Siivousalan vastuullisuuden kehitysnäkymät ja haasteet julkisella sektorilla

Aiheenamme on siivousalan vastuullisuuden kehitysnäkymät ja haasteet tilaajan ja tuottajan näkökulmasta julkisella sektorilla. Tätä varten haastattelimme yhtä tilaajan ja kolmea siivouspalveluyrityksen edustajaa. Lakien ja kansainvälisten normien noudattamisen lisäksi jokaisen yrityksen on otettava huomioon myös kuluttajien, asiakkaiden, rahoittajien, sijoittajien, työnhakijoiden, kansalaisjärjestöjen ja -aktivistien odotukset yrityksen vastuullisuuden osalta. Myös valtiovalta ja EU on asettanut erilaisia linjauksia yritysvastuulle. (Fibs 2015.)

Siivouspalvelualalla vastuullisuus koetaan usein vain ympäristövastuullisuudeksi aineiden ja välineiden ympäristöystävällisyyden kautta. Siivouspalveluyrityksillä onkin usein monia ympäristösertifikaatteja kuten ISO 14001. Myös sosiaalinen vastuullisuus on tärkeässä roolissa siivouspalvelualalla. Siivousala on suuri työllistäjä Suomessa.

Haastateltavien keskuudessa sosiaalisen vastuun nähtiin siivousalalla liittyvän mm.  perehdyttämiseen, työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Näiden lisäksi mainittiin työehtosopimusten, lakien ja asetusten noudattaminen sekä kansallisten ja kansainvälisten sopimusten noudattaminen.

Pyysimme vastaajia mainitsemaan kolme tärkeintä sosiaalisen vastuun osa-aluetta, jotka liittyvät julkisissa kiinteistöissä tuotettaviin siivouspalveluihin. Tärkeimmiksi asioiksi vastaajat mainitsivat työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja osaamisen kehittämisen. Ongelmiin pitää myös puuttua ajoissa ja tarvittaessa etsiä yksilöllisiä ratkaisuja esimerkiksi siivoojan työkyvyn heiketessä. (Haastateltava 1, 2018.) Osaamisen, työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin suhteen suuri vastuu on esimiehellä mm. perehdyttämisen ja työn seurannan muodossa.

Tulevaisuudessa sosiaalisen vastuun osa-alueista erityisesti työhyvinvoinnin nähtiin kehittyvän siivousalalla. Teknologian kehityksellä nähtiin olevan hyvinvoinnin kehittymisessä tärkeä ja positiivinen rooli. Julkiset hankinnat ja hankintalaki ohjaavat hyvin pitkälle palveluhankintojenkin vastuullisuutta. Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat tarkoittavat sitä, että julkisyhteisöt ottavat huomioon hankinnan vaikutukset koko yhteiskuntaan.  Monet julkisyhteisöt ovat määritelleet sopimuksiinsa työllistämisvelvoitteen, jossa hankinnan voittaneen yrityksen on työllistettävä esimerkiksi puoleksi vuodeksi pitkäaikaistyötön, työtön nuori tai kehitysvammainen henkilö.  (Työ ja elinkeinoministeriö, 2017, – Opas sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihin.)

Julkisen hankintalain mukaan

Hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen…Hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Hankinnat on pyrittävä järjestämään siten, että pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin.

Haastateltujen henkilöiden mielestä siivouspalvelun taloudellinen vastuu on mm. sitä, että varmistetaan siivouksen palveluntuottajan liiketoiminnan kannattavuus ja kilpailukyky. Vain taloudellisesti kannattava organisaatio voi taata yrityksen henkilöstön työllisyyden ja palkanmaksun ja sitä kautta palvelutuotannon varmuuden asiakkaalle. Myös yhteiskunnallisten velvoitteiden täyttäminen on tärkeää ja sitä valvotaan tilaajan puolelta Tilaajavastuu -todistusten kautta. (Haastateltava 3.)

Taloudellisesta vastuusta puhuttaessa julkisissa siivouspalveluissa merkittävä tekijä on hankintalaki ja palvelujen kilpailuttaminen. Haastateltava 4. (2018) näki julkiset hankinnat haastavina, sillä tämän hetken kilpailutuksen trendin mukaan painopisteet ovat pitkälti hintavetoisia. Tämä aiheuttaa hänen mukaansa sen, että voittanut yritys joutuu tekemään työn kiireessä, mikä johtaa laadun heikkenemiseen. Myös osa nykyisistä sisäilmaongelmista voisi hänen mukaansa olla ratkaistavissa siivouksen laadun parantamisella. Myös haastateltavat 1. ja 2. (2018) olivat sitä mieltä, että julkiset hankinnat voi vaikuttaa palveluntuottajan taloudelliseen tasapainoon negatiivisesti, jos hankinnat tehdään vain halvimman hinnan perusteella.

1.1.2017 voimaan tullut uusi hankintalaki velvoittaa valitsemaan tarjouksista kokonaistaloudellisesti edullisimman, mikä tarkoittaa sitä, että hinnan lisäksi valinnassa on huomioitava myös laatukriteerit. Jos hankintayksikkö haluaa käyttää perusteena vain halvinta hintaa, se on perusteltava tarkasti hankinta-asiakirjoissa. (L 1397/2016, 93§.) Myös haastattelemamme tilaajan edustaja (Haastateltava 3. 2018) näki siivousalan hintakilpailun haasteena taloudelliselle vastuulle. Hankintavaiheessa tilaajan on varmistettava, että palveluntuottaja pystyy antamansa tarjouksen perusteella pääsemään lupaamaansa laatutasoon siivouksessa. Vastaavasti palveluntuottajaorganisaatiota edustavat haastateltavat 1. ja 2. (2018) totesivat, että palveluntuottajien on laskettava tarjouksilleen realistiset hinnat, joilla haluttua palvelua voidaan oikeasti tuottaa ja oma yritys saa voittoa, jotta toimintaa on myös jatkossa. Alihinnoittelu vaikuttaa negatiivisesti siivouksen laatuun ja heikentää sen kautta myös sosiaalisen vastuun toteutumista (Haastateltava 3. 2018).

Ekologisesta vastuusta haastatellut henkilöt mainitsivat tärkeimmiksi tekijöiksi ympäristöystävälliset kemikaalit, matalaenergiset koneet sekä jätteiden lajittelun ja kiertotalouden. Ekologisen vastuun kehittymisen esteenä voivat olla mm. välinpitämätön asenne sekä rahan ja osaamisen puute.

Kaikkien haastateltujen henkilöiden mielestä vastuullisuus on yhteinen asia ja sen toteuttamiseen voivat vaikuttaa niin tilaajat, palveluntuottajat kuin tilojen käyttäjätkin. Palveluntuottajilla tulisi olla vastuullisuusohjelmat, jotka on sidottu yritysten strategioihin, arvoihin ja tavoitteisiin (Haastateltava 3). Tilaajien tulee myös hankkia palveluja vastuullisesti ja huomioida vastuullisuuden eri osa-alueet. Siivoustyössä ei voida painottaa ainoastaan esimerkiksi ympäristöasioita, vaan palvelun vastuullisuutta on mietittävä kokonaisuutena ja palvelun laadusta tinkimättä. Toimitusketjun valvonta vastuullisuuden eri osa-alueiden näkökulmasta on kuitenkin vaikeaa ja haasteellista todentaa.

Restonomi YAMK-opiskelijat, JAMK

Lähdeluettelo

Fibs Ry. 2015. Yritysvastuu. Viitattu 17.1.2018. http://www.fibsry.fi/fi/yritysvastuu

L 1397/2016. Laki julkisista hankinnoista. Viitattu 18.1.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161397

 

Jätä kommentti