Joukkorahoitusta kylähankkeisiin

Tuntuuko joukkorahoitus kaukaiselta asialta? Eipä vainkaan! Sinulla on luultavasti jo kokemusta siitä.

Osakekauppa on joukkorahoitusta. Arpajaiset ovat joukkorahoitusta. Sotaveteraani- tai lastensairaalakeräykset ovat joukkorahoitusta. Kun Pylkön Ääni ja Yrittävä keräsivät sponsorirahaa Pylkönmäen frisbeegolfradan rakentamiseen, se oli joukkorahoitusta. Kun Konginkankaan kyläyhdistys halusi tilata tuotannosta poistuneen Konginkangas-rintaneulan Kalevala-korulta ja keräsi sitovia ennakkotilauksia, se oli joukkorahoitusta. Kyläläisten talkootyö kylätalon kunnostamiseksikin on joukkorahoitusta – työ, ammattitaito ja asiantuntemus ovat rahanarvoisia lahjoituksia.

Uutta on, että internet on tuonut joukkorahoitukseen uusia mahdollisuuksia. Internet on mahdollistanut uudenlaisen markkinoinnin ja aivan uusien lahjoittajien löytämisen vaikka maailmanlaajuisesti.

Istuin 5.11. yhden iltapäivän Jyväskylässä kuuntelemassa  Joukkorahoitusiltapäivän innostuneita alan ihmisiä. Tilaisuuden asiantuntijoina puhuivat Aki Kallio, Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies, Pia Erkinheimo, Digile Oy, Tanja Jänicke, Mesenaatti ja Miikka Liimatainen, Fundu Oy. Lisäksi esiteltiin elävän elämän esimerkkejä.

En ole itse rahoitusalalta vaan maaseutukehittäjä, mutta jaan saamaani oppia ja sen tuomia ajatuksia eteenpäin.
Lue lisää käytännön vinkkejä!

Vastikkeellinen rahoitus

Nopeimmin kasvava yhteisörahoituksen muoto on vastikkeellinen rahoitus: pyydät rahaa johonkin tarkoitukseen ja lupaat jotain kuvaa vastineeksi. Vastike voi olla tavara, palvelu, elämys, jäsenyys, osuus yms. T-paita kiitokseksi ei innosta ketään. Entä kutsu avajaisiin tai ensi-iltaan, mahdollisuus hyödyntää kylätaloa, julkaisun ensipainos, urheilija lupaa vetää treenit, laulaja lupaa laulaa syntymäpäivälaulun haluamallesi henkilölle… Vastikkeellisena toiminta ei vaadi edes rahankeruulupaa.

Parhaimmillaan vastikkeet on muotoiltu niin, että niistä itsessään syntyy jo uusia arvoja, yhteisöjä, klubitoimintaa tai vaikka kanta-asiakkaita. Aktiivinen kuluttaja voi tavaraan kuluttamisen sijaan tukea jotain itselle tärkeää hanketta.

Mukaan lähtevät ihmiset kiinnostuvat hankkeen etenemisestä ja haluavat, että heidän kannattamansa hanke onnistuu. Hankkeen tukijoista kannattaakin pitää hyvää huolta.

Työpanoskin voi olla joukkorahoitusta

Muukin kuin raha on rahanarvoista ja siten rahoitusta. Mihin tarkoituksiin ”rahatonta joukkorahoitusta” voisi käyttää? Mitä voisit hyötyä ihmisten ilmaisesta/vastikkeellisesta työstä?

• Ajansäästö: houkuttele osaavia ihmisiä töihin itsellesi vaikkapa markkinatutkimukseen – iso joukko hoitaa homman nopeasti
• Kustannussäästöt: ideointi, konseptointi…
• Riskien pienentäminen: esim. idean/tuotteen testaus ja kehittämistuki
• Muut, kuten sisällöntuotanto, brändäys, markkinointi (esim. Suunnon asiakkaat markkinoivat tuotteita toisillensa nettiyhteisössä)

Soveltuuko joukkorahoitus kyläyhteisön kehittämiseen?

Mielestäni soveltuu, vaikka helppoa se ei tälläkään keinolla ole. Rahoitusta tarvitaan monennäköisiin ideoihin. Pylkönmäki ja Konginkangas osasivat hyödyntää joukkorahoitusta pienimuotoisesti ja hyvällä menestyksellä. Itse mietiskelen joukkorahoituksen laajempaa hyödyntämistä seuraavan hankekauden uusien hankkeiden omarahoituksen kerryttämiseksi.

Miten?

Netissä toimii jo useita joukkorahoituspalveluita. Ne ovat alustoja, joiden kautta voit virittää rahoituskampanjan.

Joukkorahoitusiltapäivässä esiteltiin kotimainen Mesenaatti, josta kertoi Tanja Jänicke. Rahan tarvitsija tekee Mesenaattiin  kampanjakortin, jossa on kuvaus, rahankeruutavoite, kuvia, mahdollisesti video… Tuotekortissa näkyy ajantasainen rahoittajien määrä ja kertynyt rahoitus, montako päivää rahoitusaikaa on jäljellä ja vastikelista, joka mahdollistaa eri vastikkeita eri lahjoitussummista. Käy katsomassa tuotekortteja Mesenaatin sivuilla – voisiko tällainen toimia myös sinun ideasi rahoituksessa? Yleishyödylliseen hankkeeseen on kerännyt rahaa mm. Kirkkonummen Kipinä nuorten toimintatonneja varten.

Keskimäärin lahjoitukset ovat muutamia kymppejä, mutta yrityksille räätälöidyt paketit ja summat kannattavat myös. Kolmas sektori ja yllättävää kyllä myös julkinen sektori on toiminut rahoittajana Mesenaatin kautta.

Mesenaatissa rahoitussopimus on hakijan ja antajan välillä. Hakijan on pystyttävä toteuttamaan luvattu kampanja ja toimittamaan vastikkeet. Tällä hetkellä noin 70 % rahoituksen hakijoista tulee kulttuurisektorilta, mutta palvelu sopii monelle muullekin alalle. Melkein 80 % hakijoista on tähän mennessä onnistunut saamaan rahoituksen. Suhde tulee kuulemma laskemaan, sillä tähän mennessä palveluntarjoaja on ehtinyt auttamaan hakijoita hyvän kampanjakortin luomisessa. Jatkossa siihen ei ole enää aikaa, kun asiakasmäärät kasvavat.

Mesenaatin olennainen palvelu on Holvi. Holviin avataan oma kampanjatili, jossa lahjoittajien rahat odottavat kampanjan loppua; jos tavoitetta ei saavuteta, rahat palautetaan lahjoittajalle.

Rahankeräyskampanja ei maksa sellaisenaan  mitään, mutta onnistuneesta rahoituksesta veloitetaan 7 % (sis. alv) toteutuneesta keräyssummasta. Lahjoittajalta Holvi veloittaa 3 % luottokorttilahjoituksesta ja 0,90 e verkkopankkimaksusta. Jos lahjoittaja on yritys, Holvista onnistuu myös laskuttaminen, jolloin laskutettu summa näkyy lähettämishetkellä keräystilillä.

Kampanjaa on markkinointava 

Mesenaatti ei markkinoi asiakkaidensa kampanjoita. Markkinointi on rahoituksenhakijan omaa työtä. Monien epäonnistuneiden hankkeiden taustalla onkin markkinoinnin puute.

Markkinointi vaatii aikaa, vaivannäköä ja rahaa. Tieto rahankeruukampanjasta ja hienosta, houkuttelevasta asiastasi pitää saada kaikille oikeille ihmisille – ja todennäköisesti vielä useaan kertaan. Asiaa on tutkittu: esimerkiksi jos sinulla on 1000 Facebook-seuraajaa, heistä enintään 50 rahoittaa. Noin 40 % rahoituksesta tulee hakijan lähipiiristä eli sukulaisilta, työkavereilta, harrastuskavereilta tms. (riippuen rahoituksen tarkoituksesta ja markkinoinnnista). Keskimäärin rahoitushalu herää, kun ihmistä on muistutettu asiasta 5 kertaa! Ja yleensä rahoitetaan keräyksen viime metreillä…

Esimerkki joukkorahoituskampanjasta

Joukkorahoitusiltapäivässä Vesa Takaluoma Sirkus Uusimaailmasta kertoi joukkorahoitetusta Maailma X –progesirkuselokuvakampanjasta, joka toteutettiin Mesenaatissa ennen juhannusta 2014.

Sirkus Uusimaailman elokuvaidea tuli toiseksi kilpailussa Norjassa, mutta palkintoraha ei riittänyt elokuvatuotannon aloittamiseen. Elokuva haluttiin kuitenkin toteuttaa. Sirkus Uusimaailma loi Mesenaattiin 6 eri vastikemallia. Isompiakin mesenaatteja tuli jokunen ja he pelastivat koko kampanjan. Kts. kampanjakortti mesenaatti.me/maailma-x

Kampanjan markkinoinnissa käytettiin useita kanavia. Vastoin odotuksia some ei ollut paras keino, vaan sähköpostikampanja: jokainen sirkuslainen lähetti henkilökohtaiset viestit kaikille tutuille ja kertoi elokuvaideasta. Sirkus painatti myös flyereita, joita jaettiin eri tapahtumissa, mutta ne eivät juuri tuoneet rahoittajia. Kampanjan rahoittajista suurin osa jonkinasteisia. sirkuslaisten tuttuja.

Takaluoma kertoi, että kampanjan markkinointi tarvitsi pari kuukautta aktiivista työtä. Siksi liian pitkä kampanja-aika ei kannata, vaan pöhinää pitää pystyä pitämään yllä koko ajan ja varsinkin kampanja-ajan loppuun kannattaa varata resursseja. Lisäksi on muistettava, että vastikkeiden valmistaminen ja toimittaminen vie myös aikaa.

Vaikka kerätty rahoitus jäi elokuvaprojektin kannalta liian pieneksi, jälkikäteen on tullut niin paljon kyselyjä muualta, että kampanja kannatti. Kampanja-aikana lahjoittajissa ei ollut firmoja, mutta sen jälkeen on tullut useita kyselyjä, miten voisi osallistua. Joukkorahoituskampanja käynnisti elokuvan markkinoinnin jo ennen sen valmistumista.

Rahankeräyslaki uudistumassa 

Suomen ja EU:n joukkorahoitusta koskeva lainsäädäntö on varsinainen lakiviidakko. Siksi rahankeräyslakia mietitään parhaillaan uusiksi, kertoi Aki Kallio VVM:stä. Rahankeruu avataan todennäköisesti muillekin kuin yleishyödyllisille yhteisöille. Vastikkeellinen joukkorahoitus on tarkoitus erottaa selkeästi rahankeräyslaista. Tarkoitus on myös siirtää rahankeräyksen valvonta poliisilta maistraattiin.

Rahankeruun riskejä suunnitellaan eliminoitavaksi läpinäkyvällä nettipohjaisella rekisteröinnillä, mutta joka tapauksessa rikoslaki koskee myös rahankeruuta niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Joukkorahoitusiltapäivän alan asiantuntijat kertoivat, että törkeitä väärinkäytöksiä ei ole Suomessa juuri ilmennyt. Jos väärinkäytöksiä on ollut, ne ovat olleet enemmänkin markkinoinnissa.

Voiko rahoittaja ja vastikkeen saaja vaatia hyvitystä epämiellyttävästä tai epäonnistuneesta vastikkeesta? Vastikkeita koskee esim. kuluttajainsuojalaki. Viallisesta vastikkeesta pitää valittaa ja jos valitukseen ei vastata, kannattaa ottaa yhteyttä kuluttaja-asiamieheen.

Hyviä uusia hankkeita t. Outi Raatikainen, www.jamk.fi/innovative-village