Osaamista työelämälähtöisesti – tottakai!

Osallistuin huhti – lokakuussa 2019 Hanke- ja projektitoiminnan osaajan koulutukseen, johon kuului olennaisesti kolmen kuukauden mittainen työssäoppimisjakso. Suoritin työssäoppimisen Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) Liiketoimintayksikössä TKI-toiminnoissa projektiasiantuntijaharjoittelijana. Kerron tässä blogikirjoituksessa tuntemuksiani työssäoppimisjaksoltani lähtökohtana Työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä 2020 – hankkeen hyvän työelämän ja työelämän laadun osaamisen kirjaukset. Vertailen kokemuksiani näkemääni arkitodellisuuteen.

Työssäoppimisen aikana sain tehdä töitä erityisesti Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio 2 (KEKO 2) ja Vientivalmiuksien kehittäminen Saksan markkinoille (IGW2019) – hankkeissa sekä Kumppanuusohjelmissa. Sain olla monessa mukana, esimerkiksi toteuttamassa Jyväskylän kesän ja Muotipäivien kävijäkyselyjä, Artesaaniruoan SM-kilpailuja 2019, Suomalaisen ruoan päivän tapahtumaa 4.9. ja IGW2019 päätöstyöpajaa. Olen kirjoitustani varten haastatellut keskeisiä ihmisiä oman oppimiseni ja osaamiseni kehitykselle. Rajaus perustui tällä kertaa siihen, miten voisin kuvata
1) osaamisen kehittämistä yhteistyössä kumppaneiden kanssa,
2) oman osaamiseni kehittymistä sisällöllisesti ja
3) osaamisen kehittymistä osana työyhteisöä.

JAMKin yhteistyötä MTK Keski-Suomen kanssa leimaa vastavuoroisuus ja toimivuus. Osaamisen kehittäminen on ollut monipuolista. Järjestöagrologi vt. toiminnanjohtaja Elina Nummela kuvailee tätä seuraavasti:
– Kouluyhteistyötä on tehty JAMKin Tarvaalan Biotalousinstituutin kanssa: esittäytymisiä, maatalouspoliittinen katsaus, opinnäytetöiden toteutusta yhteistyössä sekä harjoittelupaikkasopimuksia. Yksi esimerkki näistä on JAMKin agrologiopiskelija Olli Oksasen MTK Keski-Suomelle tekemä selvitys vuodelta 2016 aiheena Keski-Suomen maaseutuelinkeinojen alueellinen kehitys 1995 – 2015. Koulutuksessa on tarkoitus tehdä yhteistyötä esimerkiksi maatilaopas-kurssin kanssa, jota tarjotaan opiskelijoille. Mahdollisuuksia on myös erilaisille toimeksiannoille esimerkiksi viestinnän kehittämisen saralla. Hankeyhteistyötä on tehty muun muassa KEKO2 -, MEKA – ja TOIVO -hankkeissa. Maatilojen kilpailukykyä, hyvinvointia ja taloudellista asemaa on pyritty vahvistamaan yhdessä.

Paljon on ollut myös tapahtumayhteistyötä, joista yksi esimerkki on ollut MTK:n, Maa- ja kotitalousnaisten sekä JAMKin Suomalaisen ruoan päivän yhteistempaus 4.9.2019 Jyväskylän kävelykadulla. Osallistuin tapahtumaan yhdessä JAMKin harjoittelija Jaana Laulajaisen kanssa. Pääsimme näkemään millaista käytännön verkostoyhteistyö voi olla. Osaamisemme kehittyi, sillä tietämys kotimaisesta ruoantuotannosta ja toimialan tuotemerkeistä kasvoi sekä ymmärrys verkostomaisesta toiminnasta vahvistui.

Projektipäälliköt Sanna Ojala ja Suvi-Tuulia Leinonen puolestaan johdattelivat minut ansiokkaasti vientivalmiuksien kehittämisen ja yritysryhmähankkeiden maailmaan. Pääsin näkemään, millaista on toiminta kansainvälistyvien ja kehityshalukkaiden yrittäjien kanssa. Suvi-Tuulia Leinonen kiteytti toteutuneen yhteistyön hyvin:
– Järjestimme kaikille avoimia alueellisia kansainvälistymiskoulutuksia ja tuimme yritysryhmien aktivoitumista erillisellä rahoituksella ja suunnitelmalla. Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen matkailu- ja elintarvikealan yritysten vientivalmiuksia kehitimme yhteistyössä MTK Keski-Suomen, ProAgrian ja hanketoimijoiden kesken.

Pääsin osallistumaan Meillä on vientiä! – kansainvälistymistä verkostoyhteistyöllä työpajaan ja opintomatkalle Keski-Suomen maakuntaan 26.9. Päivän aikana näkemykseni asioiden ja toimintojen pitkäjänteisestä ja joskus pieniäkin tekoja vaativasta kehittämisestä kohti kansainvälisiä markkinoita kirkastui.

Saimme kuulla monia kasvutarinoita ja MTK:n RuoKasvu – hankkeen projektikoordinaattorin Mikaela Vuorisalmen näkemyksiä ruokaviennin mahdollisuuksista ja tulevaisuuden näkymistä. Hän käsitteli kattavasti strategisen viennin ja yritysyhteistyön kehittämistä, viennin tuotekehityksen kuulumisia, arktisuuden merkitystä brändityössä ja Suomi-ruoan vientivaltteja ja kilpailukyvyn viestintää. Biocode Oy:n Pentti Meriläinen puolestaan esitteli meille ekologisten ruokavalintojen tekemistä asiakasnäkökulmasta. Hän kertoi meille ilmaston lämpenemisestä ja kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutuksesta tulevaisuuden ruoan tuotantoon. Biocode Oy luo digitaalisia ratkaisuja elintarvikesektorin läpinäkyvyyden lisäämiseen ja ympäristövaikutusten pienentämiseen koko tuotantoketjun aikana kuluttajalle asti. Oma osaamiseni vientikaupasta ja sen lainalaisuuksista kasvoi loppuseminaarin valmistelujen ja tapahtuman aikana huomattavasti.

KEKO 2 – hankkeen harjoittelutehtävien aikana saimme Jaana Laulajaisen kanssa hyvää käytännönohjausta työtehtävien menestyksellisessä läpiviemisessä monilta ihmisiltä, mutta haluan tuoda esiin tässä kohden projektisihteeri Piia Kykkäsen, joka otti meidät uudet ihmiset siipiensä suojiin lähijohtamisen otteella erityisesti Artesaaniruoan SM-kilpailujen järjestelyissä, vaikka aiempaa kokemusta harjoittelijoiden ohjauksista JAMKissa hänellä ei ollutkaan. Hänen käytännön henkilöstöjohtamisensa o

li kehittämispainotteista ja uusia näkökulmia avaavaa. Piia näki harjoittelijat/työssä oppijat ja opiskelijatöitä tekevät tärkeinä työyhteisön jäseninä.

– Harjoittelijoilta vaaditaan myös aika paljon ja he tuottavat työyhteisöön aikaa/resurssia ja näin ollen voimme keskittyä muihinkin tehtäviin. Panostus harjoittelijoiden perehdytykseen ja opastukseen kannattaa – tämä näkyy erityisesti harjoitteluajan loppupuolella parempana lopputuloksena. Esimerkiksi vastuista ja rooleista on käyty hyvää keskustelua ja dokumentointi nähdään tärkeänä toimintatapana. Usein myös ulkopuolisen näkökulman saaminen harjoittelijan kautta kehittää meidän omaa toimintaamme. Opimme siis puolin ja toisin! 

Todellakin! Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja yksikkö, johon pääsin töihin, osoittautui ilmapiiriltään hyväksi ja mielekkääksi paikaksi oppia. Yhteisössä on totuttu erilaisiin työsuhteisiin ja tapoihin toimia työelämässä. Yhteisöön tulo koetaan normaalina toimintana ja vuorovaikutus on luontevaa puolin ja toisin. Vertailun tekeminen TEM:n osaamisen kirjauksiin on vaivatonta ja osaamisen piirteet ilmentävät Edelläkävijät – kategorian piirteitä.

Projekti- ja hankemaailman moninaisuus oppimisen näkökulmasta kiinnostaa minua edelleen kovasti. Tämän lyhyen jakson aikana sain arvokkaita kokemuksia erityisesti sidosryhmävuorovaikutuksesta työyhteisössä, organisaatiossa ja kumppanuusyhteistyössä. Keskustelevuus ja aidot kohtaamiset tuottavat usein hyviä lopputuloksia!

KTM Mirja Airos

Linkkejä:
https://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/projektit/

https://tem.fi/tyoelama-2020-2013-2019-
https://www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/keko2
https://www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/vienti-igw2019
https://www.jamk.fi/fi/Palvelut/Kumppanuusyhteistyo/
https://jyvaskylankesa.fi/
https://www.artesaaniruoka2019.fi/fi/
https://www.hyvaasuomesta.fi/suomalaisenruoanpaiva
https://muotipaivat.fi/
https://keski-suomi.mtk.fi/
https://keski-suomi.maajakotitalousnaiset.fi/
https://www.biocode.fi/