Diginomadit voivat pelastaa matkailun ja työhyvinvoinnin – jos heidän annetaan! – osa 2

”Terveisiä Italiasta!”. Sain tämän viestin heinäkuun alussa kaveriltani, joka työskentelee Suomessa tutkijana ja jonka sosiaalinen verkosto on siirtynyt viime vuosina vahvasti Italiaan. Olin iloinen, että hän pääsi vihdoin toteuttamaan suunnitelmansa, jotka kumoutuivat keväällä koronan johdosta. Toisaalta olin vähän hämmentynytkin. Ovatko työelämän pelisäännöt täysin muuttuneet? Onko tämä sovittu työnantajan kanssa? Miksi jotkut saavat tehdä etätyötä ulkomailta ja toiset ainoastaan omasta kodista käsin? Lisäksi en ikinä kuvitellut, että kaverini olisi diginomadi, koska hän ei toimi esimerkiksi somekanavien ylläpitäjänä tai sovellusten koodarina, joten työsopimus Suomessa ja fyysinen olo Italiassa kuulosti yhtäkkiä todella eksoottiselta.

Blogikirjoituksen ensimmäisessä osassa tarkasteltiin etätyön ja diginomadin määritelmiä sekä kokemuksia etätyöstä koronakriisin aikana. Tässä osassa pohditaan sitä, mitä hyvää tämä työskentelymuoto voi tuoda tulevaisuudessa esimerkiksi työhyvinvoinnille ja matkailualalle sekä mitä muutos vaatisi.

Etätyön mahdollistaminen vastuullisuustekona

Emme tiedä, kuinka pitkään koronatilanne vielä jatkuu, mutta voidaan olettaa, että normaalioloissa ei tule tilannetta, jossa kokonainen yritys tai koko yhteiskunta työskentelisi työpaikan ulkopuolella. Tämä poikkeuksellinen aika kuitenkin osoitti, että etätyö on mahdollinen ja monella tavalla hyvä tapa tehdä työtä, joten se pitäisi ottaa huomioon tulevaisuudessakin – ei poikkeusjärjestelynä tietyn työntekijän kohdalla, jonka elämäntilanne sen vaatii, vaan suunnitelmallisesti koko organisaatiossa osana nykyisen työnteon monimuotoisuutta.
Etätyömahdollisuus voisi olla monella tavalla vastuullisuusteko. Työnantaja voi osoittaa sosiaalista vastuullisuutta työntekijöitään kohti sallimalla etätyötä tulevaisuudessakin – tapana edistää työhyvinvointia, työssä jaksamista, elämän joustavuutta jne.

Diginomadismi matkailun pelastusrenkaana

Etätyön mahdollistaminen ja monipuolistaminen voi kuitenkin olla myös täydellinen esimerkki siitä, kuinka voidaan toimia vastuullisesti ekosysteemissä. Matkailu sai pahimmat osumat koronakriisistä, mutta monet meistä ei tunnista rooliaan sen elvyttämisessä.

Eri alojen organisaatiot voivat päätöksenteollaan vaikuttaa matkailualaan tosi vahvasti. Esimerkiksi hankintojen ja työmatkojen yhteys vastuullisuuteen ja matkailuun on helposti havaittavissa. Etätyöjärjestelyillään eri organisaatiot voivat myös edistää matkailun elpymistä koronakriisistä, vaikka nekin, jotka eivät ole muuten tekemisissä matkailuelinkeinon kanssa. Kiinteiden ja yksittäisten etätyöpäivien lisäksi etätyöjaksojen mahdollistaminen antaisi osalle työntekijöistä vapautta lähteä mökille tai kauemmas ja tekemään työtä samalla. Tällä tavalla diginomadismi yleistyisi, ihmisten liikkuvuus paranisi ja tämä toisi konkreettisia hyötyjä matkailualalle, parantamalla sen taloudellista kestävyyttä.

Etätyöntekijä, joka työskentelee mökillään, työn jälkeen saattaa lähteä kokeilemaan paikkakunnan aktiviteetteja tai syömään paikallisessa ravintolassa, koska arjen varustustaso ja kotia ympäröivät rutiinit puuttuvat. Ehkä näin saadaan omatoimisuudestaan tunnetut suomalaisetkin matkustajat kuluttamaan enemmän kotimaisia matkailupalveluita. He, jotka eivät omista mökkiä, maksaisivat vielä vuokraakin. Monet mielellään pidentäisivät oleskeluaan kesäpaikkakunnalla yhdistämällä loman työntekoon.

Tästä eniten hyötyisivät kotimaanmatkailu ja Suomen maaseutu, vaikka jotkut työntekijät varmasti mieluummin lähtisivät ulkomaille. BBC esitteli jo vuonna 2016 firmoja, jotka tarjoavat diginomadeille palveluita, esim. etätyöpisteitä ja vapaa-aika-aktiviteetteja houkuttelevissa kohteissa, kuten esimerkiksi Portugalissa ja Espanjassa (BBC 2016). Tämä voisi olla toimiva bisnesidea suomalaisillekin yrityksille ja täydentää matkailuyritysten palvelupalettia sekä pidentäisi sesonkia.

Matkailun ja lomasesongin pidentäminen on jo nostettu pöydälle

Mahdollisuudet matkailusesongin pidentämiseen on selvitetty jo eri näkökulmista. Esimerkiksi pari vuotta sitten TEM:n toimesta selvitettiin, olisiko koululaisten kesäloman siirto matkailun edistämisen tai kansantalouden kannalta järkevää (Iltasanomat 2018; MTV Uutiset 2018). Selvityksen arvio oli, että koulujen kesälomien siirto kahdella viikolla lisäisi matkailutuloa peräti 219 miljoonaa euroa ja matkailuyritysten henkilöstömäärää 1 300 henkilötyövuoden verran (TEM 2018). Jos tämä yhdistettäisiin diginomadismiin, vaikutukset voivat olla vielä vahvempia ja ulottua taloudellisten hyötyen ulkopuolellekin.

Tarvitaan asenne- ja rakennemuutosta

Työkulttuurin muutos monimuotoisuutta ja joustavuutta kohti ei ole helppo prosessi. Tekniset valmiudet meillä on jo. Lisäksi tarvitaan työnantajan luottamusta työntekijöihin, jonka perusta asetettiin jo korona-aikana. Se vaatii uudenlaisia taitoja sekä työntekijöiltä (itseohjautuvuutta, kuria, uskallusta, digiosaamista) että esimiehiltä (esim. uudenlaisia seurantatapoja). Stereotypia että diginomadi on freelancer ja kuuluu Z-sukupolveen, pitää unohtaa. Jokaisesta meistä voi tulla diginomadi. Prosessiin liittyy lainsäädännön, verotuksen, työ- ja työehtosopimusten, vakuutusten ja monen muun byrokratiaseikan muuttaminen. Tämä ponnistus saattaisi kannattaa, koska tuloksena voisi syntyä yhteistä hyvää, jossa kaikki osapuolet toimivat vastuullisesti.

Lähteet:

• BBC. The digital nomads making the world their office, 3.6.2016. https://www.bbc.com/news/business-36382307 Viitattu 7.8.2020.
• Iltasanomat. Ministeriö selvittää: Koululaisten kesälomat uusiksi?, 9.2.2018. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005559362.html Viitattu 7.8.2020
• MTV Uutiset. Pitäisikö koulujen kesälomien alkaa myöhemmin? – Rehtoreiden puheenjohtaja: ”Yllätyin, että tällä on niin paljon kannattajia”, 3.5.2018. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pitaisiko-koulujen-kesalomien-alkaa-myohemmin-rehtoreiden-puheenjohtaja-yllatyin-etta-talla-on-niin-paljon-kannattajia/6889468#gs.crdilz Viitattu 7.8.2020.
• TEM. Selvitys: Koulujen kesälomien siirto lisäisi kesäkuukausien matkailutuloja 219 miljoonalla eurolla, 3.5.2018. https://tem.fi/-/selvitys-koulujen-kesalomien-siirto-lisaisi-kesakuukausien-matkailutuloja-219-miljoonalla-eurolla?p_p_auth=2XgrV9HK Viitattu 7.8.2020.

Kirjoittaja, Rositsa Röntynen toimii Jyväskylän ammattikorkeakoululla matkailun asiantuntijatehtävissä, Culture Tourism for City Breakers -hankkeen Jyväskylän toteutuksen projektipäällikkönä sekä Vastuullisen matkailun portaat –hankkeen projektipäällikkönä. Rositsa on lisäksi markkinointiasiantuntija ja liikuntatieteiden maisteri, intohimoinen matkailija, luontovalokuvaaja ja pop esiintyjä.