Metsästysmatkailun arvopotentiaalin tulouttaminen – hankkeen keskiössä riistatalouden arvon tulouttaminen ja riistaisännöinti

Lokakuussa 2022 käynnistyneen Metsästysmatkailun arvopotentiaalin tulouttaminen -hankkeen tarkoituksena on jalkauttaa käytännöllisiä työkaluja, joilla voidaan tarkastella ja selvittää laskennallisia jakoperusteita riistan arvon tulouttamisesta harvaan asutun maaseudun palveluntuottajille, metsästysseuroille ja maanomistajille. Jalkautettavat työkalut on luotu Kestävän riistatalouden arvon tulouttaminen Suomessa -hankkeessa (2020–2022).

Yhtenä jalkauttamistapana ja työkalujen käyttöönoton mahdollistajana nähdään riistaisännöinnin kaltainen ammattimainen organisointitapa, jonka tarpeita ja mahdollisuuksia selvitetään tässä hankkeessa. Eri osapuolien arvomaailmaa, intressejä ja riistakantaan sitoutuvan arvopotentiaalin ymmärtävä ulkopuolinen ja puolueeton toimija pystyisi edesauttamaan rationaalista päätöksentekoa myös riistan taloudellisen arvon tulouttamisen osalta. Riistaisännöitsijämallin avulla voidaan ehkä keventää myös metsästysseurojen arkea ja turvata osaltaan niiden elinvoimaisuutta metsästyksen muuttuvassa toimintaympäristössä.

Metsästysseurat uusien haasteiden edessä

Metsästyksen toimintaympäristön muutos tuo oman haasteensa metsästysseurojen perustoimintojen pyörittämiseen. Metsästäjien keski-ikä on viime vuosina noussut ja käytettävien sähköisten palvelukanavien määrä on noussut vielä nopeammin. Tämä yhtälö saattaa monessa metsästysseurassa tuoda tullessaan monia käytännön haasteita. Tulevaisuudessa sähköisten arkistojen, allekirjoituspalveluiden, seurojen omien intrasivujen sekä sosiaalisen median käyttö tulee yleistymään myös metsästysseurojen keskuudessa. Uuden teknologian käyttöön pitää löytyä valmiuksia ja osaamista.

Myös koronapandemia on haastanut metsästysseurojen toimintaa. Metsästysseurojen ikärakenteesta johtuen riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä löytyy käytännössä kaikista metsästysseuroista. Kokoontumisrajoitukset ja suositukset ovat haastaneet niin hallituksen/johtokunnan kokouksien, kuin myös seurojen vuosikokouksien järjestämistä. Kaikissa metsästysseuroissa kokouksien järjestäjiltä ei löydy riittävää välineistöä tai osaamista järjestää etäkokouksia Teamsin, Zoomin, Skypen tai muun vastaavan palvelun kautta. Jos etäosallistumismahdollisuutta ei tarjota, saattaa yhdistystoiminnan perusedellytyksiin kuuluvan kaikkien jäsenien äänioikeuden käyttäminen kokouksissa olla haastavaa tai jopa lähes mahdotonta. Ammattimainen kokouksien järjestäjä pystyisi tarjoamaan etäosallistumisen mahdollisuuden kaikille jäsenille ja ennen kokousta tarvittavan koulutuksen tai ohjeistuksen kokoukseen liittymisestä henkilöille, jotka sitä tarvitsevat.

Riistaisännöintimallista tukea haasteiden hallintaan

Riistaisännöitsijän tehtäviin kuuluvia kokonaisuuksia voisivat olla soveltuvilta osin esimerkiksi metsästysseuran käytännön toimintojen pyörittäminen, seuran talouden hallinta, metsästysinfran ylläpito, mahdollisen metsästysmatkailun ja riistan lihan myynnin suunnittelu ja toteutus yhteistyökumppaneiden kanssa, riistanhoidolliset työt sekä metsästysseuran tulevaisuuden mahdollisuuksien ja uhkien ennakointi.

Metsästysseurojen elinvoimaisuus tuo turvaa nykymuotoiselle suomalaiselle metsästyskulttuurille, jossa metsästysseurat ovat toiminnan keskiössä, eivätkä metsästysmahdollisuudet ole sidottuja henkilön yhteiskuntaluokkaan tai varallisuusasemaan. Riistaisännöinnillä voidaan vahvistaa ja varmistaa metsästysseurojen elinvoimaisuutta myös tulevaisuudessa.

Hanketta toteutetaan ajalla 1.10.2022-30.9.2023 ja sitä rahoitetaan maa- ja metsätalousministeriön Harvaan asuttujen alueiden -rahoitusohjelmasta Lapin ELY-keskuksen koordinoimana. Hanketta hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikkö ja Suomen riistakeskus yhteistyökumppanina.

Lisätietoa hankkeesta löytyy osoitteesta www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/metsastysmatkailun-arvopotentiaalin-tulouttaminen

Kirjoittajat

Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikkö

Tommi Häyrynen, KTM, työskentelee hankkeessa projektipäällikkönä. Hän on keskittynyt erityisesti riistan taloudellisen arvon tunnistamiseen sekä sen kestävään hyödyntämiseen eri osapuolien näkökulmista riistakantojen elinvoimaisuus huomioiden.

Hanna Hauvala, KTM ja metsätalousinsinööri AMK, työskentelee hankkeessa asiantuntijana. Hän on erikoistunut vastuulliseen liiketoimintaan, johtamiseen, kestävään kehitykseen ja riistatalouteen työkokemuksensa sekä koulutuksensa myötä.

Mikko Seppälä, YAMK Tradenomi, työskentelee hankkeessa asiantuntijana. Hän on erikoistunut metsästysseurojen yhdistystoimintaan, käytännön metsästyksen ja riistanhoidon toteutukseen niin työkokemuksensa kuin aktiivisen metsästysseuratoimintaan osallistumisen myötä.