Digitaalisen osaamisen kehittäminen yrityksessä

Organisaation ja sen jäsenten digitaalisen osaamisen kehittäminen on osa organisaation osaamisen johtamisen prosessia. Siten myös digitaalisen osaamisen kehittämisen tulee perustua organisaation strategisiin tavoitteisiin.

Kuten kaikessa kehittämisessä, myös digitaalisen osaamisen edistämisessä on lähdettävä liikkeelle nykytilan kuvaamisesta: mitä ja minkä tasoista digitaalista osaamista organisaatiossa on. Myös henkilöstön asenne ja motivaatio digitaalisuutta ja digiosaamista kohtaan on tärkeää. Otetaanko digitaalisuus vastaan työtä helpottavana tekijänä, vai ehkä jopa pelottavana uutena asiana? Onko osaamisissa kapeikkoja, jolloin se on vain harvojen vastuulla tai sitä ei ole lainkaan. Ovatko olemassa olevat taidot tehokkaasti käytössä? Onko organisaatiossa piilo-osaamista, josta ei tiedetä?

Osaamiskartoituksen avulla saadaan selkeyttä organisaation osaamisen tilaa. Tärkeää on kuitenkin rajata tarkastelun alueet niihin ydinosaamisiin, jotka ovat yrityksen strategisten tavoitteiden ja siten menestyksen kannalta tärkeimpiä. Carl Long ja Mary Vickers-Koch määrittelevät ydinosaamiset seuraavien periaatteiden mukaan (Viitala ja Jylhä, 211–212):

• Eritellään tekijät, jotka ovat aiemmin lisänneet tai vähentäneet yrityksen menestystä.
• Määritellään strategisesti tärkeät osaamiset. Mitä osaamista meillä pitää olla ja millä tasolla, jotta voimme saavuttaa sen kilpailuedun, jota strategioissa tavoittelemme.
• ”Lainataan” osaamista esimerkiksi ostamalla palveluita yrityksiltä, joilla on tarvittavaa tietotaitoa, kuten alihankkijoilta tai konsulteilta. Myös henkilöstövuokraus on osa tätä.
• Sitoutetaan olemassa olevaa ja tulevaisuudessakin arvokasta osaamista taloon esimerkiksi avainhenkilöpolitiikan avulla.
• Siirretään tarpeettomaksi käyvää tai vanhentunutta osaamista pois yrityksestä myymällä toimintoja. Joskus tämä voi olla syy myös irtisanomisiin.
• Osaamiskartoituksen tulosten avulla voidaan puolestaan tarttua keskeisiin kehittämiskohteisiin. Tärkeää on myös osaamistiedon ylläpito: dokumentointi, systemaattinen tallentaminen ja päivitys sekä koulutusten hallinta.

Myös tulevaisuuden vaatimukset on otettava huomioon: onko oletettavaa, että uusia digitaalisia osaamisia tai taitoja tarvitaan lähitulevaisuudessa? Löytyykö yrityksestä näitä osaamisia tällä hetkellä lainkaan?

Digiosaamisen kehittämiseen on olemassa monia keinoja. On päätettävä, miten nämä osaamisen puutteet korvataan. Voivatko nykyiset osaajat jakaa tietojaan tai taitojaan organisaation sisällä, järjestetäänkö ulkoista koulutusta henkilöstölle vai palkataanko uusille osaamisalueille lisää työntekijöitä? Usein koulutusta voi saada maksuttomana myös järjestelmätoimittajilta.

Kirjoittaja

Suvi Geier, FM, AmO, toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulun Liiketoimintayksikössä tuntiopettajana ja projektiasiantuntija DigiKyky-projektissa.

DigiKyky – Digitaalinen kyvykkyys pk-yrityksen kilpailukyvyn parantajana -projektissa lisätään yritysten kilpailukykyä parantamalla niiden henkilöstön osaamistasoa digitaalisten palveluiden ja järjestelmien käytössä. Projektin toteutusaika on 1.11.2021–31.10.2023. Projektin toteutuksesta vastaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Projekti rahoitetaan Euroopan Unionin sosiaalirahastosta. REACT-EU-hankkeet rahoitetaan osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. 

Lue lisää projektista: jamk.fi/digikyky 

Lähteet

Puhakka, Arttu, Sihvo Päivi & Väyrynen, Katja 2011. eOsmo Osaamisen hallinnan opas. Osaamisen kehittämisen toimintamallin rakentaminen ja ydinosaamisten tunnistaminen” Kokko Mikko. 2017. Opinnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu. http://www.eosmo.fi/tyokirja/tyokirja.html. Online, viitattu 30.5.203. ”

Viitala R, ja Jylhän E. 2021. Johtaminen. Keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit.