Mitkä ovat kulttuurireittien mahdollisuudet Suomessa?

Torstaina 25.9. järjestettiin Jyväskylässä seminaari, jossa keskusteltiin kulttuurireittien mahdollisuuksista Suomessa. Kulttuurimatkailu on nostettu yhdeksi painopisteeksi Suomen matkailun kehittämisessä. Myös Euroopan tasolla kulttuurimatkailun kehittämiseen panostetaan – Eurooppalainen kulttuuriperintö halutaan säilyttää ja tuoda myös matkailijoiden käyttöön. Kulttuurireittien kehittäminen alkoi Euroopan Neuvoston aloitteesta jo 80-luvun lopulla. Euroopassa virallisia, sertifioituja, kulttuurireittejä on tällä hetkellä 29 kappaletta. Pohjoismaat ovat kuitenkin melko heikosti edustettuina tässä kulttuurireittien verkostossa, ja Suomi ei ole vielä mukana yhdessäkään sertifioidussa reitissä.

Seminaarissa keskusteltiin muun muassa siitä, onko Pyhän Olavin reittiä mahdollista jatkaa Suomeen. Pyhän Olavin reitti on jo olemassa Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, mutta Trondheimissa toimiva 5000 km pituisen reittiverkoston keskushallinto on raportoinnut Euroopan neuvostolle, että se haluaa laajentua Suomen (2015) lisäksi Islantiin (2016) – ja mahdollisuuksien mukaan myös Venäjälle, Novgorodiin.

Kuka sitten oli Pyhä Olavi ja mikä on Pyhän Olavin reitti? Olavi oli Viikinkiajan lopussa 995 – 1030 elänyt viikinki ja myöhemmin Norjan kristitty kuningas. Urhean kuolintapansa ja sitä seuranneiden ihmeparanemisten takia hänestä tuli pian Pohjolan ensimmäinen oma pyhimys. Kun kirkkokunnat erotettiin toisistaan 1054, jäi Olavi ortodoksisen ja katolisen kirkon viimeiseksi yhteiseksi pyhimykseksi. Suomessa Olaville pyhitettiin yli 20 kirkkoa ja kappelia. Muissakin maamme kirkoissa oli hänen alttareitaan, patsaitaan ja maalauksiaan. Olavin päivää 29.7. vietettiin sadonkorjuun aloittajana, jolloin ennustettiin vuodentuloa ja loppuvuoden säätä. Pyhällä Olavilla on linkitys myös Keski-Suomeen. Jyväskylässä toimii katolinen Pyhän Olavin seurakunta. Seurakunnan kirkko sijaitsee Yrjönkadulla, jonka yhteyteen rakennettiin seurakuntakeskus. Keskuksen yhteydessä toimi katolisten sisarten ylläpitämä leikkikoulu, opiskelija-asuntoja, pappila ja asunnot sisarille.

Hans Morten Løvrød, Norjan kansallisen pyhiinvaelluskeskuksen johtaja, toi seminaariin terveiset reittitoimijoilta ja kehotti jatkamaan jo hyvin alkanutta reitinsuunnittelutyötä Suomessa.

José Suárez Otero (Archaeologist and Independent Researcher) Santiago de Compostelasta kertoi  tunnetusta St Jamesin pyhiinvaellusreitistä eli Camino Santiagosta, joka on ensimmäinen sertifioitu Euroopan kulttuurireitti. Nykyisin tämä reitti on pyhiinvaelluksen lisäksi suosittu matkailukohde aktiivimatkailijoiden keskuudessa. Tänä päivänä ihmiset kävelevät pyhiinvaellusreitillä löytääkseen rauhan ja henkisen uudistumisen sekä saadakseen yhteyden toisiin ihmisiin. Nykypäivän pyhiinvaeltajat etsivät usein siirtymää elämänvaiheesta toiseen. Keskeistä on hiljaisuuden, kulttuurin ja maiseman kokeminen sekä tutustuminen uusiin ihmisiin, joiden kanssa muodostaa ryhmiä ja jatkaa matkaa reitillä.

Santiago del Compostela on hyvä esimerkki siitä, että pyhiinvaellusreitti voi sisältää paljon muutakin kun puhtaasti uskontoon liittyviä asioita. Reitissä yhdistyy niin paikallinen kulttuuri, ruoka, luonto kuin hyvinvointikin. Siksi kulttuurireitti onkin oivallinen tapa tutustua paikalliseen kulttuuriin. Suomessa kulttuurireittiin voitaisiin yhdistää esimerkiksi maailman suurin murtovesisaaristo Ahvenanmaalla ja Turun edustalla, tuhannet järvet, puhdas luonto, terveellinen ja ekologinen ruoka, suomalainen saunaperinne, suomalaiset hoidot sekä hiljaisuuden retriitit. Nykyisin matkailijat arvostavat yhä enemmän rentoutumista, mielen rauhoittamista ja lepoa. Itsestään huolehtiminen on kasvava trendi, jonka takia kulttuurireitillä olisi hyvät mahdollisuudet menestyä Suomessa.

Lisätietoa:

Susanna Nuijanmaa
Suomen projektikoordinaattori
susanna.nuijanmaa(@)jamk.fi
040-5786617

JAMK on mukana  eurooppalaisessa kulttuurireittien kehittämishankkeessa CERTESS (European Cultural Routes, Transfer Experience, Share Solutions). Tavoitteena on saada Suomi virallisten kulttuurireittien kartalle.  CERTESS-hanke käynnistyi 2012 ja jatkuu 30.11.2014 saakka. Lisätietoja hankkeesta http://www.jamk.fi/projektit/1416