Henkilöstön näkemysten kysyminen on tärkeää uuden toiminnan kehittämisessä

kuvitteellinen

Monilla teollisuuden aloilla, hoivatyössä ja kaupan alalla käytetään robotteja jo nyt monenlaisissa työtehtävissä joko korvaamaan perinteisesti ihmisvoimin tehtäviä työvaiheita tai avustamaan erilaisissa työtehtävissä.

Robotti tuli töihin -projektin aikana keskisuomalaisten yritysten tietoisuutta robotiikan mahdollisuuksista lisätään henkilöstön kannalta kestävällä tavalla ja koko työyhteisö osallistetaan robotiikan käyttöönoton suunnitteluun ja pilotointiin. Kokeilujen läpiviennissä sekä uusien työtapojen oppimisessa huomioidaan kokonaisvaltaisesti työhyvinvointi. Koska projektin kohdeyritykset tulevat monilta eri aloilta, saadaan robotiikan hyödyntämisestä tietoa monialaisesti ja monista eri näkökulmista.

kuvitteellinen
Kuva 1. Robotti tuli töihin projektin tavoite. Kuva: Robotti tuli töihin -projekti. Klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi.

Robotiikan käyttöönotolla on vaikutuksia mm. työntekijöiden ammatti-identiteettiin ja ammatilliseen kehittymiseen. Muutokset saavat työntekijöissä aikaan monenlaisia tunteita ja osalta sopeutuminen vie pidemmän aikaa. Kaikenlaisten muutosten ja uudistusten toteutuminen arkityössä edellyttää työntekijöiden hyväksyntää ja sopeutumista. Muutokset edellyttävät markkinointia, jotta työntekijät ymmärtävät niiden tarpeen. (Sormunen & Toivanen 2018, 51.)

Henkilöstön näkemysten kysyminen on ensimmäinen askel uuden toiminnan kehittämisessä ja se tukee kehittämistyön onnistumista. Selvityksissä (mm. Sormunen & Toivanen 2018) on havaittu, että henkilökunnan osallistamisella voidaan edistää muutosten onnistumista. Myös suunnitteluun osallistumisen on havaittu lisäävän työntekijöiden motivoituneisuutta uudistusten toteuttamiseen (Heusala, 2019).

Osalle projektiin osallistuvista yrityksistä toteutettiin keväällä 2020 nykytilan kartoituskysely, jonka tarkoituksena oli selvittää henkilöstön mielikuvia robotiikasta sekä miten robotiikkaa haluttaisiin jatkossa hyödyntää. Kyselyllä selvitettiin myös asennoitumista, ennakkoluuloja ja –odotuksia robotiikan käyttöönoton suhteen sekä kokemuksia aiemmista muutosprosesseista. Vastauksia saatiin niin yritysten johdolta, esimiehiltä kuin työntekijöiltäkin. Vastaajista 15 % osallistui robotiikan hankinnassa päätöksentekoon. Suunnitteluun osallistui lähes puolet vastaajista (46 %). Vastaajista loppukäyttäjiä oli 39 %.

Suhtautuminen robotiikkaan oli varsin myönteistä, vaikka lähes 40 % koki omien tietojensa robotiikasta olevan riittämättömät. Vastaajista suurin osa (93 %) suhtautui myönteisesti robotiikan käyttöön omalla alalla ja lähes saman verran (85 %) hyväksyisi robotin avustamaan itseään työtehtävissä tulevaisuudessa.

Lähes kaikkien vastaajien mielestä robotiikan koettiin tuovan kilpailuetua yritykselle ja parantavan tehokkuutta. Lähes yhtä suuri robotiikan edistävän työhyvinvointia ja muuttavan työnkuvaa. Suurimpana uhkana koettiin työntekijöiden vuorovaikutuksen väheneminen, mutta robotiikan ei kuitenkaan varsinaisesti uskottu vähentävän työpaikkoja tai korvaavan työntekijää. Robotiikkaa ei myöskään koettu turvallisuusriskiksi yritykselle.

Suurin osa vastaajista (92 %) oli sitä mieltä, että yrityksen pitäisi panostaa enemmän robotiikkaan seuraavan viiden vuoden aikana. Yli puolen vastaajien mielestä yrityksellä on selkeitä tavoitteita siitä, miten robotiikka voisi helpottaa työntekijöiden työtehtäviä. Isossa osassa vastauksissa (70 %) kävi ilmi, että yrityksissä olikin jo alettu suunnittelemaan robotiikan hankintaa ja neljänneksessä oli aloitettu henkilöstön koulutusprosessit, jotka mahdollistavat tulevaisuudessa robotiikan käyttöönoton. Vastaajista iso osa (77 %) haluaisi osallistua koulutukseen, jolla pyritään kehittämään robotiikkaa ja selvästi yli puolet (62 %) vastaajista koki, että hänellä on mahdollisuus osallistua koulutukseen ko. koulutuksiin.

Kyselyn tulosten perusteella tarkastellaan henkilöstön kanssa, mitä robotiikan käyttökohteita yrityksessä tunnistetaan ja millaisia tavoitteita robotiikan pilotoinnille asetetaan.

Robotti tuli töihin on Keski-Suomen alueella 1.4.2019-31.10.2021 toteutettava ESR-hanke, jossa vastataan pk-yritysten tarpeisiin ottaa käyttöön liiketoimintaa tehostavia robotiikan ja automaation ratkaisuja henkilöstön kannalta kestävällä ja tuloksellisella tavalla. Hankkeen toteuttajana on Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen ELY.rahoittajan logot: Euroopan sosiaalirahasto, JAMK

Haluaisiko sinun yrityksesi hyödyntää robotiikkaa onnistuneesti arjessaan? Lue lisää: www.jamk.fi/rtt.

kuvitteellinen
Essi Heimovaara-Kotonen

Kirjoittaja Essi Heimovaara-Kotonen, toimii asiantuntijana Robotti tuli töihin –hankkeessa.

Lähteet:

Heusala, T. 2019. Tekoälyä ei kaadeta ämpärillä työpaikalle. Verkkolehti Työpiste. Työterveyslaitos. Luettu 10.8.2020. https://www.ttl.fi/tyopiste/tekoalya-ei-kaadeta-amparilla-tyopaikalle/
Käpykangas, S. 2018. Digiloikka on jo otettu. Verkkolehti Työpiste. Työterveyslaitos. Luettu 10.8.2020. https://www.ttl.fi/tyopiste/digiloikka-on-jo-otettu/
Ritaranta, S. 2017. Robotitko meitä pian itsekseen leikkelevät? Verkkolehti Työpiste. Työterveyslaitos. Luettu 10.8.2020. https://www.ttl.fi/tyopiste/robotitko-meita-pian-itsekseen-leikkelevat/
Sormunen, S. & Toivanen, S. 2018. Muutosjohtaminen digitaalisten palvelujen käyttöönotossa terveydenhuollossa. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112518087