Lauantaisin ei enää leivota pullaa, leipä ja peruna maistuvat edelleen

Keskisuomalainen ruokakulttuuri -selvitys kurkistaa kuluttajien ruokapöytiin

Pro Ruokakulttuuri -kehittämishankkeen toimeksiantona tehty Keskisuomalainen ruokakulttuuri -selvitys on valmistumassa. Keski-Suomen museon projektitutkija Sanna Tarnasen toteuttama moniosainen havainnointi- ja tiedonkeruuprojekti toteutettiin elo-joulukuussa 2011. Tietoa keskisuomalaisten kuluttajien ruokailuista ja ruokavalinnoista sekä ruokailutottumuksista kerättiin sähköisellä lomakekyselyllä, havainnointitutkimuksella, haastatteluilla ja kokoamalla aihetta koskeva bibliografia. Valmis raportti liitteineen tullaan julkaisemaan joulukuun aikana Ruokacentrian sivuilla www.ruokacentria.com

Selvityksen mukaan keskisuomalainen ruokakulttuuri ja maakunnallinen ruoka mielletään varsin yleissuomalaiseksi, monipuoliseksi koosteeksi muiden maakuntien ruoista. Sillä ei ole kalakukon tapaan omaa ”lippulaivaa”, jolla erottautua muista maakunnista. Erityispiirteiksi nousevat lähinnä runsas järvikalan käyttö ja vahva, monipuolinen leipäperinne. Kaiken kaikkiaan keskisuomalaisen ruokailun perusteet ovat säilyneet toisen maailman sodan jälkeisestä ajasta varsin muuttumattomina. Tarjonnan monipuolistumisesta ja elintason noususta huolimatta arjen perusruoka valmistetaan hyvin samantyyppisistä lähtökohdista kuin ennenkin. Ruokavalion pohjana ovat edelleen peruna, juurekset, maitotuotteet, liha, kala ja vilja. Leipä on yleisin säännöllisesti käytetty keskisuomalainen tuote, ja peruna on yllättäen säilyttänyt asemansa arkiruokailussa. Suurin muutos on kasvisten käytön lisääntymisessä.  Muut erot ovat lähinnä ikärakenteellisia ja liittyvät usein erilaisiin elämäntilanteisiin, esimerkkinä hinnan suuri merkitys nuorille kuluttajille ruoan valintakriteerinä, samoin ekologiset ja eettiset perustelut.

Kodin ulkopuolella tapahtuvan säännöllisen ruokailun ja ruokaostosten valintakriteereinä tärkeimpinä pidettiin makua ja laatua. Ruokapaikan osalta muita kriteereitä olivat sijainti, ruoan terveellisyys ja ruokailun helppous. Keskisuomalaisten kuluttajien ruokailutottumuksissa tapahtuneiden muutosten keskeisimpiä syitä ovat terveydelliset syyt. Muita yleisimpiä syitä ovat ekologiset ja/tai eettiset syyt. Myös kokeilunhalu ja kiinnostus elintarvikkeiden alkuperään sekä yksittäisten tuotteiden korvaaminen toisilla, esimerkiksi suolan, rasvan tai lisäaineiden välttämiseksi vaikuttavat muutosten taustalla. Raportissa todetaan toisaalta, että ”lähiruoka-ajattelu, joka näkyy myös kyselyn vastauksissa, on monella tapaa paluuta ruokaperinteisiin.”

    
  

Jätä kommentti