KEHITTÄVÄ KONFLIKTI? – KYLÄOHJELMAA TEKEMÄSSÄ
”Ensimmäinen elämänohje toimivalle, aktiiviselle kylälle: Etsi hyvä vihollinen”
Keski-Suomen kyläohjelmaa tehdään parhaillaan. Edellinen työpaja pidettiin 26.3. Savion Hovissa, jossa 14 kokenutta talkoolaista ja eri organisaatioiden edustajaa syvensi ymmärrystään mm. maaseudun palveluista ja luovuudesta. Seuraava kaikille avoin talkoopäivä pidetään 21.5. Saarijärvellä. Uusi ohjelma suunnitellaan 7 vuodeksi, koko EU:n ohjelmakaudelle.
Suomessa on 19 maakunnallista kyläjärjestöä. Jokainen niistä tekee paikallistoiminnan kehittämisohjelman eli maakunnallisen kyläohjelman. Ohjelman ’omistavat kyläläiset’, ei vaikkapa Keski-Suomen Kylät ry, ja sitä voivat kaikki käyttää hyväkseen: sen teemat on todettu tärkeiksi isommalla joukolla, joten sitä voi käyttää hyväksi esim. hankkeiden suunnittelussa.
OTTEITA LUOVUUSRYHMÄN KESKUSTELUSTA
Ajatteluttavia heittoja ryhmässä Luovuus – Iskuteemoja mm. maaseudun muuntautumiskyky, aktiiviset nuoret ja tekemisen pitää olla hauskaa!
- Virtuaalikylä? Etätyö? Tietoyrittäminen? – juu, siellä missä toimiva valokuitu
- Töitä on oltava ”tai sitte helevetin hyvä moottoritie lähimpään kaupunkiin” ”Tai molemmat”
- Maalla asuminen on edullista – paitsi että vaaditaan rahaa ostaa auto, että voi muuttaa maalle
- Ovatko nuoret aktiivia ja sosiaalisia? Mikä on minimäärä samalla kylällä aktiivisia nuoria? Voiko sosiaalinen yksilö pärjätä, jos on ainoa alle 20- tai 30-vuotias kylällään?
- Välttämättömyyden pakko monella kylällä: toiminnan keskittäminen kirkonkylälle + kyytirinki + esim. nuorisotilojen yhteiskäyttö kokoontumistiloina, jos halutaan että kylän nuorisolle on kokoontumispaikka
- Toiminta vaatii tiloja. Esimerkiksi Oravasaaren koulu: ennen sai johtavalta opettajalta avaimen, nyt pitää avain hakea maksusta jostain kaukaa – kylän aktiivisuus ja koulun monikäyttö lopahti. Kansalaisopistot järjestävät toimintaa kylätaloissa, mutta kunta vaatii että toiminta keskitetään kunnan omiin tiloihin, esim. kouluun; pitää osata perustella, miksi toimintaa kannattaa järjestää myös kylätaloilla (ja niihinkin on yleensä käytetty kunnan rahoitusta)
- Nuorisotilojen aktiiveille koulutus nuorisotilan isännöinnistä? Poistaisiko se kunnan tiukan asenteen pitää nuorisotilaa käytössä vain, kun siellä on kunnan palkkaama nuorisotyöntekijä? Vai lisäisikö isännöintitesti taas yhden byrokratia-asteen maaseudun elämään?
- Kaupungista tekisi hyvää päästä maaseudulle päiväksi touhuamaan. Lähtisivätkö alueen nuoret mukaan järjestämään ohjelmaa kesäsiirtolatyyliin? Voisivatko kylän kaikki järjestöt vuorollaan järjestää pitäjän nuorille toimintaa yhdessä? Tekeminen voisi kiertää eri kylillä ja kattaa erilaisia aktiviteetteja, samalla kylän nuorten kotiseututuntemus kasvaisi. Tarjontaa voisi olla sekä oman kylän lapsille että kaupunkilaisille.
- Kansainvälisyys. Kv-hankkeet? Kv-työleirit ulkomaalaisille+omille kyläläisille+maahanmuuttajanuorille? Ohjelma voi olla ihan yksinkertaista: työn lisäksi sauna ja uiminen, yhteiset illanvietot… Työleireistä on hyviä kokemuksia
- Pop up -festarit! Vaikka kylän tapahtumien sitominen tiettyihin rutiineihin on hyväksi, aina sille ei ole tarve. Tekemisen pitää olla hauskaa: nuoret itse järjestävät, aikuiset hoitavat taustalla pakollisen byrokratian.
- Ei kai kyläyhdistys ole kylänvartija? Onko kylätoimija valmis ottamaan vastaan uusia toimintatapoja? Mikä on se areena, millä nuoret ja muut kyläläiset voivat tuoda ideoitaan esille ja saada niitä toteutukseen?
- Milloin outous kiehtoo niin, että olen valmis kokeilemaan ja kokemaan? Kylähullujen tukeminen ja kehittäminen – kylähulluhanke?
- Onko tutkittu, mikä on elävän kylän salaisuus – on! Kaisu Kumpulainen on tehnyt väitöskirjan: suurin aktivoiva tekijä on yhteinen vihollinen. ”Tarvitaanko koordinaattori, joka käy kertomassa uhkakuvista?” vaiko ”Julkinen lehti-ilmoitus yhdistyksen lakkauttamisesta”? ”Parhaat kylän aktivoijat: koulun vieminen tai kaatopaikan tuominen”
- Ristiriitaa: Kylää ajaa tappelu kuntaa vastaan VAIKO Kylää kehittää yhteistyö kylän ja kunnan välillä?
Kaikesta tästä kokemustenvaihdosta, huulenheitosta ja vakavastakin väännöstä syntyi joukko tiivistyksiä, iskusanoja ja ydinasioita, joiden pohjalta seuraavaa kyläsuunnitelmaa kirjoitetaan taas hieman eteenpäin.