Lähiruoka on business…

Lähiruoka on trendikästä. Lähiruoan mielikuva muodostuu puhtaudesta, eettisesti kestävistä valinnoista sekä  positiivisista vaikutuksista aluetalouteen. Hienoja asioita, mutta onko lähiruoka siltikin vielä kaukana kuluttajan arjesta? Mitkä ovat ne uudet keinot, joilla lähiruoka tuodaan lähemmäksi tavallista kuluttajaa sekä erilaisia kohderyhmiä, nuoria unohtamatta. Mitkä ovat ne sidosryhmät, joiden kanssa tulisi verkostoitua ja kehittää yhteistyötä eteenpäin? Mitkä ovat ne kuluttajabrändit, joihin lähiruoka tulisi yhdistää? Kuka ratkaisisi edes osan logistisista ongelmista? Onko kukaan uskaltanut kokeilla uusia, innovatiivisia kanavia uuden synnyttämiseksi hyväksyen samalla kasvavan, mutta tiedostetun riskitason nousun?

Kuluttajan on saatava lisäarvoa valinnalleen päättäessään ostaa lähiruokatuotteen. Yhtälailla kaupallisen toimijan on hyödyttävä lähiruokatuotteen myynnistä paremman revenuen, myyntikatteen sekä brändikuvan kehittymisen myötä. Lähiruoan positiivinen mielikuva tulisi pystyä hyödyntämään kaupallisesti mahdollisimman pitkälle, lyhyellä tai pitkällä aikavälillä jalostuneet eurot mittaavat toiminnan onnistumisen. Kaikki tämä olisi toteutettava siten, että keskisuomalaiselle elintarvikealan mikroyrittäjille jäisi myös kohtuullinen tuotto toimittamistaan tuotteista. Liiketoiminnan perusfundamentit pitää olla läsnä myös lähiruokakeskustelussa, aloitettakoon se keskustelu yrityksen olemassaolon ehtotekijöistä idealismin sijaan…

Toimintaympäristön haasteet

Kilpailu elintarvikealalla on kasvavaa, kotimaisten valmistajien lisäksi haastajina ovat ulkomaiset toimijat, jotka kilpailevat loppukäyttäjien euroista yhä enenevissä määrin. Menestyminen tässä kilpailuympäristössä vaatii keskisuomalaisilta elintarvikeyrityksiltä toiminnan tasolla kilpailukykyisen tuoteportfolion lisäksi omakohtaisen kasvuhalukkuuden ja vahvuuksien tunnistamista sekä kykyä hyödyntää tehokkaasti verkostojen myötä syntyviä kilpailuetuja. Kattavan näkyvyyden varmistamiseksi  yrityksien tulee vahvistaa näkyvyyttään paikallisten tapahtumien ohella myös  valtakunnallisilla foorumeilla. On muistettava, että myös oman maakuntamme tuotteiden esilläoloon vaikuttavat valtakunnalliset valikoimapäätökset kaupan keskittymisen myötä, olipa tuote hankittu sitten läheltä tai kaukaa. Tuoteportfolion ja jakelutien näkökulmasta menestyminen edellyttää eri asiakassegmenttien tarpeiden parempaa tunnistamista sekä alan parhaiden käytäntöjen soveltamista sekä elintarvikeyritysten, että sidosryhmien liiketoiminnoissa.

Menestystekijöitä

Toimivien liiketoimintamallien luomiseen tarvittavat osapuolet ovat tiedossa. Tarvitaan rohkeita, innovatiivisia ja kehittymishaluisia elintarvikealan yrittäjiä, sitoutumishaluisia konseptit hallitsevia asiakkaita sekä tehokas, rationaalinen logistiikkapartneri, joka huomioi visiossaan jakelustrategioiden uudelleen järjestäytymisen tuomat uudet ansaintamahdollisuudet.

Juuri kustannustehokkaat logistiset ketjut ovat avainasemassa lähiruoan paremman esiintulon ja saavutettavuuden aikaansaamiseksi. Lähiruokaan keskittyviä logistisia ketjuja on viime vuosina toki syntynyt, mutta ketjujen elinkaaret ovat muodostuneet pääsääntöisesti lyhyiksi ansaintalogiikan ontuessa. Kustannustehokkuus yhdessä riittävän toimitusvarmuuden ja tasalaatuisuuden kanssa näyttää muodostuvan kynnyskysymykseksi niin tuottajan roolissa toimivalle pienyrittäjille kuin tuotteiden kuljetuksesta vastaaville logistiikkaoperaattoreillekin. Vähittäiskaupan tai food service -toimijoiden näkökulmasta lähiruokatuotteen ostoprosessin toteutuminen on mahdotonta ilman konseptoitua logistiikkamallia.

Tulokulmia koko lähiruokabusineksen voimaannuttamiseen on useita. Voidaan luoda uutta, soveltaa vanhaa ja yhdistellä jo käytössä olleita malleja uudella tavalla. Näinhän meille opetetaan taloustieteen perusteissakin uuden liiketoiminnan synnyttämisestä. Kaupallisesta näkökulmasta tarkasteltuna jotain vaikeaa tässä liiketoiminnassa kuitenkin on. Sitä ”suurta kuvaa” on ainakin allekirjoittaneen vaikea luoda. Sekavasta ja osin kotikutoisestakin kaupallisesta identiteetistä huolimatta on mahtavaa huomata, että innostus lähiruokaan on katossa ja vahva motivaatio ratkaisujen löytämiseen eri osapuolten välillä olemassa. Erityisen ilahduttavaa on julkisten toimijoiden panos kehittämistyön mahdollistajana, jonka tuloksena toivottavasti ainakin osa haasteista saadaan ratkaistua niin maakunnallisella, kuin valtakunnallisellakin tasolla. No, nyt saa kirjoittelu riittää, tämä kirjoitus vei 55 minuuttia aikaa. Sen olisi voinut käyttää konkreettisten toimenpiteiden eteen, joilla niitä edellä mainittuja lähiruokaan liittyviä kaupallisia haasteita ratkaistaan…

Tommi Häyrynen
projektipäällikkö
Ruokaketjulla kasvuun – Keskisuomalaisen lähiruokaketjun rakentaminen

Jätä kommentti