Riistasta taloudellista tuottoa maanomistajalle

Mikä on tämän päivän maanomistajan suhde riistaan? Olemme perinteisesti nauttineet maanomistajina riistasta maittavien ruokien sekä metsästyskokemuksien muodossa, sikäli kun metsästys kuuluu harrastusvalikoimaan. Lisäksi metsästyksellä on oma roolinsa maaseutua yhdistävänä tekijänä enemmän kuin ristiriitoja aiheuttavana, ainakin useimmiten. Hyvissä esimerkeissä metsästysseurat ja maanomistajat tekevät yhteistyötä molemminpuolista hyötyä tuottavalla tavalla esimerkiksi metsätuhojen havainnoinnin osalta.

Suvaitsevaisuus riistan olemassaoloon on erilaista. Kokemukset riistan aiheuttamista metsätuhoista vaihtelevat suuresti, jotkut kertovat hirvien parturoivan lähes kaikki tieltään, toiset eivät näe metsätuhoja ongelmana laisinkaan. Hirvituhojen määrään vaikuttavat metsätyyppi, puu- ja maalaji, metsikkökuvion pienuus yms. jolloin paikallisesti riistasta voi aiheutua maanomistajille kustannuksia. Tosiasia on kuitenkin se, että jotainhan riistan on metsässä syötävä ja se aiheuttaa myös metsänomistajalle kustannuksia kasvavan puuston osalta.

Maanomistajan yksi tulonlähde on metsä. Perinteisen puuntuoton lisäksi maanomistajaa kiinnostaa luonnollisesti myös muut metsistä saatavat tulot, sikäli kun hyödyntämismallit ovat järkeviä. Puun hintakehitys suhteessa metsäomaisuuden ylläpidon kustannuksiin ei ole ollut kohtuullinen. On katsottava avoimin silmin kaikkia metsään liittyviä ansaintamahdollisuuksia. Arvioinnin niiden hyödyntämisestä tekee sitten jokainen maanomistaja oman metsänsä käytön osalta itsenäisesti.

Mitä nämä muut puiden tuoton ulkopuolella olevat ansaintamahdollisuudet sitten ovat? Onko se retkeily, marjojenkeruu, sienestys vai metsästys? Epäilen, ettei retkeily tai nuotiolla istuminen tuottaisi laajemmalti jaettavaa arvoa yksityisille metsänomistajille. Keruutuotteiden hyödyntämisessä on ideaa, suomalaisessa luonnossa kasvaville marjoille ja sienille on varmasti kysyntää. Tästä voisi tulla myös pieni puro maanomistajille, sillä edellytyksellä, että organisoitu kaupallinen keruu, sekä jokamiehenoikeudet kyetään erottelemaan selkeästi toisistaan.

Riistasta sekä sen hyödyistä ja aiheuttamista haitoista keskustellaan tällä hetkellä melko paljon. Olen itse ollut mukana aiheeseen liittyvässä keskustelussa muutaman vuoden ajan. Riistan arvosta on tuotettu toistaiseksi vähän konkreettista tietoa, mutta riittävästi siihen toteamukseen, että riistalla on olemassa taloudellinen arvo. Ottamatta tarkasti kantaa siihen onko hirven, joka metsästetään kaupallisesti, arvo kaksi, kolme vai viisi tuhatta euroa, voidaan kuitenkin todeta, että kyse on merkittävistä luvuista.

Riistasta saatava tulo ovat asia, joka on otettava myös kiihkottomasti käsittelyyn osana metsäomaisuuden kokonaistuottoa. Jotta riistan arvo realisoituisi, tarvitsee se toteutuakseen useiden eri toimijoiden yhteistoimintaa ja mallin kuinka arvo jakautuu eri osapuolten kesken. Arvoa voidaan jakaa niin yrittäjien, metsästysseuran kuin maanomistajien välillä. Mm.edellä mainittua arvon jakautumista mallinnetaan juuri alkaneessa Riistatalouden liiketoimintamallien aktivointihankkeessa.

Maanomistajan on vaikea hyväksyä metsissä laiduntavaa hirvilaumaa, jos sen ruokailulle ei löydy mitään vastinetta. Metsän taloudellista tuottoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti. Riistalla on hyvä mahdollisuus olla osa tuota tuottoa, haitasta saattaisikin olla hyötyä.

Maaseudun haasteena on autioituminen. Tulot maaseudulla tulevat useista eri lähteistä, joita yhdistelemällä pyritään saamaan leipä pöytään. Riistalla on mahdollisuus olla yksi näistä lähteistä, ei varmasti ratkaise kaikkia maaseudun haasteita, mutta merkityksellinen uusi avaus joka tapauksessa.

Kirjoittaja Jorma Honkanen, maanomistaja Honkasen tila, Koskenpää Jämsä