Permakulttuuria irlantilaisittain – Incredible Edible Cloughmills

Innovative Village -hanke käväisi lokakuun alussa opintomatkalla ja kokoustelemassa Pohjois-Irlannissa. 22 suomalaista ja 16 virolaista tutustuivat kyliin, hankkeisiin ja toisiinsa. Isäntäväkemme North East Rural Development Partnership oli todella vieraanvarainen ja vei meidät mielenkiintoisiin kyliin tutustumaan niiden hankkeisiin.

Cloughmillsin alueella asuu noin 1200 asukasta. Siellä toimii Cloughmills Community Association, kyläyhdistys, jonka valitsema strategia kylän elvyttämiseen toteutuu kasvimaalla permakulttuurin periaatteisiin tukeutuen. Permakulttuuri tarkoittaa rakennetun ympäristön suunnittelua luontoa kunnioittaen; se on suunnittelufilosofia, joka kattaa puutarhan, arkkitehtuurin, ekologian ja jopa rahanhallinnan ja yhteisösuunnittelun. Kaikin mahdollisin tavoin kestävä toiminta on permakulttuurin perusta.

Oppaamme Declan Donnelly ja puutarhan akvitistit Patrick Frew ja Sara Fox välittivät meille innostuksensa: he ovat ”tekemässä onnellisuutta Cloughmillsissä”.  Jos ihmiset menettävät otteensa yhteisöön ja luontoon, tulee ongelmia: ihmiset sairastuvat ja tulevat itsekkäämmiksi. Kylä on jakautunut katolisiin ja protestantteihin, mikä on myös aiheuttanut ongelmia. Ja koska seutu on lähinnä maidon- ja lihantuotantoaluetta, edes maanviljelijät eivät juuri viljele kasviksia.

Kylässä toimii Incredible Edible -projekti. Sen päämääränä on palauttaa ihmisten yhteys ruokaan: opettaa viljelemään itse, opettaa lapsille ettei porkkana ole kotoisin marketista, ja että viljeleminen on hauskaa ja terveellistä. Samalla se tuo kyläläisiä yhteen.

Kylän keskustassa, aivan pubin vieressä, oli tyhjä tontti. Se onnistuttiin puhumaan projektin käyttöön ja kunnostettiin puutarhaksi 2010.

Muutama kyläläinen vetää toimintaa. Kylän nuorille viritettiin ”Dream scheme”. Jokainen puutarhan raivaamiseen ja rakentamiseen käytetty tunti tuottaa pisteen. Pisteet käytetään retkien toteuttamiseen. Viistoista 12-19-vuotiasta nuorta on tehnyt yhteensä yli 600 tuntia kylänsä kestävän kehityksen hyväksi.

Puutarhassa on kasvatuslaatikoita. Jokaisella toimintaan osallistuvalla viljelytaitoisella kyläläisellä on oma laatikkonsa. Lapsille on yhteiset laatikot. Kylällä on kaksi peruskoulua, katolinen ja protestanttinen: molempien lapset osallistuvat yhteiseen lastenkerhoon kerran kuussa ja viljelevät, tekevät luontoretkiä nuotioineen ja oppivat linnuista, hyönteisistä ja siileistä yhdessä.

Puutarhalla omaa kasvilaatikkoaan viljelevät kyläläiset vuokraavat laatikkonsa ”kahdella kassillisella käytettyjä vaatteita” ja sitoutumalla osallistumaan puutarhan tilaisuuksiin sekä pitämällä oman palstansa siistinä. Tulossa on myös korkeampia kasvilaatikoita huonosti liikkuville, kuten vanhuksille ja pyörätuolin käyttäjille. Puutarha on aina auki.

Koska irlantilaiset kylät ovat tiiviitä ja tontit yleensä pienet, puutarhaan oli hankittu malliksi myös ehdotuksia tilaa säästäviksi ekologisiksi ratkaisuiksi: kasvimaan voi perustaa kukkaruukkuun tai autonrenkaisiin, seinälle tai pihavajan katolle. Pieni halpa kasvihuone on helppo pystyttää, takapihalla voi (Irlannissa vuoden ympäri) pitää paria kanaa, jotka paitsi munivat myös syövät talous- ja puutarhajätteitä eli kierrättävät. Naapureilla ei ollut mitään mallikanoja vastaan, kunhan puutarhalle ei hankita kukkoa!

Permakulttuurin ajatusten mukaisesti puutarhassa oli ajateltu myös hyödyllisiä eläimiä ja hyönteisiä. Siilin mallipesä, linnunpöntöt ja hyönteishotelli olivat olennainen osa puutarhan toimintaa, samoin tietenkin kierrätys ja kompostointi.

Kylän keskustan laidalla on vasta aloitettu uuden viljelyalueen kunnostus. Vanhan tyhjilleen jääneen maalaistalon rakennukset ja 4,5 eekkeriä viljelysmaata antavat mahdollisuuden laajentaa toimintaa. Uudelle alueelle on rakenteilla syötävät aidat ja perennapenkit. Lisäksi sinne on hankittu reilun kaupan jurtta ja mm. ekovessa. Suunnitelmia on paljon:

– Mehupuristin on jo käytössä; sillä on tehty omenamehua kyläläisten omenoista, mutta mm. siiderikurssia suunnitellaan (ja oluenpanoakin harkitaan)

– Jurtta toimii jo lastenkurssien ja koululuokkien tarinatupana – vilkkaatkin lapset rauhoittuvat siellä. Jurttaa myös vuokrataan juhlapaikaksi. Jopa joogatunnit jurtassa ovat mietinnän alla.

– Kursseja: viljelystä, perinteisistä resepteistä ja ruoanlaittotekniikoista, siideristä ja oluesta, kivirakentamisesta, ulkouuneista… Tähän mennessä pidetyillä kursseilla on käynyt väkeä kauempaakin.

Toimintaa on rahoitettu eri lähteistä (kunta, ”Veikkaus”, Gruig Wind Farm Community Fund, People’s Millions). Kurssit ja tilavuokra ovat tuoneet jonkin verran tulorahoitusta ja tämä toiminta kasvaa. Paikallisia kauppiaita houkutellaan ostamaan kotitarveviljelijöiden tuotteita – näin toiminta toisi myös pientä lisätuloa kyläläisille.

Cloughmillsin aloittama kasvimaatoiminta on jo levinnyt kolmeen muuhun pohjoisirlantilaiseen kylään.

Jätä kommentti