Työyhteisöt apuna kotouttamisessa

Moni on saattanut joskus unelmoida muutosta toiseen maahan. Osa on jättänytkin kotimaansa leveämmän leivän tai paremman elämän toivossa. Joskus ratkaisu on ollut kipeä – on ollut pakko lähteä. Tämän ovat kokeneet etenkin sodan jaloista paenneet. Suomikin on viime aikoina vastaanottanut ennätyksellisen määrän maahanmuuttajia. Osa on tullut lyhyemmäksi aikaa, osa ehkä haluaa asettautua aloillensa ja jäädä.

Suomen väkiluku vähenee ja väestö ikääntyy, joten tarvitsemme uusia kansalaisia ja työntekijöitä myös muualta. Emme ole tässä tilanteessa yksin, vaan ilmiö on globaali. Miten Suomi pärjää kilpailussa kansainvälisistä osaajista? Millä heitä saadaan muuttamaan myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, jossa on myös osaajapulaa? Miten työpaikoilla voidaan auttaa kansainvälisiä osaajia pääsemään alkuun ja viihtymään pitemmäksi aikaa? Kuinka voisimme osallistua ja auttaa enemmän työpaikoilla ja muillakin hyvän elämän rakentamiseen liittyvillä osa-alueilla Suomessa – täällä kuudetta kertaa peräjälkeen maailman onnellisimmassa maassa. (Yle.fi 2023.)

Asettautumispalveluilla (eli relokaatiopalveluilla) voidaan auttaa ulkomaisen työntekijän muuttoon, asumiseen, asiointiin, sopimuksiin, asuinympäristöön sekä perheen arkeen liittyvissä asioissa. Sujuva asettautuminen auttaa häntä keskittymään täysillä uuteen työhönsä. Työntekijän ja perheen sopeutuminen uuteen ympäristöön edesauttaa kotoutumista. Työantajat voivat houkutella kansainvälisiä osaajia tarjoamalla palveluita asettautumiseen. (Empowering companies to effortlessly relocate talents across borders n.d.)

”Kotoutuminen on maahanmuuttajan yksilöllinen prosessi, joka tapahtuu vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa ja jonka aikana maahanmuuttajan osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo yhteiskunnassa lisääntyvät” (Kotoutumisen sanasto 2021).

Kansainvälisiä osaajia tarvitaan

Marinin hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa työperäinen maahanmuutto ja kolminkertaistaa ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä vuoteen 2030 mennessä. Suomesta halutaan kansainvälisesti kilpailukykyinen ja vetovoimainen paikka. Tavoitteena on, että Suomi on globaalisti kiinnostava ja houkutteleva, maahanmuuttokokemus on maailman paras ja kansainvälinen osaaminen luo elinvoimaa. (Koulutus- ja työperäisen maahanmuuton tiekartta 2035, 2021, 3.)

Minna Karhusen (2023) mukaan Suomen menestys ratkaistaan kunnissa. Elinvoima on kuntien tärkeimpiä tehtäviä ja yritykset sen ajureita. Työvoiman saatavuus ja pula osaajista haastaa työnantajia. Työikäisiä ei tule työmarkkinoille riittävästi ilman maahanmuuttoa. Kuntien roolia kansainvälisten osaajien kotouttamisessa tulee vahvistaa ja kytkeä siihen ammatillinen osaaminen. Paikkakunnan vetovoimalla on suuri merkitys muuttajille. Tämän vuoksi olisi tärkeää selvittää kuntien veto- ja pitovoimatekijät. (Karhunen 2023.)

Monimuotoisuus ja inklusiivisuus hyödyttää työelämää

Monimuotoisuus ja inklusiivisuus vaikuttavat maahanmuuttaneiden työllistymiseen ja Suomen houkuttelevuuteen kansainvälisille osaajille. Työ- ja elinkeinoministeriön monimuotoisuusohjelma tavoittelee syrjinnän ja rasismin vähentämistä työelämässä. Ohjelmassa tuotetuista materiaaleista saa tietoa monimuotoisuudesta sekä vinkkejä haasteiden taklaamiseen. (Työelämän monimuotoisuusohjelma, n.d.)

”Monimuotoisuutta on saada kutsu juhliin, inkluusiota on tulla kutsutuksi tanssiin.” (Vernā Myers)

Ulkomaalaiset osaajat Suomessa -raportissa todettiin valtaosan sopeutuneen hyvin. Silti osa harkitsi poismuuttoa lähitulevaisuudessa. Kotiutumista vaikeuttivat eniten työn, kielitaidon ja suomalaisten ystävien puute. Kehitettävää olisi rekrytoinnissa ja syrjimättömyydessä. Suomeen muuttamisen tärkeimpiä syitä olivat työ, opiskelu, suomalainen puoliso ja halu elää täällä. Vahvuuksina pidettiin hyvää elintasoa, luonnonläheisyyttä, turvallisuutta sekä työelämän ja vapaa-ajan yhdistämismahdollisuutta. Tärkeää oli perheen viihtyminen sekä työssä verkostot ja arvostava kohtelu. (Pitkänen, Välimäki & Niemi 2022.)

Maahanmuuttajien osallisuudesta tulisi huolehtia. Heidät on tärkeää pitää mukana isoissa muutoksissa, kuten työelämän murroksessa, tietoyhteiskunnan kehityksessä ja polarisaation ehkäisemisessä. Alue- ja paikallistasolla tulisi huomioida maahanmuuttajien palvelut, asuminen ja jatkuva oppiminen. (Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen uudistamistarpeista 2021, 8.)

Kulttuurien tunteminen lisää ymmärrystä

Eri kulttuureista tulevat työntekijät kokevat usein epäluuloa toisiaan kohtaan. Tutustuminen toisten kulttuureihin voisi auttaa ymmärtämään erilaisia tunteita, ajatuksia ja käyttäytymistä. Avuksi voi ottaa vaikkapa videot. YouTubessa löytyy monia suosittuja kulttuureja käsitteleviä kanavia, kuten Japanin ja Suomen eroja komedian keinoin käsittelevä Takagin ”Korkealinna”. Monet voivat varmasti samaistua ”Suomen kielioppi on joskus ärsyttävää” -videoon (Takagi 2022).

Ulkomaalaisten kanssa puhuminen jännittää usein suomalaisia. Mikä olikaan oikea sana ja miten kielioppi menikään? Ymmärretyksi voi kuitenkin tulla pienelläkin sanavarastolla. Kännykästä ja tietokoneelta löytyy käännösapua. Sanojen lisäksi voi ottaa käyttöön ilmeet, eleet, piirrokset, kuvat ja videot. Tärkeintä on kommunikoida ja ottaa kaikki työntekijät taustasta huolimatta mukaan yhteisöön.

Kirjoittajat:

Hoksautus-projektin tarkoituksena on aktivoida ja auttaa keskisuomalaisia yrityksiä työl-listämään kansainvälisiä osaajia. Tavoitteena on lisätä kansainvälisten osaajien rekry-tointityökalujen tunnettuutta sekä kehittää niitä edelleen alueen yritysten tarpeita sil-mällä pitäen. Projektin toteuttavat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän kaupunki, yhteistyössä Keski-Suomen TE-toimiston ja Keski-Suomen kaup-pakamarin kanssa. Projekti toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston ja Keski-Suomen ELY-keskuksen yhteistyörahoituksena ja sen toteutusaika on 1.4.2020-31.5.2023. Hankkeen sivut: www.jamk.fi/hoksautus

Lähteet

Bergbom, B., Toivanen, M. & Väänänen, A. 2020. Työelämän monimuotoisuusbarometri 2020 – fokuksessa rekrytointikäytännöt ja monikulttuurisuus. Työterveyslaitos ja tekijät 2020. Viitat-tu 10.3.2023. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140584/Monimuotoisuusbarometri2020.pdf?sequence=8&isAllowed=y

Suomi on kuudetta kertaa maailman onnellisin maa. Veikko Eromäki. 2023. https://yle.fi/a/74-20022690. Viitattu 20.3.2023. https://worldhappiness.report/ed/2023/executive-summary/

Empowering companies to effortlessly relocate talents across borders. N.d. Finland Relocation -sivusto. Viitattu 10.3.2023. https://finlandrelocation.com/

Karhunen, M. 2023. Puheenvuoro Kuntaliiton Edelläkävijällä ei ole esikuvia -seminaarissa 24.1.2023.

Kotoutumisen sanasto 1. laitos – Valto. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:54. Viitattu 10.3.2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163545

Koulutus- ja työperäisen maahanmuuton tiekartta 2035. 2021. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:74. Viitattu 10.3.2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163408/VN_2021_74.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Myers, V. N.d. Viitattu 10.3.2023. http://vernamyers.com

Pitkänen, V., Välimäki, M. & Niemi, M.K. 2022. Ulkomaalaiset osaajat Suomessa: työelämä, ar-ki ja osallisuus -raportti. Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushanke E2 Tutkimus. Viitattu 10.3.2023. https://www.e2.fi/media/julkaisut-ja-alustukset/kv-osaajien-suomi/raportti_ulkomaalaiset-osaajat-suomessa.pdf

Takagi, K. 2022. Suomen kielioppi on joskus ärsyttävää. Video Gen Takagi – unelmani on yhdis-tää Suomen ja Japanin komediaa -kanavalla YouTubessa. Julkaistu 23.4.2022. Viitattu 10.3.2023. https://www.youtube.com/watch?v=-gs31Q5IJqM&t=9s

Työelämän monimuotoisuusohjelma. N.d. Työ- ja elinkeinoministeriön sivusto. Viitattu 10.3.2023. https://tem.fi/tyoelaman-monimuotoisuusohjelma

Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista. 2021. Valtioneu-voston julkaisuja 2021:62, Työ- ja elinkeinoministeriö Helsinki 2021. Viitattu 10.3.2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163237