Projektipäällikön kasvun paikka

Kiireisessä projektipäällikön arjessa aina välillä tulee tunne, että tuosta(kin) asiasta pitäisi ottaa enemmän selvää. Tuntuu, että on paljon asioita, joita pitäisi osata ja hallita, ja vain vähän aikaa uusiin juttuihin perehtymiseen. Miten ihmeessä tiedämme, mitkä asiat olisivat tärkeitä juuri nyt? Hanna ja Hilkka päätyivät lähtemään tutkimusretkelle Projektipäiville 700 muun projektiammattilaisen sekaan kuulostelemaan projektimaailman oppeja, onnistumisia sekä kiinnostavia case- ja kasvutarinoita. Tämän hetken tarpeet ja trendit näkyisivät varmasti siellä.

Projektipäivien teemana tänä vuonna oli kasvun paikka. Kasvu ammatillisesti on tavoittelemisen arvoista ja sen eteen joutuu tekemään töitä. Siihen sisältyy usein paljon odotuksia ja toiveita esimerkiksi liittyen oppimiseen, onnistumiseen ja menestymiseen. Usein niin sanottu kasvun paikka tulee muutos- ja murrostilanteissa ja niitä nimenomaan projektimaailmassa riittää.

Ajattelemisen aiheita

Ensimmäisenä lavalle nousi puhumaan sometohtori Suvi Uski. Hän herätti ajattelemaan mm. miten jokaisen pitäisi tiedostaa, mitä somen koukuttavuuden takana on ja miten omaa (ja algoritmien) käyttäytymistä voi opettaa itselle ja ”somelle”. Erityisesti kuitenkin omana kehityskohteenamme jäi mieleen pyörimään ajatus: ”Vaikuttavaa viestintää varten on syytä opetella kommunikoimaan rakentavasti somessa.”

Tutkimukset ovat osoittaneet, että merkitykselliset projektit onnistuvat useimmin. Merkityksellisyys on meidän jokaisen oma tulkinta, mutta taustalta löytyy kolme toisiinsa kytkeytyvää psykologista perustarvetta: autonomisuuden, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemukset (tutkija Annukka Tapani). Projektipäällikkönä voin vaikuttaa merkityksellisyyden kokemuksiin ja tästä muistutuksena jokaiselle: ”Muista, ihmiset tekevät projektit!” Haetaan siis projektitiimiin erilaisia osaamisia ja persoonia sekä arvostetaan heitä sellaisenaan. Valitaan oikeat ihmiset oikeisiin tehtäviin sekä kannustetaan ja kuunnellaan aidosti tiimikaveria.

Ihmisten välinen vuorovaikutus ja psykologinen turvallisuus nousi useassa puheenvuorossa esiin. Johtajuuden kehittäjä Tiina Parikka kysyi hyvin ääneen: ”Voiko meillä oikeasti mokata? Vai onko se pelkkää puhetta?” Jäimme miettimään, miten projekteissa, joissa on tavoitteet ja toimenpiteet kirjattuna, suhtaudutaan epäonnistumiseen. ”Annetaanko meille oikeasti lupa mokata projekteissa?” Haluaisimme ainakin uskoa siihen.

Onnistumisen teesejä

Projektipäivien tutkimusretken ja projektijohtamisen kokemuksiemme yhteenvetona listasimme asioita, joita on hyvä tavoitella tuottaaksemme onnistuneita projekteja.

LUOTTAMUS ON VALINTA. Yhteisten tulosten saavuttaminen ja yhteistyön tekeminen perustuu luottamukseen. Luottamus on joka kerta valinta ja tietoinen päätös, joka tehdään. Joskus se voi olla pelottavaa, mutta kokemusten myötä on todettava, että suurin osa, joka kokee tulevansa luotetuksi, haluaa useimmiten osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen.
TUNNE JOUKKUEESI. Enenevässä määrin projektijohtaminen on ihmisten johtamista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Siksi on tärkeää tuntea ihmisensä – kysy ja kuuntele. Kun tunnistamme ja tunnustamme erilaisuuden, niin ymmärrämme toisiamme paremmin sekä löydämme kaikkien vahvuudet ja tavat toimia. Ihannetilanteessa jokaista johdetaan henkilön persoonasta ja vahvuuksista käsin ja siten eri tavoin. Aito kohtaaminen ja vuoropuhelu lisää arvostuksen tunnetta ja on sitä myöten hyvin merkityksellistä.
JÄMÄKKÄÄ JOHTAMISTAKIN TARVITAAN. Johdonmukaisesti ja yhdenvertaisesti johtamalla voit lisätä projektitiimin turvallisuuden tunnetta. Omalla intohimolla, innostuksella ja rohkeudella näytät esimerkkiä. Uskalla onnistua projektipäällikkönä. Johtamisote voi olla luja ja vaativa, mutta ennen kaikkea reilu. Ja kun on paikka olla ylpeä tiimistä, niin se kannattaa näyttää.
LÄMÄÄ VAAN! Loputtomiin ei voi myöskään suunnitella ja piirrellä fläppitaululle, vaan jossain vaiheessa vain pitää ruveta tekemään, meni syteen tai saveen. (Valmentaja Jukka Jalonen: ”Miten pystyy lyömään ihan kaiken peliin? Lyö vaan!”)
KETTERÄ JOHTAA KESTÄVÄSTI. Vastuullisuus on ollut viime vuosina talouskeskustelussa, projektitoiminnassa ja ihan meidän jokapäiväisessä arjessamme vahvistuva trendi. Nopeasti muuttuvassa maailmassa ketterillä johtamistavoilla kuten ihmisten vastuuttamisella, asiakaskeskeisyydellä, arvon tuottamisella ja vaikuttavilla kokeiluilla voidaan edistää kestäviä ratkaisuja.
TEE JOTAIN HYVÄÄ. Ravintoloitsija Henri Alén piti projektipäivien viimeisen puheenvuoron kertomalla kriisijohtamisesta korona-aikana. Osui ja upposi Henrin ajatukset projektipäällikköön. Erityisesti selviämiskeino tilanteessa, jossa koronarajoitteet olivat tiukimmillaan, kolahti! ”Jos et tiedä mitä tekisit, tee jotain hyvää.”

Hanna ja Hilkka kiittävät erityisesti seuraavia Projektipäivien esiintyjiä: Henri Alén, Jukka Jalonen, Elina Jolma, Tiina Parikka, Merja Pentikäinen, Taina Rämö-Korpinen, Tuukka Smolander, Annukka Tapani ja Suvi Uski. He inspiroivat meidän ajatuksemme lentoon, opettivat ja muistuttivat sekä kehittivät meitä toivottavasti paremmiksi projektipäälliköiksi. Valitettavasti projektipäivien materiaali on jaettu vain tapahtumaan osallistuneille.

Kirjoittajat

KTM, Sertifioitu Projektipäällikkö IPMA Level C® Hanna Hauvala työskentelee projektipäällikkönä Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä. Hän on erikoistunut vastuulliseen liiketoimintaan, johtamiseen sekä kestävään kehitykseen työkokemuksensa ja koulutuksensa myötä.

FL, Sertifioitu Projektipäällikkö IPMA Level C® Hilkka Heikkilä työskentelee projektipäällikkönä Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä. Hän on työskennellyt johtamisen, muutoksen, laadun ja ruokaverkoston kehittämisen parissa.