Luotto-osuuskunnat – kuin osuuspankit ja säästökassat ennenvanhaan?
Innovative Village -hankkeen väkeä kävi lokakuun alussa aloittamassa hanketta yhteisellä opinto-, seminaari-, tutustumis- ja kokousmatkalla partnerimme North East Rural Development Partnershipin vieraana Pohjois-Irlannissa. Hankkeen teemana ovat kylälähtöiset palvelut. Tämän jutun irlantilaiset viitteet ovat peräisin matkan aikana kuullusta ja nähdystä, joten vastuu niistä on Portglenonissa. Tulkinta on kirjoittajan omaa.
Eräs teema hankkeen aloitusseminaarissa oli paikallislähtöinen pankkitoiminta. Kun meillä Suomessa maaseudun konttorit lakkautetaan yksi toisensa jälkeen eivätkä asukkaat ole tyytyväisiä puhelimen ja netin kautta saatavaan palveluun, niin mitä vaihtoehtoja voisi löytyä? Isäntäväkemme esitteli meille luotto-osuuskuntien toimintaa.
Uusia ideoita rahapalveluihin on pohtimassa myös JAMK:n finanssikärjen opiskelijoita ja Innovative Village -kyläläisiä.
Luottokunta Oy sai Visat vinkumaan
Googlaapa ”Luotto-osuuskunta”. Minä sain saaliiksi pari aivan muuta luotontarjoajaa ja osuuskuntaa, minkä jälkeen osumaksi tuli luottoosuuskunta.fi eli Suomen Luotto-osuuskunta, jonka tunnetumpi tytäryhtiö on Luottokunta Oy – tai siis oli, sillä se myytiin äskettäin tanskalais-norjalaiselle ”Pohjoismaiden johtavalle maksamisen palveluyritys” Netsille (lainaus tiedotteesta). Luottokunnan tuttuja tuotteita ovat esimerkiksi Lounassetelit ja palvelut, jotka mahdollistavat Visan käytön Suomessa.
Luottokunnan toiminta alkoi kyllä aikaan parin helsinkiläisen kauppiaan ja pankinjohtajan ideasta, mutta en minä ihan tätä etsinyt.
JAK Finland – Jord, Arbete, Kapital
Seuraava osuma on parempi. Viime vuonna Suomeen perustettiin uusi pankkitoiminnan osuuskunta JAK Finland. Sen jäsenet säästävät ja lainaavat toisilleen rahaa ilman korkoa. Vuosittainen jäsenmaksu on 30 euroa.
Osuuskunta ottaa mallia ruotsalaisesta, vuonna 1965 perustetusta JAK Medlemsbankista, jolla on yli 36 000 jäsentä ja oikean pankin status. JAK Finland sen sijaan ei ole pankki. Jos se tekee konkurssin, jäsenet maksavat viulut, sillä pankkitakuu ei koske sitä. Jäseniä uudessa osuuskunnassa lienee parikymmentä eli lisää tarvitaan.
JAK suunnittelee myöntävänsä 500-20000 euron lainoja. Osuuskunta ei peri korkoa, vain kulut. Rahan tarvitsija maksaa lainasta joka kuukausi kuukausierän ja 6 % lainan määrästä ”ylimääräisiä” säästöjä yhteiselle vastuutilille, josta muut voivat niitä lainata. Kun velka on maksettu pois, nämä omat ylimääräiset säästöt saa halutessaan nostaa takaisin – tai sitten jättää lainattavaksi edelleen.
Ruotsissa JAK on toiminut pitkään, joten voi olettaa, että myös meillä Suomessa toiminnalla on menestymisen mahdollisuudet.
Credit Unions – ”I’m not a banker – and I don’t want to be”
Pohjois-Irlannissa tutustuimme Portglenonissa paikalliseen Credit Unioniin, luotto-osuuskuntaan, jonka pieni parin virkailijan konttori sijaitsi aivan kylän keskustassa palvelemassa noin kolmen tuhannen asukkaan maaseutualuetta.
Luotto-osuuskuntia on maailmassa noin 100 maassa, joista 12 Euroopassa. Paikallinen lainsäädäntö ja kunkin luotto-osuuskunnan omat säännöt vaihtelevat jonkin verran, mutta perusperiaate on selvä: ”For People, not for Profit”.
Luotto-osuuskunnan perustana on aina jokin jäsenistöä yhdistävä tekijä. esimerkiksi asuinalue, työpaikka, harrastus tai ammatti.
Portglenonin Bann Vale Credit Unionissa vain virkailijat ja toimitusjohtaja saivat palkkaa työstään. Osuuskunnan hallitus oli vapaaehtoisia kyläläisiä, jotka tekivät siis talkoita oman kylän rahalaitoksessa.
Bann Vale Credit Union -luotto-osuuskunnan palveluina ovat talletukset, luotot, vakuutukset ja valuutanvaihto sekä prepaid-kortit. Teematalletukset vaikkapa jouluksi tai koulua varten ovat suosittuja ja esimerkiksi isovanhemmat voivat säästää lapsenlastaan varten.
Jokainen asiakas on jäsen. Jäseneksi liitytään maksamalla nimellinen liittymismaksu ja ostamalla vähimmäismäärän osuuksia (1-10). Bann Vale Credit Unionissa yksi osuus=1 punta. Äänestyksissä jokaisella jäsenellä on yksi ääni ja toiminnan tuottoa jaetaan (eli palautetaan voitto-osuuksia) suhteessa osuuksien määrään. Keskitalletus on 2018 puntaa ja keskimääräinen luottomäärä 1436 puntaa, mikä kuluu perheen hankintoihin kuten auto, remontti tai matka. Kuitenkin vain noin 3 % asiakkaista ottaa lainaa.
Portglenonin asukasluku on noin 3000: alle 16-vuotiaita 20 %, nuoria työikäisiä 30 %, vanhempia työikäisiä 30 % ja yli 60-vuotiaita 20 % (arvioitu). Se on siis hieman pienempi kuin esimerkiksi Viitasaari. (Vertailuksi: Viitasaarella lapsia 11 %, työikäisiä 61 % ja yli 65-vuotiaita lähes 28 %.)
Bann Vale Credit Union on Irlannissa ja Pohjois-Irlannissa toimivan Irish League of Credit Unionsin jäsen ja sitä kautta pankkitakuun piirissä. Asiakkuus on turvallinen vaihtoehto säästää. Niinpä osuuskunnalla on lähes 4000 jäsentä.
Myönnetyt lainat ovat 100-10 000 puntaa + osuuksien määrä. Koska suurin mahdollinen laina on 10 000 puntaa lainaa ja siihen lisätään esimerkiksi 2000 puntaa 2000 osuudesta, asiakas saa 12 000 puntaa eli noin 15 000 euroa.
Pohjois-Irlannissa luotto-osuuskunnan jäseninä voi olla vain yksityisiä henkilöitä. Portglenonin osuuskunnan hallituksen jäsenissä oli monella tavalla kylän kehittämisessä mukana olevia kyläaktivisteja. Heidän toivomuksensa oli, että lakia voitaisiin muuttaa ja paikallisesta luotto-osuuskunnasta voisivat myös pienet paikalliset yritykset saada lainaa.
Luotto-osuuskunnat Suomen maaseudulle?
Koska JAK Finland on saanut toimiluvat, meillä pitäisi olla mahdollista perustaa myös maaseutualueita palvelevia luotto-osuuskuntia, kuten Bann Vale Credit Union.
Toisaalta Suomessa S-kauppaketju tarjoaa jo S-pankkia ja Nordean K-kauppayhteistyö on kokeiluvaiheessa. Useimmissa kyläkeskuksissa on vähintään jomman kumman kaupparyhmän kyläkauppa, joten nämä pankit varmasti vähentävät paineita kehittää suomalaista kylälähtöistä Credit Unionia.
