Tulevaisuuspyörällä Marata-alan tulevaisuuteen

JAMKissa järjestestettiin 30.8.2017 Tulevaisuuspyörä-työpaja, jonka tavoitteena oli hahmottaa Marata-alan tulevaisuuden toimintaympäristöä ja hyödyntää myöhemmin tulevaisuustietoa osallistujien omassa työssä, työympäristössä ja toimialalla. Työpajaan osallistui 25 Marata-alan edustajaa, ja työpajan fasilitoijana toimi Anne Hakala. Tulevaisuuspyörä-työskentelyä voidaan hyödyntää muun muassa tunnistettaessa uusia mahdollisuuksia, tehtäessä strategisia valintoja, riskeihin varautumisessa, pitkän tähtäimen resurssien suunnittelussa sekä suunniteltaessa uutta liiketoimintaa. Tulosten jäsentämisessä hyödynnettiin PESTE-analyysiä. PESTE-analyysissä pohditaan poliittisia, ekonomisia, sosiaalisia, teknologisia ja ekologisia muutosvoimia.

Tulevaisuutta koskevaa totuutta ei ole järkevää etsiä, mutta on hyödyllistä pohtia ja keskustella erilaisista mahdollisista tulevaisuuksista. Osa tulevaisuudesta on nähtävissä nykyhetken arvoissa, tavoitteissa ja trendeissä, jotka vaikuttavat tulevaisuuden määrittymiseen. Tulevaisuuden lukutaito edellyttää tulevaisuusorientoitunutta päätöksentekoa, jotta voidaan vaikuttaa tulevaisuudessa näkyviin mahdollisuuksiin ja haasteisiin.

Työskentelyn ensimmäisessä vaiheessa osallistujat pohtivat, millainen on Suomen mahdollinen tulevaisuus vuonna 2040. Pohdinnoissa esiin nousivat vahvasti esim. eliniän piteneminen, globalisaatio vs. nationalismi, aatteellisten ääriliikkeiden voimistuminen, automaatio ja robotiikka, kyberriskit ja ilmastonmuutos.

Toisessa vaiheessa osallistujat jakautuivat toimialoittain. Ruokapalveluissa keskityttiin ikäihmisten ruokapalveluihin ja pyrittiin luomaan uudenlaisia innovatiivisia ideoita siitä, miten kotona asuvien ikäihmisten ruokapalvelut voitaisiin tulevaisuudessa järjestää. Ruokapalveluiden tuottamisessa ikäihmisille korostuivat ravitsemustiedon lisäksi  sosiaaliset taidot, kielitaito ja kulttuurituntemus ja it-osaaminen. Onkin huomionarvioita, että tulevaisuudessa ikäihmiset ovat osin monikulttuurisia ja palvelut tuotetaan hyödyntäen teknologisia innovaatioita. Ikäihmiset halunnevat tulevaisuudessa yksilöllisiä palveluita, yhteisöllisyyttä ja ylellisyyttä.

Matkailuryhmä pohti, millaista matkailu on Suomessa vuonna 2040 ja minkälaisia ovat tulevaisuuden asiakkaat. Ryhmä keskusteli paljon teknologian mahdollisuuksista palveluiden tuottamisessa, mutta toisaalta myös teknologisoitumisen vaikutuksista asiakaskokemukseen. Suomessa on vuonna 2040 tarjottavana ekologinen vaihtoehto asiakkaille. Asiakkaat voivat kokea Suomessa luonnon, revontulet, ruskan, hiljaisuuden, vuodenajat sekä toisaalta suomalaisen mystiikan. Hyvinvointi- ja terveysmatkailu koettiin tulevaisuuden nousevaksi trendiksi, esimerkiksi metsien hyödyntäminen masennuksen hoidossa. Matkailualalla tullaan vaatimaan entistä enemmän teknologiaosaamista.

Toimitilapalveluiden tulevaisuudessa korostui automaatio ja robotiikka. Ryhmä nosti esille erilaisia älysovelluksia, esim. älykiinteistöt, joissa seuranta ja toiminnanohjaus tapahtuvat täysin automaattisesti. Tilat tulisi suunnitella muunneltaviksi monikäyttötiloiksi korkean käyttöasteen saavuttamiseksi. Toimitilapalveluissa työskentelevien tulevaisuuden osaamisessa korostuvat kielitaito ja kulttuuritietämys, it-osaaminen, ennakointi-, johtajuus- ja analysointiosaaminen.

Neljäs ryhmä pohti monipalveluiden tulevaisuutta. Ryhmässä nousivat esiin älyteknologiasovellukset, esim. virtuaaliperehdytykset, älykodit ja henkilöiden tiedot (esim. terveystiedot, ruokavaliot) kehoon asennetuissa mikrosiruissa. Koulutuksessa tulisi huomioida tulevaisuudessa monialaisuus, ja koulutus täytyisi tuottaa yksilöidysti esim. osatutkintoina.

Teksti: Anne Hakala, Anne Mäntysaari, Anne Törn-Laapio

Lähteet

Hakala, A. & Hopia, H. 2015. Tulevaisuuspyörätyöpaja –mitä, miksi, milloin. Journal of Finnish Universities of Applied Sciences, No 2 (2015) https://arkisto.uasjournal.fi/uasjournal_2015-2/hakala_hopia.html

Hakala, A. & Mertanen, E. 2015. Koulutukselliseen tasa-arvoon ennakointia kehittämällä –YAMK-opiskelijoiden tulevaisuustyöpajoista systemaattiseen ennakointimalliin. Teoksessa Aittola, H. & Ursin, J. (toim.) Eriarvoistuva korkeakoulutus? Artikkelikokoelma Korkeakoulututkimuksen XII kansallisesta symposiumista 19.-20.8.2014. Jyväskylän yliopisto. sivut 133-150.

Hakala, A., Mertanen, E. & Raulo, A. 2015. Tulevaisuuspyörällä tietoa tulevaisuuden työelämästä koulutuksen kehittämiseen. Teoksessa Mutka, U. Laitinen-Väänänen, S. & Virolainen, M. (toim.) Monitoimisuus haastaa koulutuksen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 206, sivut 216-225. http://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/JAMKin-julkaisut/Julkaisuja/monitoimisuus-haastaa-koulutuksen/

Hopia, H. & Hakala, A. 2015. Finnish social and healthcare professionals’ perspective of the future. International Journal of Healthcare. 2016, 2, 1, 12-20. http://dx.doi.org/10.5430/ijh.v2n1p12

Hakala, A. 2015. Tulevaisuuspyörällä osaavaan tulevaisuuteen. VIDEO: http://moniviestin.jamk.fi/ohjelmat/opetusvideot/tulevaisuuspyoratyopaja/tulevaisuuspyoralla-osaavaan-tulevaisuuteen

Laasanen, M., Kouri, P., Sinkkonen, M., Hopia, H. & Hakala, A. 2016. YAMK-opiskelijat ja –alumnit tulevaisuuden ennakoijina ja sillanrakentajina työelämä-korkeakouluyhteistyössä. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 4/2015, sivut 75-81. http://www.okka-saatio.com/aikakauskirja/

 

Jätä kommentti