Riistan taloudellinen hyödyntäminen- läpinäkyvyyttä arvonjakoon

Riistan, erityisesti sorkkaeläinten taloudellinen arvo on suomalaisessa metsästyksessä lähes tunnistamatta niin metsästysseurojen, maanomistajien kuin elinkeinotoimijoiden näkökulmasta. Kuitenkin pelkästään hirvieläinmetsästyksen osalta puhutaan yli 200 ME yhteenlasketusta elämys- sekä liha-arvosta, jonka osittaisen tulouttamisen osalta olemme Suomessa alkutaipaleella.

Riistatalouden arvon tulouttamiseen keskittyvä työ käynnistyy Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Suomen riistakeskuksen yhteistyössä toteutettavat toimenpiteet keskittyvät riistasta saatavan taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseen huomioiden eri toimijoiden näkökulmat riistan taloudellisen arvon tulouttamisessa. Tämä edellyttää uusien toimintatapojen käyttöönottoa riistan taloudellisessa hyödyntämisessä. Usein mielikuviin perustuvat esteet koetaan todellista suuremmiksi ja jarruttavat yhteistyön rakentumista. Riistatalouden kehittämisessä joudutaan uudistamaan osin vanhoja tuttuja toimintamalleja, mutta suomalaista metsästyskulttuuria kunnioittaen.

Arvonjaon perusteisiin liittyvä problematiikka

Erityisesti arvonjakoon liittyvät kysymykset herättävät runsaasti keskustelua eri osapuolien välillä niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Syntyvän tulon ositukseen eri toimijaosapuolten välillä ei vaikuttaisi olevan käytännön malleja. Toimijaosapuolilla on rooleistaan riippuen eri tyyppisiä kustannuksia, jotka liittyvät itse metsästyksen toteuttamiseen. Metsästysseuran näkökulmasta kustannuksia syntyy metsästyksen järjestämisestä, riistanhoidosta sekä osin metsästysinfran investoinneista ja ylläpidosta. Yhtä lailla maanomistajien osalta voidaan kustannuksina pitää metsästettävän riistakannan aiheuttamia metsä- sekä satovahinkoja. Yritystoiminnan näkökulmasta kustannuksia kohdistuu asiakkaiden hankkimisesta, vakuutuksista sekä muista metsästystapahtumaan liittyvistä järjestelyistä. Kustannusten määrät ja osuudet vaihtelevat luonnollisesti niin alueittain kuin metsästettävien riistaeläinten osalta.

Yksi keskeinen tekijä läpinäkyvyyden ja ymmärryksen lisäämiseksi on kohdentaa riistan taloudelliseen hyödyntämiseen liittyviä kustannuksia osana arvonjaon perustaa. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tunnistaa edellä mainittuja kustannuksia sekä jäsentää niitä osaksi arvonjakoperiaatetta. Tavoitteena on, että riistan tuloutettu taloudellinen arvo jakautuu maanomistaja-, metsästysseura- ja elinkeinotoimijoiden kesken reilusti ja läpinäkyvästi.

Riistan elinvoimaisuus ja hyvinvointi edellä

Riistan taloudellisen hyödyntämisen ehdottomana edellytyksenä on, että metsästystä toteutetaan riistakannan kestokyky sekä elinvoimaisuus huomioiden. Aiemmin toteutetussa Riistatalouden liiketoimintamallien aktivointihankkeessa (2016-2018) on luotu käytännössä toimivia ja luotettavia optimointimalleja hirvieläinverotuksen periaatteista, joita tullaan osittain hyödyntämään myös tässä työssä. Malleissa riistakannan elinvoimaisuuden, hyvinvoinnin sekä taloudellisen arvon välinen korrelaatio ovat todennettavissa selkeästi. Esiin nostetut periaatteet luovat maaseudun metsästysseura- ja elinkeinotoimijoille uusia kestäviä mahdollisuuksia hyödyntää riistaa myös taloudellisen hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Riistan uudenlainen rooli taloudellisen hyvinvoinnin tuottajana osana suomalaista metsästyskulttuuria on mielenkiintoinen haaste. Kysymys on ennen kaikkea ilmapiirin avaamisesta uudenlaisille tavoille hyödyntää riistaa monipuolisesti. Näillä valinnoilla on mahdollisuus monipuolistaa vahvaa suomalaista metsästysseurakulttuuria osana yhteiskunnallista kehitystä ja turvata tulevaisuuden toimintaedellytyksiä useista eri näkökulmista.

Tommi Häyrynen

Tommi Häyrynen (KTM) toimii projektipäällikkönä Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä palveluliiketoiminnan kehittämistehtävissä.

Lisätietoa:
Kestävän riistatalouden arvon tulouttaminen Suomessa -hanke keskittyy riistasta saatavan taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseen huomioiden eri riistatoimijoiden näkökulmat riistan taloudellisen arvon tulouttamisessa. Hanke kestää vuoden 2021 loppuun asti ja se on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön riistatalouden edistämisen erityisavustuksella.