Vaakakupissa vapaus ja vakaus – KEMUSOTE-työpajoista ajattelemisen aihetta yrittäjyyttä harkitsevalle sote-ammattilaiselle

Sosiaali- terveys- ja hyvinvointiala (sotehy) mielletään Suomen hyvinvointivaltiossa helposti yksioikoisesti kuntien ja kohta hyvinvointialueiden asiaksi. Totuus on kuitenkin mielikuvia monitahoisempi. Palvelujen tuotantotapaa on moninaistettava, jotta ikääntyvälle väestölle voidaan taata sotehy-palveluja myös tulevaisuudessa. Julkisen palvelutuotannon rinnalle tarvitaan myös yksityistä palveluntuotantoa, osuuskuntia ja sivutoimista yrittäjyyttä (Eloranta, ym. 2021) Paineen alla väsyvät sote-ammattilaisetkin tarvitsevat vaihtoehtoja urapolkunsa rakentamiseen, ettei alalta kadoteta enempää arvokasta osaamista.

Moninaisia työn tekemisen tapoja tutkii ja tuo esiin valtakunnallinen KEMUSOTE-projekti. Pyrimme edistämään Suomen sote-kentän moninaisuutta ja työhyvinvointia jakamalla ajatuksen siemeniä sote-yrittäjyydestä, aluksi vaikka vain pienmuotoisesta, osa-aikaisesta tai kevytyrittäjyydestä. Päästäksemme tähän tavoitteeseen olemme tarjonneet kevään 2021 aikana virtuaalisia KEMUSOTE-työpajoja kaikille sote-alan yrittäjyydestä kiinnostuneille tai jo yrittäjämäisesti toimiville. Työpajat käsittelivät yleisiä yrittäjäosaamisen alueita kuten palvelujen kehittämistä, markkinointia ja verkostojen hyödyntämistä, peilaten niitä sote-toimintaympäristöön. Kevään toteutukseen osallistui sote-osaajia ilahduttavasti ympäri Suomea aina Helsingistä Inariin.

Työpajojen keskiössä keskustelu

Siitä huolimatta, että työpajat toteutettiin koronapandemian takia kokonaan virtuaalisesti, pyrimme pitämään kiinni onnistuneiden työpajojen ydinasioista kuten turvallisen ilmapiirin luomisesta, osallistujien aktivoinnista ja merkitysten jakamisesta yhteisessä keskustelussa. Jokaisen työpajan kohdalla saimme suunnitella tarkkaan, mikä on oikea määrä asiantuntija-alustusta ja osallistujille annettavaa keskusteluaikaa. Nojasimme pitkälti fasilitointiin, koska halusimme hyödyntää ryhmässä piilevän viisauden. Oletimme osallistujien kaipaavan uutta tietoa yhtä lailla asiantuntijoilta kuin vertaisryhmältään. Halusimme saada aikaan osallistujissa ennen kaikkea uusia oivalluksia ja innostusta aihetta kohtaan.

Ensimmäisen työpajasarjan toteutuksen jälkeen voimme olla tyytyväisiä. Palautteessaan osallistujat kiittelivät työpajojen rakennetta ja rytmiä, jossa vuorottelivat työpajan vetäjien alustukset ja omaa pohdintaa ja pienryhmäkeskustelua hyödyntäneet tehtävät. Usein yrittäjyysajatusten kanssa saa painia yksin, mihin työpajojen koettiin tuovan helpotusta; ajatukset konkretisoituivat, kun yrittäjyyteen liittyvistä asioista sai keskustella muiden kanssa. Myös työpajoihin liittyvä Sotehy-yrittäjyyden työkirja sai hyvää palautetta. Arvioitiin, että se tukee hyvin yrittäjyyteen oppimista ja siinä on käyttökelpoisia työkaluja. Seuraavassa toteutuksessa työkirja kytketään aiempaa vahvemmin työpajoihin tehtävien avulla. Muitakin parannuksia on jo suunniteltu Jyväskylän ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulujen liiketoiminta- ja yrittäjyysosaajista koostuvan toteutustiimin kanssa.

Keväästä jäi päällimmäisenä meille toteuttajille mieleen, miten hienoja sote-osaajia ja uratarinoita osallistujat edustivat. On innostavaa saada tehdä työtä tämän kohderyhmän kanssa myös jatkossa. Työpajasarja järjestetään onneksi vielä kolmesti projektin aikana alkuvuoteen 2023 mennessä.

Miksi yrittää?

Kysyimme osallistujilta, mikä yrittäjyydessä tai itsensä työllistämisessä on houkuttelevaa. Vastauksissa toistui kaksi teemaa: mahdollisuus tehdä työtä omien arvojen mukaisesti ja hyödyntää työssä omaa erityisosaamistaan. Joustavuus, luovuus, kehittäminen ja vapaus tehdä omia päätöksiä ovatkin yrittäjämäisen työskentelyn etuja. Näistä toiveista voisivat myös julkiset sote-organisaatiot ottaa vinkkiä siihen, miten parantaa työntekijäkokemustaan. Rekrytointi kun on monen paikkakunnan ja asiantuntijatehtävän kohdalla käynyt enemmän kuin haastavaksi (TEM, 2021).

Itsensä työllistämisen ja yrittäjyyden haasteina koettiin taloudellinen epävarmuus ja palvelujen ostajien löytyminen sekä yrittäjyyteen liittyvä byrokratia. Tämän muuhun kuin varsinaiseen palveluntuottamiseen liittyvän työn nähtiin vievän aikaa ja se koettiin muutoinkin haasteelliseksi. Kannattaakin miettiä, onko yrittäjyyttä mahdollista kokeilla aluksi esimerkiksi osa-aikaisesti, jolloin taloudellinen riski on pienempi.

Yksilön uravalintoja on vaikea sanella ulkopuolelta. Jokaisen on punnittava oman elämäntilanteensa muuttujat ja tarjolla olevien vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet. KEMUSOTE-työpajoissa tarjotaan mahdollisuus tehdä tätä pohdintaa yhdessä ja useasta eri näkökulmasta. Elokuun lopussa alkaa jälleen uusi työpajasarja, jonka ilmoittautuminen on käynnissä. Maltan tuskin odottaa, millaisen ryhmän kanssa saamme kohdata verkkotyöpajoissa syksyn mittaan.

Lähteet:

Eloranta, S., Sipilä, P., Teppo, U., Vento, S. 2021. Yrittäjyys työn tekemisen muotona sosiaali- ja terveysalalla. Teoksessa Tevameri T. (toim.) Katsaus sote-alan työvoimaan – toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua, Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportti 2021:2 s. 101–109. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162852/TEM_2021_02_t.pdf

TEM:n, ELY-keskuksen ja TE-palvelujen ammattibarometri. Viitattu 12.8.2021 https://www.ammattibarometri.fi/

Kirjoittaja: Anu Raulo toimii projektiasiantuntijana JAMKin hallinnoimassa KEMUSOTE – Kevytyrittäjyys ja muutoskyvykkyys sote-alan toimintaedellytysten sekä työhyvinvoinnin edistäjänä -projektissa. Projektia rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Voit käydä tutustumassa KEMUSOTE-projektiin osoitteessa www.jamk.fi/kemusote

Pääkuva: Kuviasuomesta.fi / Harri Säynevirta