen rahoitusaparaatin tueksi on ollut perusteltua (Harrastamisen Suomen malli 2022). 

Lähteet 

Alanen, O., Hirvonen, S., Kaskinen, T., Laitio, T., Leppänen, J., Neuvonen, A., Mokka, R., Ritola, M. & Vassinen S. 2011. 10 teesiä ja 100 lupausta. Manifesti lasten ja nuorten liikkumisesta. Nuori Suomi ja Demos. 

Harrastamisen Suomen malli 2022. Viitattu 29.8.2022. https://harrastamisensuomenmalli.fi/tietoa/  

Liikkuva koulu -hanke. 2010. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:4. 

Lindfors, H., Turpeinen, S. & Hakamäki, M. 2022. Koulujen ja seurojen yhteistyö kaipaa koordinointia.  Liikunta ja Tiede 3/2022. 

Nieminen, M., Mononen, K. & Aarresola, O. 2020. Urheiluyläkoulukokeilun 2017–2020 loppuarviointi. Kihun julkaisusarja 77. 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. 2014. Määräykset ja ohjeet 2014/96. Opetushallitus 

Seuratuki-Virveli. Viitattu 29.8.2022. https://www.likes.fi/tutkimus/seuratuki/  

Suomen olympiakomitean toiminta- ja taloussuunnitelma 2022. 2021. Viitattu 29.8.2022. https://www.olympiakomitea.fi/uploads/2021/11/99dd20cf-olympiakomitean-toiminta-ja-taloussuunnitelma-2022.pdf  

YSO – Yleinen suomalainen ontologia. Viitattu 29.8.2022. https://finto.fi/yso/fi/page/p2041   

Kirjoittajat 

Matti Hakamäki erikoissuunnittelija Likes, Jamk 

Heidi Lindfors mittauskoordinaattori Likes, Jamk 

Tuomas Kukko tilastoasiantuntija Likes, Jamk 

Samuli Oja tutkija Likes, Jamk 

Kati Lehtonen erikoistutkija Likes, Jamk