Robotti tuli töihin: Hyvinvointialan fast track käynnistyi työpajalla

Kuten aiemmasta blogista olemme saaneet lukea, Robotti tuli töihin -hankkeessa (ESR) on palvelualan pk-yritysten kanssa edetty syksyn 2020 aikana työpajatrilogian kautta kohti alkuvuodesta toteutettavia robotiikan pilotointeja.

Joulukuussa, omaa fast track robotiikan käyttöönottopolkuaan etenevät hyvinvointialan yritykset, starttasivat matkansa yhteisellä työpajalla. Mukana oli osallistujia kahdesta hoivapalveluita ja erityisryhmien asumista tuottavasta yrityksestä.

Työpajassa pohdittiin yleisesti hoivarobotiikkaa sekä erityisesti etäläsnäolorobotiikkaa. Lisäksi käytiin läpi fast track -mallin mukainen eteneminen ja aikataulutus.
Koronaviruspandemia on luonut lisääntyvää tarvetta etäläsnäolorobotiikalle ja hankkeen seuraavassa vaiheessa sitä lähdetäänkin pilotoimaan mukana olevissa hyvinvointialan yrityksissä.

Robotit ovat edelleen harvinaisuus hoiva-alalla

Yleistymisestään huolimatta robotit ovat edelleen harvinaisia hoivatyössä (Kyrki, Coco, Hennala, Laitinen, Lehto, Melkas, Niemelä & Pekkarinen 2015; Turja & Porokuokka 2020). Hoiva-alalla haasteena on robotiikkaan kytkeytyvät erilaiset ennakkoluulot, pelot ja uhkakuvat. Robotti mielletään edelleen herkästi ihmismäiseksi ja monitoimiseksi avustajaksi, jonka avulla työntekijä tai hoivapalvelujen asiakas suoriutuu arjestaan. Tällaista robottia ei vielä kuitenkaan ole olemassa. Sen sijaan hoivapalvelujen tueksi on tarjolla monenlaisia teknologisia ratkaisuja.

Hoivarobottien hyväksyttävyyteen liittyy eettinen puoli. On tärkeää, että hoivarobotit sopivat yhteen työntekijän henkilökohtaisen arvomaailman sekä työyhteisön asenteiden kanssa. Tällöin ne toivotetaan tervetulleiksi helpommin myös hoitotyön tueksi. (Turja & Porokuokka 2020.)

Hoivarobottien hyväksyttävyyden on havaittu riippuvan myös siitä, mihin tehtäviin robotteja aiotaan soveltaa (Kyrki ym. 2015).

Tutkimuksissa on voitu osoittaa, että ihmiset, jotka saavat kokemuksen robotiikan käytöstä suhtautuvat huomattavasti positiivisemmin sen käyttöönottamiseen (Kyrki ym. 2015). Robotti tuli töihin -hankkeeseen osallistuville hyvinvointialan yritysten työntekijöille ja esimiehille (yhteensä 19 vastausta) toteutetussa nykytila-analyysissa, vastaajista 94 % suhtautui myönteisesti robotiikan käyttöön omalla alalla. Robotiikan nähtiin myös tuovan yritykselle kilpailuetua ja lisäävän työhyvinvointia. Sen sijaan robotiikan ei uskottu vähentävän työpaikkojen määrää. (Robotti tuli töihin 2020.)

Henkilöstö osallistetaan robotiikan suunnitteluun

Turja & Porokuokka (2020) mukaan etenkin sensitiivisillä aloilla robotisointi tulee toteuttaa yhteissuunnittelussa henkilöstön kanssa. Suunnitteluun osallistaminen tukee työntekijöiden muutosten hyväksymistä ja luottamusta omiin edellytyksiinsä käyttää robotteja. Robotti tuli töihin -hankkeessa pyritään osallistamaan eri henkilöstöryhmät mukaan robotiikan suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa. Keskusteluissa työntekijöiden kanssa voidaan tunnistaa mahdolliset arvoristiriidat ja välttää tilanteet, jotka ovat vastoin työntekijän ammattieettisiä periaatteita.

Hyvinvointialan yritysten fast track

Hyvinvointialan yritykset etenevät Robotti tuli töihin -hankkeessa muista pk-yrityksistä poiketen nopeutettua robotiikan käyttöönottopolkua ns. fast trackia (kuva 1.). Tällä tarkoitetaan nopeutettua tapaa ottaa hyvinvointialan robotiikka pilottikäyttöön hankkeeseen osallistuvissa alan yrityksissä. Fast track -mallissa luodaan yrityksen edustajien kanssa keskustellen yhteinen ymmärrys robotin tärkeimmistä vaatimuksista ja tunnistetaan tarpeet robotiikalle. Tarvittavien työpajojen, sparrausten ja käyttöön perehtymisen myötä edetään kohti robotiikan testausta yrityksen toimintaympäristössä.

Fast track -mallissa projektihenkilöstö vastaa vaatimusmäärittelystä, robotiikkaratkaisujen vertailusta ja hankinnasta sekä tarjoaa tukea käyttöönottovaiheessa ja pilotoinnin edetessä. Pilotoinnin edetessä projektihenkilöstö kerää kokemuksia robotiikan käytöstä niin henkilökunnalta kuin asiakkailta ja heidän omaisiltaankin. Robotti tuli töihin -hankkeessa hyvinvointialan yrityksissä pilotoitavaksi teknologiaksi valikoitui etäläsnäolorobotiikkaa hyödyntävä teknologia.

Etäläsnäolorobotiikalle on tarvetta korona-aikana

Koronaviruspandemia on luonut lisääntyvää tarvetta etäläsnäolorobotiikalle. Pandemian vakavuus ja laajuus tuli kaikille hoiva-alan toimijoille yllätyksenä. Koronarajoitukset ja suojautuminen koronaa vastaan ovat vaatineet useita erityistoimia ja järjestelyitä ikäihmisten hoivakodeissa sekä muissa riskiryhmien asumisyksiköissä. Epidemian pitäminen poissa hoivakodeista ja asumisyksiköistä tavalla, joka sallii asukkaille mahdollisimman normaalin elämän ja mahdollistaa sallitulla tavalla omaisten vierailut, on ollut tavoitteena monessa yksikössä viime keväästä lähtien.

Asumisyksiköiden asukkaista useat kuuluvat riskiryhmään, jolloin viranomais- ja turvallisuusohjeiden noudattaminen tartuntojen ehkäisemiseksi on ensiarvoisen tärkeää. Koronapandemian edetessä THL kehotti välttämään tarpeettomia vierailuja riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden luona ja suositteli yhteydenpitoa läheisiin ja ystäviin puhelimella tai etäyhteydenpitovälineillä. Useissa asumisyksiköissä otettiin käyttöön vierailukiellot ja myös asukkaiden vierailuja omaisten luona rajoitettiin. Pandemian jatkuessa myös rajoitukset ovat jatkuneet, eikä niitä ole pystytty purkamaan merkittävästi.

Etäläsnäolorobottien soveltuvuudesta ikäihmisten hoitamisessa ja sosiaalisen yksinäisyyden vähentämisessä on saatu rohkaisevia kokemuksia (Rodrigues 2020). Etäläsnäolorobotit ovat alkujaan valvonta- ja viestintätarkoituksiin kehiteltyjä robotteja, joita voidaan käyttää esimerkiksi asiakkaan ja tämän omaisten välisen yhteydenpidon kanavana tai turvallisuuden lisääjänä kotihoidon asiakkaalla. (Turja & Porokuokka 2020.) Etäläsnäolorobotti mahdollistaa erilaisia etäosallistumisen tapoja (Leppälahti & Heikkinen 2020). Robotin avulla henkilö kykenee havainnoimaan tilanteen tapahtumia, liikkumaan tilassa robotin välityksellä sekä kommunikoimaan muiden paikalla olijoiden kanssa. Käyttäjä voi tuntea olevansa fyysisesti läsnä riippumatta siitä, missä robotti on. Osallisuuden tunne lisääntyy.

Etäläsnäolorobotiikkaa hyödyntävän teknologian pilotoinnit käynnistyvät yrityksissä alkuvuodesta 2021. Matkan varrella kerätään laajasti ja monipuolisesti kokemuksia robotiikan soveltamisesta hyvinvointialalla ja mallinnetaan robotiikan käyttöönotto pk-yrityksissä. Hankkeen loppuun menneessä julkaistaan myös opas robotiikan onnistuneesta käyttöönotosta pk-yrityksissä.

Lähteet:

Kyrki, V., Coco, K., Hennala, L., Laitinen, A., Lehto, P., Melkas, H., Niemelä, M. & Pekkarinen, S. 2015. Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus (ROSE-konsortio). Tilannekuvaraportti 2015. Suomen Akatemia.

Leppälahti, T. & Heikkinen, S. 2020. Robotilla yksinäisen ikäihmisen luokse. UAS Journal 3/2020. Luettu 4.1. 2021. https://uasjournal.fi/3-2020/robotilla-yksinaisen-luokse

Robotti tuli töihin. 2020. Nykytilakysely yrityksille. Julkaisematon Webropol -aineisto.

Rodrigues, V. 2020. Technology at the Service of the Elderly. Aquichan. Vol. 20, Iss. 1, (3).
Turja, T. & Porokuokka, J. 2020. Hoivarobottien monet kasvot. Ketju 3/2020. Luettu 4.1. 2021.
https://ketju-lehti.fi/aiheet/tutkimuksessa-tapahtuu/hoivarobottien-monet-kasvot/

Kirjoittaja:

Essi Heimovaara-Kotonen, projektiasiantuntija
Robotti tuli töihin -projekti
Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikkö

Robotti tuli töihin on Keski-Suomessa 1.4.2019-31.3.2022 toteutettava ESR-hanke, jossa vastataan pk-yritysten tarpeisiin ottaa käyttöön liiketoimintaa tehostavia robotiikan ja automaation ratkaisuja henkilöstön kannalta kestävällä ja tuloksellisella tavalla. Projektin toteuttajana on Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Projektia rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus.

Haluatko mukaan robotiikan pilotteihin?
Lue lisää: jamk.fi/rtt