Onko meillä kaikilla velvollisuus tehdä työtä – tai edes oikeus?

Kun kysyt työssäkäyvältä ystävältäsi, mitä työ hänelle merkitsee, saatat ensimmäisenä kuulla vastauksen ”toimeentuloa”. Elinkeinoasiain valtuuskunta (EVA) toteutti vuonna 2019 Arvo- ja asennetutkimuksen, jonka yhtenä osa-alueena kartoitettiin ansiotyön merkitystä suomalaisille. Vaikka lähes puolelle vastaajista työ merkitsi vain keinoa toimeentulon hankkimiseksi, muitakin tärkeitä merkityksiä nousi esiin. Yli puolet vastaajista piti tärkeinä työn tuottamina merkityksinä yhteiskunnallista velvollisuuden hoitamista, itsensä ja osaamisensa kehittämistä ja yhteisöllisyyttä: mahdollisuutta ihmissuhteisiin ja kaveruuteen (Haavisto 2019).

Työelämän ulkopuolelle jääminen koskettaa monia ainakin jossain työuran vaiheessa, esimerkiksi sairauden muodossa. Jos olet onnekas, työnantajasi ottaa tämän huomioon ja muokkaa työtäsi niin, että voit palata siihen, vaikka olisit vielä toipilas tai osatyökykyinen. Tai ehkä pandemia vei työpaikkasi ja jäit työttömäksi. Nyt yhteiskunta velvoittaa sinut työnhakuun tai ainakin itsesi aktiiviseen kehittämiseen. Se voi tarjota sinulle esimerkiksi tilaisuuden kouluttautua tai kokeilla uutta ammattia. Yhteiskunnan rakenteet takaavat sinulle vähimmäistoimeentulon, mutta muu merkityksellisyys ja yhteisöllisyys elämään on löydettävä itse. Työttömyys voi välillä ahdistaa, mutta usko tuleviin työmahdollisuuksiin pitää kuitenkin toivoa yllä. Ehkä olet jopa iloinen pienestä hengähdystauosta. Entä jos oletkin osatyökykyinen esimerkiksi kehitysvamman takia, mutta kokisit kuitenkin pystyväsi työntekoon, ainakin joskus ja jonkin verran, omien voimiesi mukaan, onhan sinulla haluamaasi ammattiin koulutuskin!

Suomi allekirjoitti YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnaisen pöytäkirjan maaliskuussa 2007 ja ratifioi sopimuksen vuonna 2016. Sopimuksen artiklassa 27 tunnustetaan vammaisten henkilöiden oikeus tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa; tähän sisältyvät oikeus mahdollisuuteen ansaita elantonsa vapaasti valitsemallaan tai työmarkkinoilla hyväksytyllä työllä sekä työympäristö, joka on avoin, osallistava ja vammaisten henkilöiden saavutettavissa (YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista n.d.). YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa todetaan lisäksi, että jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin, oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä ja jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon (YK:n ihmisoikeuksien julistus n.d.).

Sinun kohdallasi nämäkään sopimukset ja julistukset eivät toteudu. Työkyvyttömyyseläke turvaa kyllä toimeentulosi, mutta saatat silti haluta tehdä työtä ja saada siitä myös palkkaa. Sillä olisi sinulle iso merkitys. Työ- ja toimintakeskuksessa käyminen on sinulle toki tärkeää ja pidät siitä paljon. Siellä sinulla on myös omia työtehtäviä, ihmissuhteita ja kavereita. Voit tietenkin hakea töitä ja haetkin, mutta työnantajat voivat epäillä, että kanssasi on vaikeaa tai että työllistämisesi on kallista. Vaikka yrityksillä on oikeus valita työntekijänsä, yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän mm. vammaisuuden perusteella ja se myös velvoittaa työnantajaa edistämään yhdenvertaisuutta (L 1325/2014. Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014, 8§ & 5§). Voisiko olla niin, että työnantajilla ei vain ole kokemusta osatyökykyisen palkkaamisesta, eikä tietoa tukimahdollisuuksista tai edes lainsäädännöstä?

Tuettu osuuskunta -hanke kehitysvammaisten työllistämisen edistäjänä

Tuettu osuuskunta -hankkeen tavoitteena on parantaa osuuskuntatoiminnan kautta kehitysvammaisten ihmisten mahdollisuuksia tehdä työtä niin, että he voivat siitä myös ansaita tuloa itselleen. Tuettu osuuskunta -hankkeessa suunnitellussa osuuskuntamallissa, kehitysvammaisilla olisi mahdollisuus tehdä työtä siten kuin heidän työkykynsä kulloinkin mahdollistaa, ja näin hankkia tuloja itselleen työkykynsä mukaan. Hankkeen työpajoissa kartoitimme yhdessä kehitysvammaisten ihmisten kanssa heille mieluisia tehtäviä, osaamisia, haaveita ja tulevaisuudentoiveita. Mahdollisia ja haluttuja töitä tuli esiin monenlaisia, esimerkiksi: käsitöitä, taidetta, keittiö- ja siivoustöitä, teollisuuden töitä ja erilaisia palveluita kuten puutarhanhoitoa, lumitöitä ja lemmikin ulkoilutusta. Kaikkia näitä töitä ja palveluita tarvitaan ja voidaan hyvin ajatella myytäviksi osuuskunnan kautta. Vaikka osuuskunnan perustaminen ei ole monimutkaista, sen toiminnan pyörittäminen vaatii kuitenkin monenlaista osaamista (Osuuskunnan perustaminen, 2022). Lisäksi tarvitaan sellaisia ihmisiä, joilla on osaamista, kykyä ja motivaatiota parantaa kehitysvammaisten ihmisten työmahdollisuuksia ja tukea heitä, sillä tukea he tarvitsevat. Kuten me kaikki joskus tarvitsemme voidaksemme elää ja tehdä työtä täysipainoisesti.

Jatkossa kartoitamme Tuettu osuuskunta -hankkeessa yhteistyömahdollisuuksia sekä yritysten että olemassa olevien osuuskuntien kanssa. Hankkeessa levitetään myös tietoa kehitysvammaisten työllistämiseen liittyvistä kokemuksista ja työnantajille tarkoitetuista tukimuodoista. Järjestämme tähän tarkoitukseen myös yhdessä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Meijän kyvyt käyttöön -hankkeen ja Kehitysvammaliiton kanssa Työ ja kyvyt kohtaamaan! – Iloa ja inspiraatiota kehitysvammaisten ihmisten työllistymiseksi -seminaarin 17.5.2022 sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun auditoriossa että etätoteutuksena. Ilmoittaudu mukaan verkkosivujen ilmoittautumislinkin kautta: Työ ja kyvyt kohtaamaan! – Iloa ja inspiraatiota kehitysvammaisten ihmisten työllistymiseksi.

Kirjoittaja: Suvi Geier (FM, AmO) on kokenut henkilöstöjohtamisen asiantuntija ja ihmisoikeuksien puolustaja. Hän työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opettajana ja Tuettu osuuskunta –hankkeessa asiantuntijana.

Artikkelin pääkuva: Suvi Geier, Jamk

Tuettu osuuskunta -hanketta toteuttavat ajalla 1.4.2021–30.6.2023 Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kehitysvammaliitto, Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tukipiiri ry ja Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tuki ry. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Jyväskylän kaupunki, Työvalmennuspalvelu Kätevä, Äänekosken Toimintakeskus Mintake, Viitasaaren toimintakeskus Kaisla sekä Kehitysvammaisten Tukiliitto ry.

Tutustu hankkeeseen: jamk.fi/tuettuosuuskunta

Lähteet:

Haavisto, I. (2019). Työ merkitsee suomalaisille rahaa. Blogikirjoitus EVA. Viitattu 8.2.2022. TYÖ MERKITSEE SUOMALAISILLE RAHAA – Eva

L 1325/2014. Yhdenvertaisuuslaki. Viitattu 12.2.2022. Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ®

Osuuskunnan perustaminen. Viitattu 30.3.2022. https://pellervo.fi/tietoa-osuustoiminnasta/osuuskunnan-perustaminen/

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista. 2006. Viitattu 8.2.2022. Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista

YK:n ihmisoikeuksien julistus 1948. Viitattu 10.2.2022. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus – Ihmisoikeusliitto