Hyvinvointipalveluiden mahdollisuus on robotiikassa

Robotit voidaan karkeasti jakaa teollisuus-, palvelu- ja ohjelmistorobotteihin. Edellä mainittuja on hyödynnetty teollisuudessa jo pitkään, missä ne ovat pääosin korvanneet raskaat ja toistuvat työvaiheet. Työn tuottavuus on kasvanut samalla, kun työturvallisuus on lisääntynyt. Palvelurobotit on suunniteltu ihmisten tueksi, kumppaneiksi ja avuksi. Ne toimivat samassa ympäristössä ihmisten kanssa eli ovat yhteistyörobotiikkaa. Palvelu-, sosiaalinen ja hoivarobotiikka, jotka ovat erottautuneet vuosikymmenten aikana teollisuusrobotiikasta. Uusin tulokas on ohjelmistorobotiikka (RPA), jolla tarkoitetaan liiketoiminnan, kuten kirjanpidon tai toimistorutiinien toistuvien työtehtävien ja toimintojen automatisointia ohjelmallisesti. Kyseessä ei ole siis fyysinen robotti, vaan ohjelma, joka käyttää toista ohjelmaa kuten ihminen käyttäisi. Näihin mahdollisuuksiin keskitytään tulevassa blogi-kirjoituksessa: Ohjelmistorobotiikan sovelluskohteita käytännössä.

Robotiikka hyvinvointipalveluissa: tiedon puute näkyy vielä asenteissa

Hyvinvointipalvelujen robotisaatiota koskevaa keskustelua leimaavat vastakkainasettelut ja kärjistykset. Pelot siitä, että robotit veisivät työpaikat, eivät ole toteutuneet varsinkaan hoitotyössä. Hoiva- ja teollisuusrobotiikan merkittävin ero on siinä, että hoivarobotiikka tulee asiantuntijan tueksi, ei korvaajaksi.

Vaikka suhtautuminen robotteihin yleensä on Suomessa myötämielistä, niin asennemittarit keikahtavat toiseen asentoon, kun kysytään niiden soveltuvuudesta terveydenhoitoon tai vanhusten hoivaan. (Eurobarometer 2012; 2015). Puolet suomalaisista kokee epämiellyttäväksi ajatuksen, että robotti tarjoaa palveluja ja seuraa vanhuksille. Vaikka luku ei ole ammattilaisten keskuudessa aivan yhtä synkkä, niin kielteisiä ja epäileviä näkökulmia riittää. Toisaalta on olemassa tehtäviä, joita sekä asiakkaat että henkilökunta olisivat valmiita siirtämään roboteille mm. henkilökohtaisen hygienian hoito. Joitain ratkaisuja asiakkaat kokevatkin jopa hyvinä. Ikääntyvä henkilökunta puolestaan hakee robotiikasta apua fyysisen kuormittavuuden helpottamiseksi. Ristiriitaisista näkemyksistä johtuen hyvinvointipalvelujen robotisaatio etenee hitaasti. Käyttäjien hyväksyntä vaatii omakohtaisten hyötyjen havaitsemista ja nämä tulevat parhaiten esille käytännön kokeiluissa.

Hyvinvointipalveluiden tukena robotiikasta olisi kuitenkin paljon hyötyä. Kuntouttavat ja sosiaaliset robotit voidaan nähdä robotisoituvan hoivan ensiaskelina, jotka yhtyvät muihin hyvinvointiteknologisiin kehityskulkuihin. Erityisesti vanhusten arjen rutiineja monitoroiva ”huomaamaton teknologia” eli asuintiloihin kiinnitettävät anturit sekä massadatan ja tekoälyn mahdollistama vähittäisten muutosten havaitseminen tai vaaratilanteisiin reagoiminen ovat tulevaisuuden mahdollisuuksia. Viime aikoina on noussut esille myös kasvava tarve etäläsnäolorobotiikkaa kohtaan esimerkiksi ikääntyneiden ja erityistä tukea tarvitsevien sosiaalisten kontaktien turvaamiseksi. Myös chattibotti-ratkaisuihin on kohdistunut paljon odotuksia

Edelläkävijänä Japani

Japanissa ikääntyminen ilmiönä on hyvin samankaltainen kuin Suomessa. Siellä on tunnistettu robotiikan mahdollisuudet ikääntyneiden ja erityistä tukea tarvitsevien hoidossa ja avustamisessa. Japanin valtio käynnistikin jo 2013 mittavan rahoitusohjelman tukemaan robotiikan kehittämistä ikäihmisten itsenäiseen asumiseen ja hyvinvointipalveluihin. Ohjelman puitteissa yritykset ovat kehittäneet robotisoituja apuvälineitä mm. vanhusten siirtoon, liikkumiseen, hygienian apuvälineiksi sekä hälyttämään apua tarvittaessa.

Robottien käyttöönotto ei kuitenkaan ole helppoa Japanissakaan. Erilaisia pilotteja ja kokeiluhankkeita on syntynyt runsaasti, mutta käytännössä tulokset ovat olleet varsin vaatimattomia.

Todelliset hyödyt saavutetaan, kun hoivan robotisaatiota kehitetään monialaisessa yhteistyössä työntekijän tai asiakkaan tarpeen tunnistamisesta ja vasta sen jälkeen siitä, mihin robotteja tarvitaan ja miten niitä käytetään. Kirjo tulee entisestään monipuolistumaan esimerkiksi ergonomiaa tukevien robottien kehittyessä, mutta lähitulevaisuuden läpimurtosovellukset lienevät teknisesti varsin yksinkertaisia ja jopa yksittäiseen tehtävään kohdentuvia. (Parviainen et. al 2017.)

Robotiikan kehittyminen luo uusia mahdollisuuksia työelämälle

Robotiikka leviää yhteiskuntaan käyttäjien kautta: aluksi robotiikkaa ottaa käyttöön suhteellisen pieni joukko kokeilun- ja uudistuksenhaluisia ”innovaattoreita” ja varhaisia omaksujia (”varhainen enemmistö”). ”Myöhäisen enemmistön” robotiikka tavoittaa, kun käyttäjiä on jo paljon ja robotiikka alkaa muuttua osaksi toimintaa ja toimintaympäristöä. Jos alkuvaiheen kokemukset eivät ole riittävän hyviä tai tieto niistä ei leviä tehokkaasti, innovaatiot eivät koskaan päädy yritysten tai ammattilaisten käyttöön. (Rousku, Linturi, Andersson, Stenfors, Lähteenmäki, Kärki & Limnéll 2017.)

Kiinnostuksen herättämiseksi on tärkeää lisätä kokeiluja ja levittää tietoa  saatavista tuloksista, hyödyistä ja sudenkuopista. Kokeilukulttuurin hyödyntäminen on yksi mahdollisuus lisätä tutkittua ja kokemuspohjaista tietoa palvelurobottien hyödyntämisestä sekä ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista ja tarvittavista resursseista, kuten osaamistarpeista. (Viinamäki, Kivivirta, Selkälä, Voutilainen, Syväjärvi & Suikkanen 2017.)

Palveluiden rakentamiseen ja kehittämiseen ikääntyneille sekä erityistä tukea tarvitseville ei ole oikotietä, vaan se vaatii pitkäjänteistä ja näkemyksellistä ajattelua. Sekä asiakkaille että hoivatyöntekijöille pitäisi tarjota mahdollisuus robotiikan hyödyntämiseen. Tämän takia palveluiden kehittämisen tulisi tapahtua oikeissa käyttöympäristöissä yhdessä niitä käyttävien asiakkaiden, hoitohenkilökunnan sekä asiantuntijoiden kanssa.

Voit tutustua robotiikkaan ja siihen liittyviin ilmiöihin esimerkiksi RoboCountryside-hankkeen   kautta. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Kirjoittajat:

Tapio Mäkelä, asiantuntija, Robotti tuli töihin -hanke, JAMK

Toni Pekkola, asiantuntija, Robotti tuli töihin -hanke, JAMK

Essi Heimovaara-Kotonen, asiantuntija, Robotti tuli töihin -hanke, JAMK

Robotti tuli töihin on Keski-Suomen alueella 1.4.2019-31.10.2021 toteutettava ESR-hanke, jossa vastataan pk-yritysten tarpeisiin ottaa käyttöön liiketoimintaa tehostavia robotiikan ja automaation ratkaisuja henkilöstön kannalta kestävällä ja tuloksellisella tavalla. Hankkeen toteuttajana on Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen . Voit käydä tutustumassa Robotti tuli töihin hankkeeseen osoitteessa http://jamk.fi/rtt

Lähteet:

Eurobarometer 2012. Public attitudes towards robots. Special eurobarometer 382. Bryssel: Euroopan Komissio. Viitattu 21.4.2020 http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/ebs_382_en.pdf

Eurobarometer 2015. Autonomous systems. Specialeurobarometer 427. Bryssel: Euroopan Komissio. Viitattu 21.4.2020 http://ec.europa.eu/commfrontoffice/publicopinion/archives/ebs/ebs_427_en.pdf

Parviainen, P. Kääriäinen, J., Honkatukia, J. & Federley, M. 2017. Julkishallinnon digitalisaatio –tuottavuus ja hyötyjen mittaaminen. Valtioneuvoston selvitys-ja tutkimustoiminnanjulkaisusarja nro. 3/2017. Helsinki. Viitattu 21.4.2020 https://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/3_Julkishallinnon+digitalisaatio+–+tuottavuus+ja+hyötyjen+mittaaminen/49e6b987-6d37-44dd-a86e-cc548fc66760?version=1.0

Rousku, K., Linturi, R., Andersson, C., Stenfors, S., Lähteenmäki, I., Kärki, T. & Limnéll, J. 2017. Pilkahduksia tulevaisuuteen – digitalisaation ja robotisaation mahdollisuudet. Valtiovarainministeriön julkaisuja. Helsinki.  Viitattu 21.4.2020

Viinamäki, l., Kivivirta, V., Selkälä, A., Voutilainen, O., Syväjärvi, A.& Suikkanen, A. 2017.… ajasta ja paikasta riippumatta … Digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla –hankkeen loppuraportti. Sarja A. Referee-tutkimukset 1/2017. Rovaniemi: Lapin ammattikorkeakoulu. Viitattu 21.4. 2020 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-190-0