Vastuullisen matkailun johtamisen tarve on ennakoitava myös Suomessa
Jyväskylän ammattikorkeakoulu ICRT Finland -verkoston koordinoijana järjesti kesäkuussa Helsingissä vastuullisen matkailun konferenssin. Kyseessä oli kansainvälisen ICRT-verkoston (International Centre for Responsible Tourism) juhlavuosi, sillä ensimmäisestä Kapkaupungissa järjestetystä konferenssista on kulunut tänä vuonna 20 vuotta. Responsible Tourism in Destinations -konferenssia on järjestetty viidessä eri maanosassa ja Jamk on saanut kunnian järjestää sen myös kerran aiemmin, vuonna 2016. Nyt 15th International Conference on Responsible Tourism in Destinations -nimeä kantava konferenssi järjestettiin Helsingin keskustakirjasto Oodissa yhdessä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun sekä Helsingin kaupungin kanssa. Taloudellista avustusta järjestelyihin tarjosivat lisäksi Tieteellisten seurain valtuuskunta sekä Helsingin Matkailusäätiö.
Tavoitteiden päivittäminen tulevaa varten
Konferenssin teemana oli vastuullisen matkailun edistäminen, jossa korostui uudistaminen. Uudistamisella viitataan ilmastonmuutokseen liittyvien lupausten päivittämiseen, vastuullisten matkailukohteiden kehittämiseen teknologian kehityksen rinnalla sekä asiakasymmärryksen ja matkailupalveluiden käytännön kohtaamisten konkretisoimiseen.
Kapkaupungin Vastuullisen matkailun julistus, jonka avulla ICRT-verkosto edistää ja tekee tunnetuksi vastuullista matkailua globaalisti, on laadittu jo vuonna 2002, ensimmäisen Responsible Tourism in Destinations -konferenssin yhteydessä. Kahdessakymmenessä vuodessa muiden toimialojen rinnalla matkailuala on (onneksi) ottanut harppauksia vastuullisuudessa ja siksi vastuullisen matkailun määritelmää ja tavoitteita on ajankohtaista päivittää. Kansainvälisen ICRT -verkoston perustaja ja johtaja Harold Goodwin rakentaakin nyt uutta alustaa tuomaan vastuullinen matkailu ymmärrettäväksi ja päivitetyt tavoitteet selkeiksi. Harold Goodwin puhuikin heti konferenssin alkuun aiheesta johdattaen oivallisesti konferenssin teemaan ja herättäen keskustelua.
Älykkäitä ja varoittavia esimerkkejä
Vuoden 2022 European Capital of Smart Tourism -kaupungin Valencian askeleet kohti vastuullisuutta kiinnostivat konferenssiosallistujia laajasti. Visit Valencian apulaisjohtaja Joan-Carles Cambrils kertoi heidän askelmerkeistään kohti vastuullista matkailua ja yleisön pyynnöstä toisena päivänä päästiin vielä näkemään, miten he mittaavat vastuullisuustekojensa onnistumista. Esimerkiksi Helsingin matkailutoimijat olivat kiinnostuneita oppimaan maailmanluokan mallitoimijasta.
Islannin matkailun tutkimuskeskuksen johtaja Guðrún Þóra Gunnarsdóttir osoitti luvuilla Islannin matkailun kehityksen ennen Covid-aikaa sekä ennusteita tulevista matkailukausista. Islannin matkailun jyrkkä kasvu on varoittava esimerkki hallitsemattomasta matkailun kehityksestä, joka edellyttää johtamista sekä useiden toimijoiden mukaantuloa matkailun ekosysteemiin.
Islannissa paikalliset asukkaat olivat vihaisia pikemminkin viranomaisille kuin matkailijoille itselleen – toisin kuin Barcelonan liikamatkailun ilmiössä. Islannin oman väestön työvoima ei riittänyt alalla, joten ulkomaalaiset työntekijät otettiin vastaan ja sen seurauksena englannin kieli arkipäiväistyi esimerkiksi ravintoloissa. Maailmalla uutisiin päätyneet tapahtumat, kuten tulivuoren purkauksen aiheuttama tuhkapilvi, toi Islannin matkailukartalle, ja stop over -markkinointistrategian mukana tulleet halpalentoyhtiöiden lennot olivat kasvun alulle panneita tekijöitä. Myös julkisuuden henkilöt voivat omilla some-päivityksillään saada aikaan matkailukohteen suosion kasvua, hyvässä ja pahassa. Justin Bieberin musiikkivideo I’ll Show You näytti maailmalle Fjaðrárgljúfurin kanjonin ja matkailu kasvoi. Se kasvoi niinkin paljon, että kanjoni on jouduttu ajoittain sulkemaan sen ainutlaatuisen luonnon suojelemisen takia. Mitä tästä voidaan oppia? Matkailun kasvu voi olla kiinni julkisuuskuvaan pääsemisestä, jota ei aina edes voida johtaa. Sellaisen ennakoimiseksi olisi kuitenkin oltava matkailun johtamisjärjestelmä – myös Suomessa. On helpompi ennakoida kuin korjata vahinkoja jälkikäteen.
Paikalliset ovat lähtökohta vastuulliselle matkailulle
Kuten Islannin matkailun esimerkissäkin nousi esiin, paikalliset asukkaat ovat vastuullisen matkailun olennainen sidosryhmä. Helsingissä rakennetaan vastuullista matkailua eri toimijoiden yhteistyönä, ja Jukka Punamäen esityksessä nousi esiin lukuisia projekteja, joita eri toimijat rinnakkain toteuttavat. Helsingissä Suomenlinnassa on jo pitkään rakennettu matkailua paikallisten kanssa yhdessä, jotta se ei häiritsisi saarella asukkaiden eloa. Esimerkiksi Suomenlinnan ja Kauppatorin väliä kulkevalle lautalle on järjestetty erillinen portti paikallisille asukkaille sekä Suomenlinnassa työskenteleville henkilöille.
Perjantain paikallisyhteisön roolia vastuullisessa matkailussa käsittelevään paneelikeskusteluun olikin kutsuttu Suomenlinnan hoitokunnasta matkailuasiantuntija Milla Öystilä keskustelemaan mm. siitä, miten paikalliset otetaan mukaan matkailutoimintaan. Paneelissa saatiin myös yrittäjän näkökulmaa aiheeseen, kun jyväskyläläinen Tavolo Biancon yrittäjä Harri Taskinen kertoi omia esimerkkejään paikallisten huomioimisesta matkailutoiminnassa Säynätsalon kunnantalolla. Säynätsalon kyläpäivien yhteydessä paikallisille tarjotaan ilmainen sisäänpääsy, ja lähiluontokohteen kylttien aikaansaamiseksi yrittäjä on kirjoittanut rahoitushakemuksen yhdessä paikallisen kyläyhdistyksen kanssa. Myös kunta panosti rahallisesti yhteiskehittämisen tuotokseen.
Tutkimustulokset käytännön hyödyksi
Alaskan ja Islannin kohteita tutkivilta edustajilta saatiin kuulla pohjoisen pallonpuoliskon rannikkoalueita koskevia tutkimuksia. Risteilymatkailu on lisääntymässä, ja odotettavissa on moninkertainen määrä matkailijoita pienten kuntien asukaslukuihin nähden. Palveluiden kysyntä tulee olemaan sesonkiluonteista, eikä matkailijoiden käyttämä raha välttämättä koidu matkailukohteen hyväksi. Lisäksi haasteita tuottaa infrastruktuurien toimivuus, esimerkiksi liikennejärjestelyiden ylläpitäminen ja siten kulkijoiden turvallisuus. Tanskalaiset tutkijat pohtivat ääneen rahoituslähteiden tarkoituksenmukaisuutta Nature Park Aamosen esimerkin kautta.
Useat suomalaistutkijat totesivat tutkimuksissaan pienten matkailuyritysten vastuullisuustekoja olevan paljon, mutta niistä ei välttämättä oivalleta viestiä asiakkaille tai muille sidosryhmille. Mielenkiintoinen kimara saatiin niin Lapista, Pohjanmaalta, Keski-Suomesta kuin Itä-Suomestakin. Yleisesti ottaen tutkimustulosten esittelyssä korostui tarve saattaa tietoa käytännön toimijoille.
Konferenssissa nähtyjen esitysten materiaaleja on nähtävillä konferenssin nettisivuilla olevassa ohjelmassa, ja osa tutkimuksista julkaistaan Jamk-julkaisusarjassa syksyllä.
Konferenssi matkailutoimijoiden työkaluna
Kansainvälisen konferenssin anti oli erittäin hyödyllinen suomalaisille matkailutoimijoille. Fyysisenä tapahtumana toteutettu konferenssi ja sen oheisohjelma tarjosi myös elämyksiä ja kaivattua verkostoitumista ja keskustelua samanhenkisten ihmisten kanssa. Suurelta osin matkailututkijoista ja aluetoimijoista koostuneiden osallistujien joukossa olisi suonut olevan enemmänkin yrittäjiä ja palveluliiketoiminnan edustajia, sillä tarjolla ollut sisältö olisi antanut varmasti paljon suuntaa myös yrittäjille kehittämistyön tueksi. Sisällöllisesti vastuullinen matkailu kävi selkeästi ilmi, ja aihe olisi ollut hyödyllinen kuultava myös muille kuin matkailun toimijoille.
Tulevaisuudessa vastuullisen matkailun tilaisuutta pohdittaessa tuleekin korostaa tutkimuksellisen tiedon soveltamisen näkökulmaa; tutkijoiden on myös hyödyllistä tavata niitä sidosryhmiä, joille tutkimusta tehdään. Konferenssitilaisuuksien järjestäminen ammattikorkeakoulun toimesta on siihen erinomainen työkalu. Lisäksi matkailututkimuksen konferenssiin olisi kutsuttava muidenkin alojen edustajia, sillä matkailu toimialana koskettaa lähes kaikkia aloja. Tähän haastamme muut matkailukonferenssit niin Suomessa kuin maailmalla.
Minna Tunkkari-Eskelinen toimi Tieteellisen työryhmän vetäjänä tämän vuoden konferenssissa ja toimii yliopettajana Jamkissa. Hän on myös työskennellyt Jyväskylän yliopistossa, yrittäjyyden tutkinto-ohjelmassa sekä opetuksen laadunvalvonnan parissa. Hänen väitöskirjansa julkaistiin vuonna 2005, aiheenaan perheyritykset toisen sukupolven näkökulmasta. Viime aikoina hän on tehnyt tutkimusta matkailun saralla yrittäjyyden näkökulmasta sekä siitä, miten kestävyyttä voidaan hyödyntää suomeen kohdentuvassa matkailussa.
Riitta Koivisto on restonomiopiskelija Savonia-ammattikorkeakoulusta ja suorittaa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa työharjoittelua painottuen vastuulliseen ja inklusiiviseen matkailuun. Työharjoittelun aikana hän on toiminut konferenssiassistenttina, jonka lisäksi on suunnittelemassa valtakunnallista inklusiivisen matkailun hanketta.