Mikä on senioreille tärkeää ruokaravintolan valinnassa?

Seniorit ravintoloiden asiakkaina

Väestö ikääntyy, ja seniorit ovat tulevaisuuden kaupunkikeskustojen yhä kasvava väestönosa (mm. Heikkinen ym. 2006). Tämän päivän ja tulevaisuuden seniorit ovat aiempia sukupolvia hyväkuntoisempia, aktiivisempia ja osallistuvampia yhteiskunnan jäseniä, mutta toisaalta myös senioreiden joukossa tulo- ja hyvinvointierot ovat kasvaneet. Heterogeenisyys onkin lisääntynyt (mm. Taipale 2017) ja se vaikuttaa ostokäyttäytymiseen: eniten ravintoloissa ruokailevat ne seniorit, jotka kokevat fyysisen ja psyykkisen hyvinvointinsa hyväksi ja taloudellisen tilanteensa vakaaksi (Kim & Jang 2019, 3140–3143).

Ravintolaruokailun uusimman trenditutkimuksen (2020) mukaan tärkein ruokailupaikan valintaan vaikuttava tekijä oli ruuan laatu. Edullisen hintatason merkitys oli tutkimuksessa laskenut kahden vuoden takaisesta. Kolme neljäsosaa vastaajista aikoo käyttää ravintolapalveluita tulevaisuudessa yhtä paljon kuin ennen koronakriisiä. (Ravintolaruokailun trenditutkimus 2020: Ravintolaruokailu palaa ennalleen koronapandemian jälkeen 2020.)

Tutkimusten mukaan (mm. Valve ym 2018) seniorit ruokailevat mielellään lounaskahviloissa ja -ravintoloissa, joita Jyväskylästä löytyy paljon erilaisia, yhteensä 17 kpl: hengellisistä ruokapaikoista aina koirakahvilaan. Asiakaskunta voi ravintoloissa olla eriytynyt toisistaan ja on oletettavaa että seniorikunnan heterogeenisyys näkyy myös ravintolavalinnoissa. Kaikki ravintolat eivät kuitenkaan vielä tunnista eläkeikäisiä tärkeänä tai tavoiteltavana asiakasryhmänä, vaikka toisaalta monissa paikoin heille tarjotaan esim. eläkeläisalennuksia. Senioreille on mahdollista luoda tarpeiden mukaisia palveluita, erityisesti nyt koronavuoden jälkeen. Mutta mitä seniorit itse toivovat ravintolakäynniltään?

Laura Salo (os. Lepistö) tutki Yamk-opinnäytetyössään Jyväskylän keskusta-alueella 65–75-vuotiaiden seniorien ravintolapalveluiden sekä ruoka-annoksen valintaan vaikuttavia tekijöitä (Lepistö 2021). Opinnäytetyössä selvitettiin, miltä ruokaravintolatarjonta näyttää senioreiden silmin, millaisissa ravintoloissa he viihtyvät ja millaisia ruoka-annoksia he mielellään tilaavat.

Senioreiden näkemyksistä ruokaravintoloista

Opinnäytetyötä varten haastateltiin yhdeksää Jyväskylän keskusta-alueella kotona asuvaa senioria. Tutkimus liittyi Ikäruoka 2.0 -hankkeeseen (Ikäruoka 2.0 – Miten ikäihmisten kauppa- ja ravintolapalvelut saadaan sujuvammaksi? N.d.).

Osallistuneet seniorit ruokailivat ravintoloissa, mutta ravintolakäyntien määrät vaihtelivat suuresti. Suurin osa senioreista ruokaili ravintolassa vähintään kerran kuukaudessa, mutta muutamat heistä ruokailivat ravintolassa ainoastaan kerran tai kaksi vuodessa, jolloin ravintolakäyntiin liittyi usein jonkin asian juhlistaminen. Mieluiten seniorit ruokailivat á la carte -ravintoloissa, ja haastateltavat mainitsivat suosikeikseen seuraavat ravintolat: Verso Bar & Kitchen, Frans & Sandra, Kissanviikset ja Vesilinna. Sen sijaan senioreiden ruokailu pizzerioissa tai pikaruokaravintoloissa oli todella vähäistä. Etnisissä ravintoloissa ruokailu oli vaihtelevaa: muutamat senioreista ruokailivat niissä mielellään, mutta jotkut eivät lainkaan.

Tässä tutkimuksessa haastateltujen senioreiden ravintolavalintaan vaikutti eniten ravintolaympäristö. He arvostivat ennen kaikkea ravintolan viihtyisyyttä, rauhallisuutta ja siisteyttä. Myös ravintolan sijainnilla, hintatasolla, ruokalistan monipuolisuudella ja henkilökunnan ammattitaidolla oli vaikutusta ravintolan valintaan. Ravintolassa ruokaileminen liittyi yleensä ystävien ja perheen tapaamiseen sekä erilaisten juhlien, kuten syntymäpäivien tai äitienpäivän, viettämiseen. Juhlien haluttiin sujuvan moitteettomasti ja hyvässä hengessä.

Senioreiden ravintolaruoka-annoksen valintaan vaikuttivat ennen kaikkea ruoan maku ja laatu. Osa senioreista tosin piti ravintolaruokaa jo lähtökohtaisesti maukkaana ja laadukkaana. Tuttavien suositukset vaikuttivat myös annosvalintoihin. Näiden lisäksi ruoka-annoksen valintaan vaikuttivat myös uusien makuelämysten kokeminen sekä kotimaisten ja paikallisten raaka-aineiden suosiminen. Annosvalinnan taustalla vaikuttivat myös lapsuuden ruokamieltymykset, oma elämäntapa, ruokakonteksti, taloudellinen tilanne sekä nykyiset makumieltymykset.

Edellä mainittujen jyväskyläläisten suosikkiravintoloiden kohdalla toteutuivat kaikki senioriasiakkaiden arvostamat tekijät, jotka liittyvät sekä ravintolan että ruoka-annoksen valintaan. Näiden ravintoloiden ruokalistoilla korostuvat perinteisten, selkeiden makujen suosiminen sekä sesonkiraaka-aineiden käyttäminen. Kaikissa neljässä ravintolassa panostetaan myös asiakaspalveluun, ravintolaympäristön viihtyisyyteen sekä kokonaisvaltaisen ravintolaelämyksen luomiseen.

Ravintolapalvelujen kehittäminen seniorit huomioiden

Ravintola-alaa on korona-aikana koeteltu, ja opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa ravintolatarjonnan asiakaslähtöisessä kehittämisessä senioreiden toiveiden mukaisesti. Erityisesti hyväosaisilla senioreilla voi tulevaisuudessa olla yhä merkittävämpi rooli niin asiakkaina kuin kuluttajinakin. Toisaalta ravintoloiden on mahdollista vähentää eriarvoisuutta palvelujen saatavuudessa tarjoamalla erilaisia ja eri hintaisia palveluita ikääntyvien kohderyhmille. Senioreiden merkitystä ravintolapalveluiden käyttäjinä ei voida enää ohittaa – ei edes opiskelijakaupungiksi mielletyssä Jyväskylässä.

Lisätiedot

Tutkimus liittyi Laura Salon (os. Lepistön) Jyväskylän ammattikorkeakoulun Matkailu- ja palveluliiketoiminnan tutkinto-ohjelman, Matkailu- ja ravitsemisalan ylemmän AMKn opinnäytetyöhön. Opinnäytetyö on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa:
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104205179.

Kirjoittajat:

Laura Salo, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Matkailu- ja ravitsemisalan ylemmän AMK alumni

Elina Vaara, Jyväskylän ammattikorkeakoulun tietotekniikan ja tilastotieteen lehtori

Artikkelin pääkuva: Xamk

Lähteet

Ikäruoka 2.0 – Miten ikäihmisten kauppa- ja ravintolapalvelut saadaan sujuvammaksi? N.d. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Viitattu 18.12.2020. https://www.xamk.fi/tutkimus-jakehitys/ikaruoka-2-0-miten-ikaihmisten-kauppa-ja-ravintolapalvelut-saadaan-sujuvammaksi/

Kim, D. & Jang, S. 2019. Senior consumers’ dining-out behaviors: the roles of physical, psychological and economic health. International Journal of Contemporary Hospitality Management, 31, 8, 3134-3148.

Lepistö, L 2021. Senioreiden ruokailu ravintolassa: Jyväskyläläisten senioreiden ravintolapalveluiden käyttäminen ja ruoka-annoksen valinta. Yamk opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Ravintolaruokailun trenditutkimus 2020: Ravintolaruokailu palaa ennalleen koronapandemian jälkeen. 2020. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry. Viitattu 21.12.2020.
https://www.mara.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2020/ravintolaruokailun-trenditutkimus-2020-
ravintolaruokailu-palaa-ennalleen-koronapandemian-jalkeen.html

Taipale, V. 2017. Vanha ja vireä. 2. uud.p. Helsinki: Into Kustannus.

Valve, R., Itkonen, S., Huhtala, M., Jämsén, P., Mertanen, E., Mäkeläinen, P., Paavola, S., Raulio, S., Suominen, M. & Tuikkanen, R. 2018. Ikäihmisten ruokapalvelut muuttuvassa toimintaympäristössä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 73/2018.