Lähiruokaa resurssiviisaasti julkisiin keittiöihin – hankkeelle kunniamaininta Projektipäivillä
Projektiyhdistyksen Mediatiedote Julkaisuvapaa 10.11.2015 klo 17.00
Lappuliisoille älylasit, Vuoden projekti 2015-kilpailun voittaja!
Vuoden projekti 2015 on Vincit Oy:n toteuttama Google Glass – pysäköinninvalvojan älylasit. Ramboll Finland Oy:lle kunniaa Vuoden projekti -kisassa rokkasi AC/DC:täkin isännöinyt Kantolan tapahtumapuisto Hämeenlinnassa. Toisen kunniamaininnan Vuoden projekti -kilpailussa kalasti Jyväskylän AMK:n ’Lähiruokaa resurssiviisaasti julkisiin keittiöihin’ –projekti.
Projektiyhdistys valitsi vuoden 2015 parhaaksi projektiksi haastavan ja vaikutukseltaan merkityksellisen Vincit Oy:n projektin. ”Google Glass -pysäköinninvalvonta” vakuutti kilpailun tuomariston innovatiivisuudellaan ja uutuustekijöillään sekä toteutuksen monikulttuurisuudellaan.
Vuoden projekti ja kaksi kunniamaininnalla arvostettua projektia julkistetaan Projektipäivillä Helsingin Messukeskuksessa tiistaina 10.11.2015 klo 17.00 alkaen. Palkituille on varattu 15 minuuttia aikaa projektin esittelyyn keskiviikkona 11.11 klo 13 jälkeen. Median edustajat ovat tervetulleet seuraamaan julkistustilaisuutta ja tutustumaan esimerkillisiin projekteihin kumpanakin päivänä.
Digitalisaatioajan hengessä
Vincit Oy:n Google Glass -projektiorganisaatio koostui eri maista tulleista opiskelijoista. Projektin lopputuotteena synnytettiin älylasisovellus, jonka avulla pysäköinninvalvoja näkee heti, onko parkkimaksu voimassa vai ei.
”Tämä projekti houkuttelee kuvittelemaan sitä innostusta ja tekemisen meininkiä, mitä nuoren ja dynaamisen tiimin työ voi parhaimmillaan olla. Perinteiselle alalle projektissa tehty toteutus on merkityksellinen ja esimerkiksi kelpaava, sillä vastaavia sovellutuskohteita on varmasti löydettävissä muillakin aloilla”, kilpailun tuomaristo perustelee valintaansa.
Digitaalisuus vaikuttaa kaikkeen. Digitaalisuus ei ole ”apuneuvo” vaan strategisesti merkittävä ja kaiken muuttava. Se sallii asioiden ja tiedon yhdistämisen uudella tavalla. Juuri tästä on kysymys voittaneessa projektissa.
Digi-aihepiiri on vahvasti esillä myös hallitusohjelmassa. Digitalisaation edistäminen on yksi sen kärkihankkeista. Pääministeri Sipilän ja ministeri Vehviläisen ns. digihaasteessa saatiin kesän aikana 263 ehdotusta. Tavoitteena on asioiden tekeminen digitalisaation avulla uudella tavalla, ei siis vanhojen prosessien tekemistä entistä tehokkaammin.
Lisäksi tuomaristo arvosti Vincitin projektissa saavutettua tuottavuusloikkaa. Lopputuotteen edut ovat niin ilmeisiä, että ne antavat hyvän pohjan järjestelmän käyttöönoton edellyttämälle muutosjohtamiselle.
Pusikosta tapahtumapuistoksi
Kantolan tapahtumapuisto on Hämeenlinnaan vanhalle tehdasalueelle toteutettu monipuolinen ja lajissaan Suomen suurin vapaa-ajan alue. Hankkeen toteutti Ramboll Oy.
Tuomaristo arvosti erityisesti hankkeessa kehitettyä kustannustehokasta maaperän puhdistusratkaisua. Kustannukset putosivat lähes 90 prosenttia alkuperäisestä arviosta, ja hankkeen toteuttaminen tuli ylipäätään mahdolliseksi. Pilaantuneen maan päälle on läjitetty paksuimmillaan jopa neljä metriä pilaantumatonta maata. Menetelmä mahdollistaa käytännössä monien muidenkin vanhojen teollisuusalueiden kunnostamisen.
”Rambollin osaamista myönteisen hankepäätöksen tukena ei voi yliarvioida”, hankkeen tilaaja Hämeenlinnan kaupungin omistaman Linnan Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Mervi Käki toteaa.
Pilaantuneesta maasta hyötykäytettiin alueella käytännössä 100 prosenttia: Lähes kymmenen hehtaarin alueelta kuljetettiin ulos vain kaksi kuutiometriä pilaantunutta maata. Ihmisten ja ympäristön altistuminen haitta-aineille kyettiin kuitenkin estämään kokonaan.
Hanke toteutettiin tiukassa aikatauluraamissa. Sen oli yksinkertaisesti oltava valmis 50 000 hengen megakonserttiin mennessä. Varsinkin ympäristöluvan prosessointi aikataulussa AVI:n vaatimine mittavine lisäselvityksineen oli tuomariston mielestä osoitus projektijohdon päättäväisyydestä ja ammattitaidosta.
Puiston tekniikka ja ulkoasu suunniteltiin kaikenlaisille tapahtumille pienistä näyttelyistä megatapahtumiin. Esiintyjien, yleisön ja henkilöstön viihtyvyyteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Tekniikka ja ratkaisut todettiin toimiviksi heti puiston avauduttua AC/DC:n konsertissa. Yleisöä oli yli 50 000 henkeä ja konserttitekniikkaa tuotiin 50 rekka-autollista. Heavykonsertista ei tullut järjestäjille yhtään valitusta.
Särkeä järkevästi julkisiin keittiöihin
Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoimalla Lähiruokaa resurssiviisaasti julkisiin keittiöihin -pilottihankkeella onnistuttiin edistämään lähiruoan käyttöä Jyväskylän kaupungin ruokapalveluissa. Samalla luotiin liiketoimintaedellytyksiä paikalliselle kalastukselle, kalanjalostukselle ja lähiruoan verkkotukkukaupalle.
Pilottituotteena olleen särkijalosteen tuotanto-, kustannus- ja työllistävyyslaskelmien perusteella pystyttiin osoittamaan myös päättäjille, että lähikalan käyttö julkisissa palveluissa on paitsi mahdollista, myös aluetaloudellisesti merkittävää.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Sitran lähiruokahankkeessa kokeiltiin lähikalan, Päijänteestä kalastetun särjen, ja lähiporkkanan käyttöä kouluruokailussa. Vesangan päiväkoti-koulun lapsille tarjottiin särkeä ja lähiporkkanoita kerran viikossa elo–marraskuussa 2014. Valmistetut ruokalajit maistuivat lapsille. Julkisten keittiöiden reseptiikkavihkoseen valikoitui neljä lasten suosikkia: lasagnette, mureke, kiusaus ja pitsapiirakka. Hanke oli osa Sitran ja Jyväskylän kaupungin yhteistä Kohti resurssiviisautta -hankekokonaisuutta.
”Mutkaton ja maukkaasti paketoitu kokonaisuus.” Hankkeen erityisenä ansiona tuomaristo piti positiivista ja yhteistyöhön perustuvaa paikallista vaikutusta. Nopeassa ja kustannustehokkaassa projektissa luotiin konkreettisia, kestäviä ja helposti käyttöönotettavia ja dokumentoituja käytänteitä.
”Lähiruuan käyttö on kestävää kehitystä, jonka vaikutukset ulottuvat tuotanto-, kustannus-, työllistävyys- ja ympäristövaikutuslaskelmien kautta yleiseen keskusteluun ja asenneilmapiirin muutokseen. Elämme tietoisen kulutuksen aikakautta. Kuluttajat ja päättäjät arvostavat hinnan lisäksi myös kestävällä pohjalla tuotettua ruokaa”, tuomaristo perustelee.
Lisäksi tuomaristo arvosti hankkeen positiivisia vaikutuksia ympäristöön, hiilijalanjälkeen ja eettisen ruoantuotantoon. Särjen kalastus parantaa vesistöjen tilaa poistaen niistä rehevöittävää fosforia ja typpeä. Tuontikaloihin, tonnikalaan ja Norjan loheen verrattuna myös särkijalosteen hiilijalanjälki on pieni. Särjen kalastus kestää myös eettisen tarkastelun.
Lisätietoja Vuoden 2015 projektikilpailusta ja siinä menestyneistä projekteista antavat:
Tuomariston puheenjohtaja Veikko Välilä, Projektiyhdistyksen kunniajäsen, veikko.valial@gmail.com tai 040 514 0666
Toimitusjohtaja Timo Saros, Projektiyhdistys ry, timo.saros@pry.fi tai 0400 623 171
Projektiyhdistys ry edistää suomalaista projektiosaamista. Myötävaikutamme vahvasti projektiosaamisen kehittymiseen ja projektitoiminnan tuloksellisuuteen Suomessa. Tarjoamme jäsenillemme foorumin itsensä kehittämiselle ja projektiammattilaisten verkostoitumiselle sekä jaamme uusinta tietoa. Projektiyhdistys on alan kansainvälisen järjestön IPMAn (International Project Management Association) aktiivinen jäsen ja mahdollistaa projektiosaamisen todentamisen arvostettujen IPMA-sertifikaattien muodossa. Tavoitteenamme on tehdä tehokkaan ja laadukkaan projektityön osaamisesta kilpailuetu, joka edistää suomalaisen työn kansainvälistä kysyntää ja hyödyttää koko kansantaloutta. Projektiyhdistys on toiminut jo yli 35 vuotta. Jäseninä meillä on yli 4 000 henkilöä yli 600 eri organisaatiosta. www.pry.fi
Vuoden projekti –kilpailu on Projektiyhdistyksen vuosittain järjestämä kilpailu, jossa palkintaan vuoden onnistuneimmat ja merkittävimmät kilpailut. Voittajat julkistetaan Projektiyhdistyksen järjestämillä Projektipäivillä. Voittajan valitsi tuomaristo, johon kuuluivat Veikko Välilä, Projektiyhdistyksen kunnianjäsen, Timo Hakkarainen, hallituksen jäsen, Ohjelmistoyrittäjät ry, Antti Joensuu, strategiajohtaja, Työ- ja elinkeinoministeriö, Matti Mannonen, toimitusjohtaja, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Hannu J. Mäkinen, aluepäällikkö, Rakennusteollisuus RT ry, Rasmus Roiha, toimitusjohtaja, Ohjelmistoyrittäjät ry, ja Timo Saros, toimitusjohtaja, Projektiyhdistys ry