Venäjän vienti-ilta 1.10.2015

 Lokakuun ensimmäisenä torstaina, syysilman sävyttämässä illassa klo 17–20 Jyväskylän Kauppakamari ja East Consulting järjestivät Venäjän vienti-illan tunnelmallisessa Wanhan Fredan tilassa. Tilaisuudessa oli mukana myös JAMK:n koordinoima ETENE!-hanke tekemässä haastatteluita yritysten edustajille sekä venäläisille korkeakouluopiskelijoille.

Tilaisuus oli tarkoitettu kaikille ja varsinkin venäjänmarkkinoille tähtääville ja jo Venäjällä toimiville yrittäjille. Mukana tilaisuudessa oli myös venäläisiä korkeakouluopiskelijoita, ETENE!-hankkeen kautta, verkostoitumassa yritysten edustajien kanssa sekä kertomassa venäläisestä työelämästä, kulttuurista ja toimintatavoista.

Tilaisuuden tarkoituksena oli luoda paneelikeskustelijoiden avulla näkökulmia, tietoa ja keskustelua Venäjän nykypäivän bisneksen tekemisen kulttuurista, toimintatavoista ja millaisten ihmisten kanssa toimimme, kun toimimme venäläisten kanssa. Panelisteina toimivat Sergei Rinnevuori Betamet Service Oy:stä, Marjut Laitinen Kylpylähotelli Peurungasta, Petri Hagman Jyväskylän aikuisopistolta ja Iryna Stupina Valtra Oy Ab:lta.

Tilaisuuden alussa käytiin esittelykierros, jolla luotiin verkostoitumisen ilmapiiriä. Tämän jälkeen startattiin paneelikeskustelu seuraavilla teemoilla: 1. Kohdemarkkinan valinta, 2. Venäläinen asiakas, 3. Bisnespartnerin etsintä, 3. Kieli, kulttuuri ja bisneskulttuuri, 4. Sattumukset kv-markkinoilla.

Keskusteluissa nousivat hyvin esille venäläisten kaupanteon kulttuuri, millaisia asiakkaita he ovat, miten kannattaa yrittää päästä venäjän markkinoille ja miten saada syvennettyä bisneskumppanuutta. Tärkeitä huomioita olivat mm. neuvottelukulttuurin huomioiminen ja omien referenssien todentaminen venäläiselle partnerille. Yrityksenä pitää pystyä todentamaan venäläiselle kumppanille mitkä yritykset suosittelevat yritystäsi ja mitkä ovat olleet onnistuneita bisneskauppoja/-caseja jne. Mitä enemmän on referenssejä ja jo olemassa olevia venäläisiä kumppaneita, sitä paremmin ja todennäköisemmin pääsee neuvottelemaan kaupoista. Paneelikeskustelu oli onnistunutta, mutta valitettavasti suomenkieli aiheutti ymmärtämisenvaikeuksia venäläisten korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa.

Paneelikeskustelun jälkeen annettiin kaksi puheenvuoroa opiskelijoiden edustajille ennen pöytäkeskustelujen aloitusta. Puheenvuoroissa tuotiin hyvin esille asioita venäläisten näkökulmasta ja mitä suomalaisten yritysten tulisi ottaa huomioon Venäjän markkina-alueesta ja bisneskulttuurista. Puheenvuorot pidettiin englanniksi.

Illan viimeisenä teemana, ennen venäläistä illallista, olivat pöytäkeskustelut. Pöytiin oli ennalta jaettu keskusteluteemat;

1. Kohdemarkkinat: Miten näette tilanteen tällä hetkellä, onko Venäjä kiinnostava kohdemarkkina yrityksenne näkökulmasta?
2. Venäläinen asiakas: Eroaako venäläinen asiakas jotenkin muista eurooppalaisista asiakkaista?
3. Kumppanin etsintä: Miten kumppanin etsintä Venäjällä on onnistunut teidän yrityksissänne?
4. Venäläinen työelämä ja bisneskulttuuri: Kohtaavatko venäläinen työelämä ja bisneskulttuuri suomalaisten yritysten toiveita?
5. Onnistuminen Venäjällä: Miten nykyisessä tilanteessa voidaan tehdä onnistunutta liiketoimintaa Venäjällä?
6. Näkemyksenne mukaan, eroavatko suomalainen ja venäläinen bisneskulttuuri toisistaan ja miten eroista selvitään?

Keskustelu oli vilkasta, pöydissä oli sekä yrittäjien edustajia että opiskelijoita. Keskusteluiden jälkeen kunkin pöydän jäsen kertoi lyhyesti pöytäkeskustelun tulokset.

Illan kruunasi venäläinen illallinen monine herkkuineen. Viimeinen tunti oli tarkoitettu myös verkostoitumiselle ja vapaalle keskustelulle. Ilahduttavaa oli nähdä kuinka opiskelijat olivat aloitteellisia ja pyrkivät yritysten edustajien puheille, luomaan kontakteja. Mikä olisi Venäjän markkinoille tähtäävälle yritykselle parempi mahdollisuus saada venäläistä osaamista kuin verkostoitua tämän kaltaisissa tilaisuuksissa venäläisten korkeakouluopiskelijoiden kanssa? Tällaiset illat ovat sekä yrityksille että opiskelijoille kullanarvoinen mahdollisuus hyötyä toisistaan. Yritykset saavat tietoa ja näkemyksiä, opiskelijat pääsevät markkinoimaan itseään ja parhaassa mahdollisessa skenaariossa luodaan työsuhteita.

Tuomas Rauhansalo, projektitiedottaja, ETENE! -hanke