Ensiaskeleet kohti Laukaan kulttuurimatkailuverkostoa

Laukaa kulttuurimatkailukohteena -hankkeessa (Laukaa kulttuurimatkailukohteena n.d.) tuotiin alueen kulttuuri- ja matkailutoimijoita yhteen sekä luotiin konkreettinen suunnitelma Laukaan alueen kehittämiseen kulttuurimatkailukohteena (Siltanen, Nuijanmaa & Röntynen 2022). Sidosryhmätyössä törmättiin tämän matkailumuodon perinteiseen ongelmaan – kulttuuritoimijat olivat hyvin aktiivisia, mutta matkailutoimijoita ei saatu samalla tavoin mukaan.

Viimeisenä toimenpiteenä syys-lokakuussa 2022 haastateltiin 18 Laukaassa toimivaa organisaatiota kulttuuri- ja matkailukentältä, joista suurin osa ei ollut osallistunut hankkeeseen aiemmin. Haastattelujen kautta saatiin runsaasti tietoa, jota Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Laukaan kunnan toimesta vasta aletaan analysoimaan. Tämän kirjoituksen tarkoitus on esittää murto-osa kerätystä informaatiosta sekä ehdottaa ideoita ja suuntia Laukaan kulttuurimatkailuverkoston kehittämiseksi. Lisäksi esitettyä verkoston rakentamismallia voi soveltaa muihinkin tapauksiin ja alueisiin.

Ketkä haastateltiin?

Osa haastatelluista on yrityksiä, toiset ovat yhdistyksiä tai verkostoja. Suurin osa, yhteensä 13 toimijaa, on paikallisia. Viisi haastatelluista on Laukaan ulkopuolisia, mutta toimii alueella ja yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa. Haastatellut edustavat elämys- ja luontomatkailu-, majoitus- ja ruokapalveluita, taide- ja kulttuuritoimintaa.

Kooltaan toimijat ovat pääosin mikro- ja pienyrityksiä tai vastaavankokoisia yhdistyksiä ja yhteisöjä Peurunkaa lukuun ottamatta, joka on hieman isompi. On havaittavissa, että henkilökunnan määrä vaihtelee sesongeittain ja on aktiivisen sesongin aikana jopa yli 40 % suurempi kuin muulloin. Koska yhdenmukaisesta kulttuurimatkailutoiminnasta ei voi kuitenkaan vielä puhua, aktiivisin aika vaihtelee toimijasta toiseen. Se on matkailussa pääosin kesällä, kun taas monilla kulttuuritoimijoilla jonkun tapahtuman yhteydessä taikka oppilaitoksella esimerkiksi lukukaudella. Yksinyrittäjät muodostivat suurimman osan haastatteluryhmästä. Lisäksi yli viidennes haastatelluista käyttää vapaaehtoisten apua, varsinkin tapahtumien tuottamisessa.

Miten verkosto rakennetaan?

Haastatteluiden mukaan Laukaassa on eri aikoina yritetty vaihtelevia verkoston rakentamismalleja, joiden tulos on kaatunut jatkuvuuden ja resurssien puutteeseen sekä epäselvään roolitukseen.

Eräs menetelmä, joka voisi selkeyttää nykytilanteen ja antaa ohjeita jatkoverkostoitumiseen, on resurssikartoitus, englanniksi asset mapping. Tämä on prosessi, jossa tunnistetaan, dokumentoidaan ja systematisoidaan organisaation tai yhteisön olemassa olevat resurssit, vahvuudet ja edut, jotta ne voidaan ottaa mukaan päätöksenteko- ja kehitystyöhön (Baird, n.d.; What is Asset Mapping? 2004; Turin, Shahid & Vaska 2019). Se on kapasiteettikeskeinen ja vahvuuksiin perustuva lähestymistapa kehitykseen (Baird, n.d.; What is Asset Mapping? 2004), toisin kuin perinteinen tarvelähtöinen malli, joka kartoittaa kokonaisuuden tarpeet ja puutteet (Turin, Shahid & Vaska 2019).

Resurssikartoitukseen käytettiin Kumu.io:n digitaalista palvelua, jonka avulla piirrettiin interaktiivinen kartta Laukaan kulttuurimatkailutoimijoista (kuva 1) ja niiden välisestä verkottuneisuudesta haastattelujen mukaan. Kartta sisältää haastatellut (ympyröinä) ja niiden mainitsemat yhteistyökumppanit (kolmioina, ellei haastateltu) sekä haastatteluiden luokitukset (paikallinen / ulkopuolinen, palvelun tyyppi, organisaation tyyppi). Yhteistyösuhteet perustuvat mm. asiakashankintaan, markkinointiin, puuttuvien resurssien paikkaamiseen (esim. vapaaehtoisilla), yhteistoteutuksiin, rahoituksen ja muiden puitteiden mahdollistamiseen (esim. viranomaisilta).

Resurssikartta ei ole täydellinen. Sen rajallisuus johtuu seuraavista asioista:

• Vastaajien määrä on pieni.
• Piirretyt yhteydet (yhteistyö) perustuvat haastatteluissa raportoituun tietoon, eivätkä varsinaiseen toimintaan.
• Luokituksia voi ja kannattaa tehdä lisää tarpeen mukaan. Yhteistyökumppaneita pitäisi myös luokitella.

Resurssikartan voi piirtää myös maantieteellisen kartan pohjaiseksi tarkastaakseen alueellisia klustereita ja esimerkiksi eri kohteiden potentiaalia. Laukaan tapauksessa on ilmankin tätä ominaisuutta nähtävissä mikroverkostoja esimerkiksi Vuonteen alueella, Tarvaalassa, Kuusassa ja Lievestuoreella.

Verkoston roolit haastattelujen ja resurssikartan mukaan

Näin yksinkertaistettukin malli voi antaa osviittaa verkoston nykyisistä resursseista ja potentiaalista. Ensinnäkin on huomattavissa, että Laukaan toimijat ovat suhteellisen hyvin verkottuneita sekä keskenään että ulkopuolisten tahojen kanssa. Useimmiten yhteistyökumppaniksi mainitaan Laukaan kunta, Tupaswilla, Varjolan tila, Peurunka, seurakunta, kulttuuri- ja urheiluseurat sekä koulut. Nämä organisaatiot ovat rakennettavan verkoston ytimessä, mutta eri rooleissa – jotkut koollekutsujina ja koordinoijina, toiset myyjinä ja viestijöinä, muut taas apukäsinä.

Toinen havainto on, että kulttuuritoimijat ovat verkostoituneet paremmin alueellisissa ja valtakunnallisissa piireissä kuin paikallisesti. Osana Laukaan verkostoa he voivat olla tärkeitä linkkejä yhteistyökumppanuuteen, rahoitukseen ja asiakkaisiin.

Kolmas tärkeä ryhmä ovat luonto- ja elämysoppaat, jotka tuottavat erilaisia ohjelmapalveluita. Monesti heidän toimintansa on paikasta riippumaton, joten suuri osa ei ole paikallisia. Kun luonto- ja elämysoppaat   perehdytetään hyvin paikallismaisemaan ja muuhun paikalliseen kontekstiin, he rikastavat Laukaan palvelutarjontaa ja yhdistävät sitä lähi- ja naapurikuntiin muodostamalla pidempiä palveluketjuja.

Matkailun merkittävänä osana ovat ruokapalvelut. Lisäksi ruoka kuuluu kulttuuriin ja on myös motivaationa kulttuurimatkailuun. Haastattelut osoittivat, että Laukaan ruokatuottajia ja -palveluita ei ole otettu mukaan matkailuun riittävällä tasolla. Nämä yritykset ovat idearikkaita, mutta ovat heikosti mukana yhteistyössä, niiden ääni tulee harvoin kuulluksi, eivätkä jaksa yksin kehittää kaikkia toimintaa. Niiden palveluita tarvitaan, mutta tunnetaan heikosti.

Verkosto tarvitsee myös kenttää, jolla kulttuurimatkailu toteutuu. Tämä rooli kuuluu kiinteistöjen omistajille ja majoitustarjoajille. Taas ilman innostajia, jotka ovat aina mukana ja syöttävät jatkuvasti ideoita, verkoston alainen toiminta ei ikinä kehittyisi tai uudistuisi. Haastatteluissa oli toimijoita, jotka tarjosivat osallistumisensa verkostoon, vaikka heillä ei ole riittäviä resursseja tai konkreettista tarjottavaa tällä hetkellä.

Vastaajat kehuivat Laukaan nykyistä aktiivista roolia. Kolmetoista niistä nimitti tai epäsuoranaisesti osoitti kunnan rakennettavan kulttuurimatkailuverkoston vastuutahoksi. Resurssikartta vahvisti, että tämä on varteenotettava ratkaisu, koska Laukaan kunta on jo eri elimiensä kautta monen organisaation yhteistyökumppani (Visit Laukaa, vapaa-aikatoimi, elinkeinotoimi, tekninen toimi). Roolitus verkostossa on tärkeätä, koska sen mukaan oikeisiin toimintoihin osallistetaan juuri oikeat tahot kuormittamatta muita ylimääräisesti. Roolit voivat olla osittain päällekkäisiäkin.

Rakennettavan kulttuurimatkailun eri roolit on tiivistetty kuvassa 2.

Kirjoittaja

Lähteet

Baird, L. n.d. Introduction to Community Asset Mapping. Center for Court Innovation. Viitattu 17.2.2023. https://www.courtinnovation.org/sites/default/files/documents/asset_mapping.pdf.

Laukaa kulttuurimatkailukohteena n.d. Projektisivu Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkkosivuilla. Viitattu 17.2.2023. https://www.jamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/tki-projektit/laukaa-kulttuurimatkailukohteena.

Siltanen, H., Nuijanmaa, S. & Röntynen, R. 2022. Laukaa kulttuurimatkailukohteena -selvitys. Julkaisu Jyväskylän ammattikorkeakoulun sarjassa. Viitattu 17.2.2022. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-662-0.

Turin, T. C., Shahid, M. & Vaska, M. 2019. Asset Mapping as a Tool for Identifying Resources in Community Health: A Methodological Overview. Journal of Biomedical Analytics, Vol. 2, No. 1 (2019), s. 13-25.  Viitattu 17.2.2023 https://www.academia.edu/41818793/Asset_Mapping_as_a_Tool_for_Identifying_Resources_in_Community_Health_A_Methodological_Overview.

What is Asset Mapping? 2004. Artikkeli Backspacen Social Design Notes -blogissa. Julkaistu 23.6.2004. Viitattu 17.2.2023 https://backspace.com/notes/2004/06/what-is-asset-mapping.php.