Lisättyä todellisuutta verkossa vapaaehtoismatkailun avuksi

Keski-Suomesta vapaaehtoismatkailun kärkimaakunta (Value) -hankkeessa toteutettiin WebAR-pohjainen vapaaehtoismatkailukartta, jossa käyttäjälle esitetään AR-teknologioiden avulla karttakuvan päällä digitaalista informaatiota vapaaehtoismatkailusta. AR-kartta avataan osoittamalla mobiililaitteen kameralla karttakuvassa olevaa QR-koodia. Koodin luettuaan käyttäjälle aukeaa verkkosivu, joka sisältää WebAR-sovelluksen. Kun käyttäjä osoittaa mobiililaitteensa kameralla karttakuvaa, aukeaa digitaalinen AR-kartta karttakuvan päälle. Sovellusta voi testata itse skannaamalla alla olevasta karttakuvasta QR-koodin.

Mikä ihmeen AR?

Lisätyllä todellisuudella (englanniksi augmented reality, lyhenne AR) tarkoitetaan digitaalisten sisältöjen tuomista fyysiseen maailmaan. AR-sovelluksia voidaan käyttää mobiililaitteiden, kuten älypuhelimen, tabletin tai AR-käyttöön suunniteltujen lasien ja silmikoiden avulla. (Jensen 2018.)
AR-sovellukset hyödyntävät käyttäjän laitteen antureilta sekä kamerasta saatavaa tietoa määritelläkseen laitteen sijainnin ja asennon fyysisessä maailmassa. Lisäksi kameran avulla AR-sovelluksissa pystytään käyttämään konenäköominaisuuksia, kuten kuvan, kasvojen, tasojen tai valoisuuden tunnistusta . Tunnettuja AR-ominaisuuksia hyödyntäviä sovelluksia ovat muun muassa Pokémon GO ja TikTok.

Pokémon GO on mobiilipeli, jossa kerätään eri GPS-koordinaatteihin sijoitettuja olioita. Sovellus hyödyntää käyttäjän laitteen GPS-paikannusta käyttäjän sijainnin määrittämiseen. Kun käyttäjä on tarpeeksi lähellä oliota, hän voi yrittää saada olion kiinni heittämällä sitä pelissä Poké Ball -pallolla. Käyttäjä voi käyttää tavallisen karttanäkymän sijaan sovelluksessa myös AR-näkymää. AR-näkymässä käyttäjä näkee oliot ympärillään oikeassa maailmassa laitteen kamerakuvan avustuksella. (Pokémon n.d.)

TikTok on sovellus, jossa on mahdollista katsoa ja tehdä lyhyitä videoita (TikTok n.d.). Sovelluksessa tehtyihin videoihin on mahdollista lisätä AR-tehosteita ja -filttereitä. Filttereiden avulla on esimerkiksi mahdollista lisätä fyysiseen ympäristöön digitaalista sisältöä tai käyttää kasvofilttereitä kasvojentunnistusominaisuuden avulla. (TikTok 2022.)

Mihin AR:ää voi käyttää?

AR soveltuu monenlaiseen käyttöön. Kuvantunnistusominaisuuksien avulla voi lisätä digitaalista sisältöä fyysiseen materiaaliin. Esimerkiksi yrityksen käyntikortteihin voidaan lisätä esittelyvideo tai tuotteen etiketti herättää eloon. Kasvojentunnistusominaisuudella taas voi luoda esimerkiksi sovelluksen, jolla käyttäjä voi testailla erilaisia hattuja, silmälaseja yms. omalta kotisohvaltaan selfiekameran avulla. Tasojentunnistusominaisuus taas mahdollistaa virtuaalisten esineiden asettelun omaan ympäristöön pöydille, seinille tai lattialle. Tällaisesta ominaisuudesta on hyötyä esimerkiksi huonekalu- ja sisustusalalla.

AR-teknologioita voi hyödyntää myös matkailussa monella tavalla. AR:llä voidaan esimerkiksi luoda museoon virtuaalinen AR-opas matkailijan avuksi. Sisätiloihin voidaan toteuttaa AR-navigointisovellus, joka johdattaa kävijän oikeaan paikkaan ja tarjoaa tietoa tiloissa olevista kohteista. AR-teknologia parantaa myös matkailutuotteiden ostettavuutta. Palveluita voi ostaa esimerkiksi mobiililaitteella ja niiden ostopaikat voisivat löytyä suoraan osoittamalla kameralla karttaan tai esitteeseen. Jotkut ”tavalliset” matkakohteet saattavat myös tuntua tylsiltä nuorempien matkailijoiden mielestä mutta AR:n avulla niistä voidaan tehdä jännittävämpiä, interaktiivisempia ja pelillistettyjä. Lisäksi, koska AR-sisällöt ovat digitaalisia, on niiden päivittäminen helpompaa ja halvempaa kuin fyysisten materiaalien päivittäminen.

Value-hankkeessa luotu vapaaehtoismatkailun virtuaalimatkakartta päädyttiin toteuttamaan perinteisen verkkosivutoteutuksen sijaan WebAR:n avulla, koska haluttiin osoittaa kuinka nykyaikaisia immersiivisiä web-teknologioita on mahdollista hyödyntää matkailun markkinoinnissa. Virtuaalimatkakartta oli vaihtoehto nykyajan toteutuksista, joissa virtuaalimatkaksi kutsutaan animoitu simulaatio todellisesta ympäristöstä, 360-asteen kuva matkakohteesta tai jopa pelkkä PowerPoint -esitys matkan ohjelmasta. Sen sisältö on ohjeellinen, sillä vapaaehtoismatkailu Keski-Suomessa on vielä konseptitasolla, mutta kartta asettaa tulevaisuuden digimarkkinointiponnistusten suunnan.

AR-teknologian soveltuvuus matkailuun on erittäin laaja. Eräs palautteenantaja kommentoi Keski-Suomen vapaaehtoismatkailun virtuaalimatkakartan toteutusta näin:

Helppo käyttää, kevyt ja sopivasti informaatiota, jossa erityisesti videon liittäminen on hyvä. Voisi yhdistää myös perinteisempään karttapohjaan, esimerkiksi paikkakunnan infotauluilta (isot kyltit levikkeillä) tai mahdollisesti myös A4-kokoiseen kaupunki-infokarttaan. Samaan voisi liittää valmiita reittejä erilaisien intressien ohjaamina, kuten kulttuuri, paikalliset erikoisuudet / nähtävyydet, liikuntareitit, pienyrittäjäpalvelut jne. Kaupungissa ensi kertaa vieraileva tarvitsisi tämän A4-kartan, joka täydentyy puhelimen välityksellä AR:n kautta, ja sitten ei muuta kuin seikkailemaan. Erilaisia kieli vaihtoehtoja tulisi toki olla, ja videoilla voisi olla pienyrittäjienkin lyhyitä videoita toiminnastaan. Jos pienyrittäjät voisivat koostaa lyhyen kimppavideon, niin ainakin kasvot jäisivät mieleen ja edistettäisiin yhteisöllisyyden kokemusta myös asiakkaan mielikuviin.

Kartan saavutettavuuden parantamiseksi kartasta tehtiin myös tavallinen verkkosivutoteutus, jota käyttäjä voi käyttää, mikäli hänellä ei ole AR-yhteensopivaa laitetta.

Miksi WebAR?

AR:n leviämistä laajempaan käyttöön on aiempina vuosina jarruttanut AR-yhteensopivien laitteiden vähäisyys, AR-sovellusten korkeat laitteistovaatimukset, sovelluskehityksen monimutkaisuus ja se, että AR-elämyksiä varten on pitänyt asentaa erillinen sovellus laitteen sovelluskaupasta. Nykyään AR-ominaisuuksia löytyy jo 200 euron hintaluokan puhelimista, joten laitteisto ei enää ole suuri ongelma, mutta suurin osa AR-elämyksistä vaatii edelleen sovelluksen lataamisen laitteelle. WebAR on kuitenkin tuomassa tähän muutosta.

WebAR on lyhenne sanoista Web-based Augmented Reality. Se on uudehko teknologia, joka mahdollistaa AR-sovellusten ajamisen suoraan mobiililaitteen verkkoselaimessa. Tämä tarkoittaa sitä, että AR-elämys voidaan käynnistää kuten mikä tahansa internetsivu esimerkiksi QR-koodin tai internet-linkin avulla. Tämä madaltaa käyttäjän kynnystä sovelluksen käyttämiseen huomattavasti verrattuna sovelluskaupasta ladattavaan AR-sovellukseen. (WhatIsWebAR.com 2022.)

Koska WebAR-sovellusta käytetään käyttäjän laitteella olevan internet-selaimen kautta, ei sovelluksesta tarvitse ylläpitää useita eri versiota eri laitteita varten. Sovellusta ei myöskään tarvitse julkaista missään laitevalmistajan sovelluskaupassa , vaan sen voi julkaista suoraan omilla verkkosivuilla. Tämä parantaa sovelluksen ylläpidettävyyttä sovelluskaupasta ladattavaan sovellukseen verrattuna.

WebAR:n rajoitteet

Toistaiseksi WebAR-sovelluksia on rajoittanut se, että internet-selaimissa ei ole ollut olemassa standardoitua tapaa, jolla sovelluskehittäjä pystyy hyödyntämään mobiililaitteen AR-ominaisuuksia omassa WebAR-sovelluksessaan. Tämän vuoksi WebAR-sovellusten kehittäjät ovat joutuneet käyttämään kolmannen osapuolen AR-sovelluskirjastoja ja -alustoja omissa WebAR-sovelluksissaan varmistaakseen sovellusten toimivuuden mahdollisimman monilla laitteilla ja selaimilla. Nämä kirjastot ja alustat eivät kuitenkaan pysty hyödyntämään kaikkia laitteen AR-ominaisuuksia, joten web-pohjaiset AR-sovellukset ovat olleet ominaisuuksiltaan rajallisempia kuin sovelluskaupoista ladattavat sovellukset. World Wide Webin standardeja kehittävä World Wide Web Consortium (2022) on kuitenkin kehittämässä standardia, joka mahdollistaa sovelluskehittäjille standardoidun tavan käyttää älylaitteiden omia AR-ominaisuuksia verkkoselaimen kautta.

Kirjoittajat:

Jani Seppälä työskentelee teknisenä asiantuntijana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tietotekniikan ja XR-teknologioiden parissa.

Rositsa Röntynen toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä ja matkailun kehittämisessä, mm. Value-hankkeen projektipäällikkönä. Rositsa on lisäksi markkinointiasiantuntija, intohimoinen matkailija, luontovalokuvaaja ja pop-esiintyjä.

Artikkelin kuvat: Jani Seppälä, Jamk
Artikkelin pääkuva: Pixabay

Keski-Suomesta vapaaehtoismatkailun kärkimaakunta (Value) -hanketta toteuttavat yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Keski-Suomen Kylät ry. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Tutustu Value-hankkeeseen.

Lähteet:

Jensen, P. 2018. Mitä on lisätty todellisuus? Julkaistu 24.4.2018. Viitattu 5.5.2022. https://kotimikro.fi/yhteiskunta/uusi-tekniikka/mita-on-lisatty-todellisuus.

Pokémon. n.d. Pokémon GO -pelin esittelysivu. Viitattu 5.5.2022. https://www.pokemon.com/fi/app/pokemon-go/.

TikTok. n.d. TikTok-sovelluksen esittely Google Play -sovelluskaupassa. Viitattu 5.5.2022. https://play.google.com/store/apps/details?id=com.zhiliaoapp.musically.

TikTok. 2022. Effect House -sovelluksen esittelysivu. Viitattu 5.5.2022. https://effecthouse.tiktok.com/.

WhatIsWebAR.com. 2022. What is WebAR? Viitattu 5.5.2022. https://www.whatiswebar.com/.

World Wide Web Consortium. 2022. WebXR Device API Candidate Recommendation Draft. Julkaistu 26.4.2022. Viitattu 5.5.2022. https://www.w3.org/TR/webxr/.