Mitä on vapaaehtoismatkailu ja kannattaako sitä kehittää Keski-Suomessa? – osa 2

Blogikirjoitukseni ensimmäisessä osassa käytiin läpi, mitä vapaaehtoismatkailu on, miksi matkailijat haluaisivat tehdä työtä lomansa aikana ja miten tämä matkailumuoto liittyy kestävään matkailuun. Tässä osassa katse kääntyy maailmantrendeihin, Suomen potentiaaliin ja ajankohtaiseen hankkeeseen Keski-Suomessa.

Miten vapaaehtoismatkailu mahtuu matkailun matkailutrendeihin maailmalla?

Koronapandemia vaikutti matkailuun vahvasti ja pakotti alan rakenteiden uudelleenarviointiin. Kuten kaikki kriisit, se toi negatiivisten vaikutteiden lisäksi mahdollisuuksia kehittää matkailua kestävämpään suuntaan (Vărzaru 2021). Joidenkin mielestä se on jopa ”kerran elämässä mahdollisuus” matkailuteollisuudelle muuttua (Muller 2020). Matkailun johtajat ympäri maailmaa voivat hyödyntää syvää kriisiä, muuttaa sen opit strategioiksi ja konkreettisiksi toimiksi organisaatiomuutoksen tuomiseksi ja kestävämmän bisneksen rakentamiseksi (Vărzaru 2021).

Resilienssi voisi tarkoittaa sekä kohderyhmien että matkailumuotojenkin monipuolistamista. Pandemian sulkujen aikana katse kääntyi kotimaan matkailijoihin ja lähimatkailuun, mutta pitkällä aikavälillä yhä pidetään kiinni kansainvälisestä matkailusta (ks. esim. Keski-Suomen matkailustrategia 2021-2025). Jo aiemmin matkailussa etsittiin ratkaisuja vakaviin negatiivisiin ilmiöihin, kuten liikamatkailuun, roskaamiseen, biodiversiteetin vähentämiseen, paikalliskulttuurin polkemiseen jne. (Keskustelut vastuullisuudesta: Suomen matkailuelinkeino ei elä ilman matkailijoita 2020). Yhä enemmän niche-matkailun merkitys nousee massamatkailun sijaan (Callanan & Thomas 2005).

Modernit humanistit nousevana matkailijasegmenttinä pyrkivät vaikuttamaan massamatkailun ongelmiin omalla käytöksellä ja vaatimalla kestävyyttä (Modernit humanistit 2014). He pitävät huolta maailman ja yhteiskunnan tulevaisuudesta, arvostavat aitoja kohtaamisia ja haluavat oppia jotain uutta matkansa aikana (Rannisto 2012). Modernit humanistit ovat Suomen matkailun keskeinen kohderyhmä (Modernit humanistit 2014; Hietasaari 2021). Modernit humanistit liittyvät toiseen matkailutrendiin, muutosturismiin (transformational travel). Se on matkailumuoto, jonka tarkoitus on oppia ja kehittyä ihmisenä matkan aikana sekä saada asioille uutta merkitystä (Rupp 2020; Pitkänen 2020).

Live like a local -trendi on yritys kokea aitoutta ja päästä lähemmäksi paikallisten arkeen (Pitkänen 2020; Koutonen 2018).

Business Finland mainitsee vapaaehtoismatkailun kestävän kehityksen ja tulevaisuuden trendien yhteydessä ja huomauttaa, että työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyessä vapaa-ajasta tulee entistä vakavampaa. Tulevaisuudessa elämyksellisyys ei enää riitä, vaan vapaa-ajan aktiviteeteilta haetaan merkitystä ja tarkoitusta. Matkailijat vaativat yhä syvempiä ja aidompia kokemuksia matkoistaan ja yksi matkailumuoto, joka vastaa tähän kysyntään, on vapaaehtoismatkailu. (Kestävä kehitys ja tulevaisuuden trendit n.d.)

Onko vapaaehtoismatkailua Suomessa ja kannattaako sitä kehittää?

Vapaaehtoismatkailu on tutkittu Suomessa melko vähän (Konu ym. 2017). Se on ollut viime vuosina muutaman hyvän opinnäytetyön aiheena (ks. Kangas & Heinonen 2011, Pekurinen 2014, Myssylä 2014, Pitkänen 2020).

Esimerkki vapaaehtoismatkailusta Suomessa ovat Metsähallituksen järjestämät Paimenviikot (Paimenviikot n.d.). Suomeen suuntautuvan vapaaehtoismatkojen välittäjinä toimivat monet voittoa tavoittelemattomat kansalaisjärjestöt ja yhdistykset, kuten esimerkiksi Maailmanvaihto ry, Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry ja Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, kun taas kaupallisia toimijoita löytyy vain ulkomaille suuntautuvasta vapaaehtoismatkailusta; vapaaehtoismatkoja välittävät myös digialustat, kuten esimerkiksi Workaway, HelpX ja WWoof (Pitkänen 2020).

Konu ym. (2017) huomauttavat, että Suomessa on vapaaehtoismatkailutoimintaa, mutta kysyntää on todennäköisesti enemmän kuin tarjontaa. Kangas ja Heinonen (2011) toteavat, että vapaaehtoismatkailu on käsitteenä vielä melko tuntematon Suomessa ja sen toiminta kaipaa yhtenäisiä linjoja sekä säännöksiä. Nämä ovat hyviä syitä kehittää tätä matkailumuotoa.

Suomessa vapaaehtoismatkailu voisi toimia kestävällä pohjalla, koska Suomessa on toimiva lainsäädäntö ja seuranta sekä vakaa yhteiskunta. Tämä voisi olla Suomen kilpailuvaltti kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi Suomessa vapaaehtoistoiminnalla on pitkät perinteet (Vihiniemi 2020), jopa 40% suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä ja noin kolmannes uskoo tekevänsä enemmän vapaaehtoistyötä tulevaisuudessa (Materiaalia vapaaehtoistoiminnan arvosta, n.d.). Tämä taas tarkoittaa, että vapaaehtoismatkailun potentiaalia löytyy kotimaan markkinoistakin.

Vapaaehtoismatkailutuotteet voivat liittyä esim. luonnonsuojeluun, ympäristön ennallistamiseen tai kulttuuriympäristön ylläpitoon (Konu ym. 2017.) Suomi kuitenkin voi tarjota muitakin työtehtäviä, joita ei perinteisesti yhdistetä vapaaehtoismatkailuun, mutta joihin ei ole mahdollisuutta palkata työvoimaa, kuten esimerkiksi joissakin tapauksissa lomitusta tai luontokohteiden kunnostusta.

Vapaaehtoismatkailua Keski-Suomessa!

Value-hankkeessa on kunniahimoinen tehtävä kehittää vapaaehtoismatkailua Keski-Suomessa (ks. Keski-Suomesta vapaaehtoismatkailun kärkimaakunta (Value), n.d.). Euroopan maaseuturahaston rahoittamana hanke on Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Keski-Suomen kylät ry:n yhteinen ponnistus selvittää, voiko tämä uusi matkailumuoto auttaa keskisuomalaisia matkailutoimijoita, maatiloja, kyliä ja yhdistyksiä ylläpitää toimintaansa vähäisistä resursseista huolimatta, elvyttää maaseutua ja viedä matkailun kestävämpään suuntaan. Hankkeen toteutusaikana vierailemme kylissä, osallistamme toimijoita, kysymme mielipiteitä ja kokemuksia.

Kirjoittaja: Rositsa Röntynen toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulussa matkailun asiantuntijatehtävissä ja Value -hankkeen projektipäällikkönä. Rositsa on lisäksi markkinointiasiantuntija ja liikuntatieteiden maisteri, intohimoinen matkailija, luontovalokuvaaja ja pop-esiintyjä.

Pääkuva: Pixabay

Lue lisää Keski-Suomesta vapaaehtoismatkailun kärkimaakunta (Value) -hankkeesta

Lähteet:

Callanan, M. & Thomas, S. 2005. Volunteer tourism. Teoksessa Niche Tourism Contemporary issues, trends and cases. Toim. Marina Novelli. Burlington: Elsevier Butterworth ‐ Heinemann.

Hietasaari, K. 2021. Visit Finland strategiapäivitys 2025. Esitys Visit Finlandin virtuaalisessa seminaarissa 21.9.2021.

Kangas, E. & Heinonen, A. 2011. Vapaaehtoismatkailun avulla kohti kestävämpää matkailua. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.9.2021. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011061512108.

Keski-Suomen matkailustrategia 2021-2025. Keski-Suomen liitto. Viitattu 23.9.2021. https://keskisuomi.fi//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/sites/3/2021/01/Keski-Suomen-matkailustrategia.pdf.

Keski-Suomesta vapaaehtoismatkailun kärkimaakunta (Value), n.d. Hankkeen esittelysivu Aito maaseutu -verkkosivuilla. Viitattu 24.9.2021. https://www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/keski-suomesta-vapaaehtoismatkailun-karkimaakunta-value.

Keskustelut vastuullisuudesta: Suomen matkailuelinkeino ei elä ilman matkailijoita. 2020. Video YouTube -palvelussa. Vastuullisen matkailun portaat, JAMK. Viitattu 23.9.2021. https://www.youtube.com/watch?v=Y0zAQ2_srTs.

Kestävä kehitys ja tulevaisuuden trendit n.d. Artikkeli Business Finlandin verkkosivuilla. Viitattu 23.9.2021. https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/tuotekehitys-ja-teemat/kulttuurimatkailu/culture-creators/kestava-kehitys-ja-tulevaisuuden-trendit.

Konu, H., Tyrväinen, L. , Pesonen, J., Tuulentie, S. & Tuohino A. 2017. Uutta liiketoimintaa kestävän luontomatkailun ja virkistyskäytön ympärille – Kirjallisuuskatsaus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 45/2017. Viitattu 24.9.2021 https://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/45_VIRKEIN_.pdf/eaaab34e-f831-4623-a915-f91d971e6b46.

Koutonen, J. 2018. Nykymatkailija haluaa kokea paikallisten arkea – ”Kukaan ei halua olla turisti”. Uutinen Ylen verkkosivuilla. Viitattu 24.9.2021. https://yle.fi/uutiset/3-10155221.

Materiaalia vapaaehtoistoiminnan arvosta, n.d. Kansalaisareena – vapaaehtoistyötä varten. Viitattu 24.9.2021. https://kansalaisareena.fi/vapaaehtoistenpaiva/vet-arvo/.

Modernit humanistit, 2014. Visit Finland. Viitattu 23.9.2021. https://www.e-julkaisu.fi/mek/visit_finland-modernit_humanistit/.

Muller, T. 2020. Why the Corona Virus Crisis Is a Unique and Once in a Lifetime Opportunity for Destinations and the Tourism Industry. Voyages Afriq. Viitattu 23.9.2021. https://voyagesafriq.com/2020/03/23/why-the-corona-virus-crisis-is-a-unique-and-once-in-a-lifetime-opportunity-for-destinations-and-the-tourism-industry/.

Myssylä, P. 2014. Vapaaehtoismatkailu – Selvitys haasteista, onnistumisista ja vapaaehtoismatkablogien totuudenmukaisuudesta. Opinnäytetyö. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.9.2021. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052710433.

Paimenviikot, n.d. Sivu Luontoon.fi -verkkosivuille. Metsähallitus. Viitattu 24.9.2021. https://www.luontoon.fi/vapaaehtoistoiminta/paimenviikot.

Pekurinen, M. 2014. Vapaaehtoismatkailun motiivit aktiolaisen silmin. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.9.2021. https://docplayer.fi/47785428-Vapaaehtoismatkailun-motiivit-aktiolaisen-silmin.html.

Pitkänen, A. 2020. Vapaaehtoismatkailusta elinvoimaa Keski-Suomeen? Hankesuunnitteluprosessi. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.9.2021. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/346572/Opinnaytetyo_Pitkanen_Anu.pdf?sequence=2&isAllowed=y.

Rannisto, A. 2012. Modernin humanistin matkassa – kohderyhmän kvalitatiivinen analyysi. Tutkimusraportti. Finnish Tourism Board / Visit Finland. Viitattu 23.9.2021. http://www.kulmat.fi/images/tiedostot/Artikkelit/2012-MoHu-kvalitatiivinen.pdf.

Rupp, E. 2020. What Is Transformational Travel? Julkaisu verkkosivustolla The Long Run. 6.11.2020. Viitattu 23.9.2021. https://www.thelongrun.org/what-is-transformational-travel/.

Vărzaru, A. A., Bocean, C. G. & Cazacu, M. 2021. Rethinking Tourism Industry in Pandemic COVID-19 Period. Sustainability 13, 12: 6956. Viitattu 23.9.2021. https://doi.org/10.3390/su13126956.

Vihiniemi, P. 2020. Vapaaehtoistoiminta. Kansalaisareena – vapaaehtoistyötä varten. Viitattu 24.9.2021. https://kansalaisareena.fi/aineistoa/aloittavan-vapaaehtoistoiminnan-koordinaattorin-opas/vapaaehtoistoiminta/.