Miten kestävä matkailu näkyy ”elävässä elämässä”

Kävin KESMA II -hankkeen loppuseminaarissa, jossa kerrottiin monenlaista mielenkiintoista kestävästä kehityksestä maaseutumatkailussa. Monet yrittäjien mainitsemista asiosta ovat sovitettavissa omaan elämään ja esim. kylätoimintaan, vaikkapa kylätapahtumiin. Anniina Manninen ja Sanna Vanha-Rauvola ovat tehneet opinnäytetyötä kestävästä kylätapahtumasta ja työ on valmis näillä metreillä. Siitä lisää ainakin hankekylille, kunhan työ on virallisesti valmis.

Kirjasin KESMA-seminaarin keskustelun myötä ylös asioita, joita maaseutumatkailuyrittäjät kertoivat heillä toteutuvan (lähinnä esiintulojärjestyksessä):

– kierrätys

– lämmitetään oman metsän puilla

– lähiruoka

– ensi vuonna virallisesti luomutila

– koko liikeidea perustuu sille

– verkosto, yritysverkosto

– paikallinen yhteistyö

– ei-motorisoitua toimintaa

– kulttuurin paketoiminen asiakkaiden kulttuuritausta huomioon ottaen

– elämykset luonnossa

– asiakas on vieras

– asiakas on aktiivinen osallistuja, ei vain matkustaja

– asiakas joutuu itse hakkaamaan puita ja poimimaan sieniä

– ekologinen kestävyys, mm. kuivakäymälät jo 90-luvulla

– hauska jätemaja (ei pelkkä jätekatos)

– suojeltu metsäalueita

– lähimetsän kohteita otetaan asiakaskäyttöön

– metsäparkour (ensimmäinen Suomessa): isoja kiviä, koivuissa riipputankoja, iso kuusi juoksupaikkana

– itse viljellyt luomujuurekset

– hakelämmitys

– luonnonmateriaalien käyttö mm. sisustuksessa

– lähialueen materiaalien käyttö

– rakennusmateriaalit, mm. ekologiset talon vuoraukset ja itse keitetty punamultamaali, perinnemaalit

– vanhat kunnostetut huonekalut à la 50-luku – ei tarvitse koko ajan uusia muodikkaiksi

– pihasuunnitelma perinnekasveilla

– yrttitarha takapihalla

– tilan/kylän/kunnan historian hyödyntäminen

– tarinoiden lähteinä tapahtumat, omat kokemukset, oma intuitio

– alueen tarina jo nimessä

– kommunikaatio

– kohderyhmän ymmärtäminen

– asiakas on vieraana

– asiakkaan ottaminen huomioon yksilönä, esim. aktiviteeteissa joudutaan räätälöimään asiakkaan kunnon/ominaisuuksien mukaan

– turvallisuus ja sosiaalinen vastuu

– tuotteen muokkaus niin, että se on hyvä elämys kaikille – asiakas huomioon ”nätillä tavalla”

– joskus joutuu sanomaan asiakkaalle, ettei voi myydä; esim. ikäraja 12 v. turvallisuuden takia

– erityisryhmät: maksajana kunta ja sos.toimisto, asiakkaat yleensä tyttöjä, joilla on mielenterveysongelmia, kehitysvamma, ADHD, asperger…

– kestävä kehitys näkyy nettisivuilla

– esteettömyys myös esim. netissä: markkinointisivut netissä kieliversioineen, some, Google maps, foursquare, hakukoneoptimointi…

– asiakkaiden arviot esim. Booking.com:ssa

– vieraanvarainen palvelu –> ”viidakkorummutuksen tuottama mukava saundi”

– suositusvideot Youtubessa, esim. Nukula, Tavinsulka, Rock and Lake

– vastataan asiakkaiden kyselyihin.

Kestävyys voi näkyä monella tavalla ja sen pitäisikin näkyä yrityksen joka tasolla. Tässä listassa ei tietenkään ole vielä kaikki, varmaan esimerkiksi sähköä säästävät lamput ym. laitteet ovat niin itsestäänselviä, ettei niitä muisteta enää edes mainita.