Kaikuja Berliinistä – Yritysten ja korkeakoulujen yhteistyökonferenssi UIIN

Kesäkuun lopulla kokoontui Berliiniin n. 400 hengen joukko eurooppalaisia korkeakoulu- ja yritysmaailman edustajia, yhteisenä teemanaan tämän kahdenvälisen yhteistyön kehittäminen – mieluiten niin, että molemmat osapuolet kokevat jäävänsä saamapuolelle.

Keski-Suomesta mukana oli sekä JAMKin teknologiayksikkö että JAMKin ja Jyväskyän Yliopiston ETENE-projekti, jossa myös Jykes Oy ja Keski-Suomen kauppakamari ovat mukana. Teknologiayksikön Anneli Kakko edusti kansainvälistä yhteistyöryhmää ständillään. Anneli esitteli juuri päättynyttä projektia, jossa kansainväliset opiskelijaryhmät ratkoivat kilpailunomaisesti yritysten antamia innovaatiohaasteita.

ETENE-projekti, jota allekirjoittanut esitteli niin luentosali- kuin julistesessiossakin tähtää keskisuomalaisissa korkeakouluissa opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden ”liikekannallepanoon” siten, että he projektitutkimusten, opinnäytetöiden ja työharjoittelujen kautta muuttuvat todellisiksi voimavaroiksi maakunnan PK-yrityksille joilla on aito tarve ja kiima kasvaa ja kansainvälistyä. Tavoitteenamme on – yhdessä rahoittajiemme (EU, K-S Kauppakamari, JYKES) kanssa – luoda jotain projektia isompaa: Pysyvä toimintamuoto, jossa saadaan vuosittain tai jopa useammin koottua monitieteiset ja monikulttuuriset opiskelijaryhmät yli oppilaitosrajojen. Nämä ryhmät lähtevät sitten ratkomaan moniammatillisessa ohjauksessa aitojen yritysten aitoja haasteita – ovat nämä sitten markkinatutkimusta, ideointia, web-markkinoinnin kehittämistä tms. Yritykset voivat siis suoraan vaikuttaa oppimisen tapaan ja saada täsmätietoa omaan tarpeeseensa. Opiskelijat parantavat työelämävalmiuksiaan ja silmät varmaan avautuvat kansainvälistyvien PK-yritysten (juuri se segmentti, jossa tulevaisuuden nettotyöpaikat syntyvät) arjen haasteisiin.

Ohessa muutamia huomioita Berliinin konferenssin puheenaiheista ja heijastuksia käymistäni keskusteluista.

  • Suurin osa korkeakoulu-yritysyhteistyöpuheesta kiertyy suuryritysten ympärille: Tämä on tietyllä tavalla ymmärrettävää, koska isoilla yrityksillä on osoittaa henkilöitä esim. kehitysosastoltaan, joilla on aikaa yhteistyön käynnistykseen ja ylläpitoon. PK-yritykset saattavat pelätä projektien hallinnoinnin työkuormaa
  • Yhteistyöprojektit ovat usein pitkäkestoisia. Kuulostaa hyvältä, koska silloin on aikaa tehdä projekteissa eri vaiheita ja ottaa opiksi/muokata projektia matkan varrella. MUTTA: Tämä vaikeuttaa opiskelijoiden integrointia projekteihin. Yhteistyö jää helposti korkeakoulun henkilökunnan ja yritysten väliseksi. Esimerkiksi Kansainväliset vaihto-opiskelijat saattavat viettää vain yhden 4,5 kuukauden lukukauden tanhuvillamme. Millaiset toimintamuodot mahdollistavat heidänkin osaamisensa käytön
  • Kansainvälistyminen ei ole mukava lisäosa yrityksen toimintoihin tai lisämauste opiskelijoiden tutkintotodistukseen. Konferenssin avauspaneelissa Siemens-yhtymän rekrytoinneista vastaava johtaja kertoi, että heidän rekrytoidessaan juuri valmistuneita nuoria ammattilaisia yksi tärkeä kriteeri on kansainvälinen suuntaututuminen. Jos ei opiskelijan vyöllä ole kansainvälistä opiskelijavaihtoa tai vielä mieluummin työkokemusta, eivät portit aukea minkäänlaisin arvosanoin. Meidän tulee siis paitsi hyödyntää jo liikkeessä olevat kansainväliset opiskelijat auttamaan omaa elinkeinoelämäämme, myös lähettää ”omat” nuoremme maailmalle – miksi se ei voisi tapahtua vaikkapa yrityksen antama markkinatutkimustehtävä kainalossa

Kuten kunnon konferenssiesiintyjä olin valmistellut hienon parinkymmenen sivun Powerpoint-esityksen. Kun vuoroni kolmantena päivänä iltapäivällä koitti, olin kaikkien muiden lailla jo puutunut aiemmin näkemiini 3000:een ”kalvoon”. Piirsin taululle maailmankartan, tökkäsin pisteen osoittamaan Keski-Suomea ja piirsin kuvan teknologia-alan PK-yrityksestä: 2 miestä, 2 tietokonetta, 2 kännykkää. Ja toimistossa yksi ikkuna, josta vanhaa vitsiä mukaillen näkyi hirvi eikä maksava asiakas!

Osoitin vielä laskelmallisesti että alalla jossa Suomi on etujoukoisssa, on Suomen markkina n. 0,5 % globaalista kakusta. Koska Keski-Suomi on tunnetusti ”viiden prosentin maakunta”, on osuus maailman markkinasta tuolla alalla toimialalla 0,025 %. Kuulostaa pahalta, jos niin halutaan. Kolikon positiivinen kääntöpuoli on se, että jos toimimme omassa pienessä piirissämme, on meillä vielä 99,975 % kalavesistä kokematta! Maakunnan isoimmat toimijat ovat jo niillä apajilla olleet, seuraavaksi on innovatiivisten PK-yritysten vuoro.

Mahdollisuuksia siis on, mutta on toki haasteitakin. Tosiasia on kuitenkin, että kukaan ei meitä tule täältä hakemaan. Lähdetään siis itse liikkeelle, mutta tehdään kotiläksymme hyvin, ja tehdään ne yhdessä jo valmiiksi kansainvälisen osaajajoukon avulla – siinä ETENE-projektinkin tarve ja tavoite pähkinänkuoressa.

Juha Saukkonen

Jätä kommentti