Parempi työelämä edellyttää yhteisen ymmärryksen rakentamista

Saimme JAMK:lla juuri päätökseen yhteisen tutkimushankkeen LUT:n ja VTT:n kanssa. Organisaatio 2.0 -tutkimuksessa tuotimme uutta tietoa siitä, kuinka uudenlaisten työtapojen kautta ja yhteistä ymmärrystä lisäämällä voidaan kasvattaa työn merkityksellisyyttä yksilölle sekä parantaa tuottavuutta. Teimme tutkimuksestamme kirjan ’Tee tästä nyt tolkkua!’ joka valottaa miten työelämää ja tuottavuutta voidaan parantaa kasvattamalla yhteistä ymmärrystä. Tässä pieni kurkistus kirjan aiheisiin.

’Ihanaa kun tämä loppuu!’ on tositarina, jossa konemainen organisaatiokäsitys ohjasi työn suunnittelua ja sen seurauksia organisaatiolle. Havaittavissa oli vallalla olevien toimintatapojen sopimattomuus toimintaympäristöön ja tämä sai pohtimaan, miten rappeutuvan kierteen voisi pysäyttää? Kun tilanne korjaavista toimenpiteistä huolimatta ajautuu yhä huonommaksi, tulisi tarkastella kriittisesti ja läpikotaisin myös itsestäänselvyyksinä pidettyjä oletuksia. Tässä on tärkeä kiteytys: Työelämä toimii usein itseään toteuttavasti. Kohtelemalla työntekijöitä koneina saadaan heidät myös käyttäytymään konemaisesti.

’Ihmiset tekevät tolkkua joka tapauksessa’ kertoo organisaatiosta, jonka liiketoiminnan tarkoitus oli hämärtynyt johtamiseen liittyvän trauman ja epäjohdetun työyhteisön vuoksi. Casessa oli olennaista saada liiketoiminnan tarkoitus näkyväksi ja selkeäksi kaikkien mieliin samalla kuitenkin työhyvinvoinnista huolehtien.  Esimerkissä epäjohdettu organisaatio saatiin fasilitoitujen työpajojen avulla liikkeelle kohti nykytilan tiedostamista, toiminnan kehittämistä, organisaation kannattavuutta ja organisaation jäsenten hyvinvointia. On olennaista hahmottaa, että työpaikoilla tehdään tolkkua joka tapauksessa, ja johtamisen pitää fokusoida se oikeaan suuntaan.

’Miten tähän hommaan saisi tolkkua?’ korostaa vuorovaikutuksen tärkeyttä tolkunteon tukemisessa. Fasilitoiva johtajuus ja työntekijöiden dialogisuus edellyttävät kykyä kuunnella, kunnioittaa toisten ajatuksia sekä kyseenalaistaa vallalla olevia oletuksia. Seikkaperäinen kuvaus tekniikoista yhteisen ymmärryksen kasvattamiseksi kuvaa käytännössä miten tolkkua voidaan tehdä.

’Kuukauden nuija’ valottaa yritystä, josta on karsittu turha byrokratia ja jota johdetaan yhteisen ymmärryksen ja yhteisten päämäärien kautta. Luovan kaaoksen ylläpitämisen ja henkilöstön voimaantumisen myötä johtajuus jakautuu jatkuvasti työntekijöiden kesken. Yrityksessä ymmärretään, että työympäristö on jatkuvassa muutoksessa ja kompleksinen, eikä sitä edes yritetä hallita perinteisin keinoin. Keskitetyn suunnittelun ja mekanistisen johtamisen sijaan yrityksessä itseorganisoituu käytännön tason vuorovaikutuksessa toimivia, joustavia organisaatiomuotoja. Yrityksen menestys osoittaa, kuinka fasilitoivalla johtamisella saadaan tuloksia aikaiseksi.

’Tietotyömaa haastaa tehdasajattelun’ johdattelee pohtimaan, miten perinteisellä mallilla toimiva organisaatio voi muuttua toimintatavoiltaan joustavammaksi. Ennustettavassa ja vakaassa ympäristössä byrokratia on toimiva johtamisjärjestelmä, mutta ympäristön monimutkaistuessa ja ennakoimattomuuden kasvaessa järjestyksen ja kontrollin ylläpito hankaloituu. On ensiarvoisen tärkeää tunnistaa organisaation toimintaympäristö ja siihen soveltuva johtamistyyli.

Kirjamme löytyy osoitteesta http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2016/T269.pdf  Suurkiitos Tekesille tutkimuksemme rahoittamisesta! Projekti päättyi, mutta mielenkiinto tutkimusaihetta kohtaan vain kasvoi, joten keskustelu jatkuu, esim. Twitterissä @liinamaaria