Monien mahdollisuuksien automaatiota ja robotiikkaa

Artikkeli automaation ja robotiikan monet mahdollisuudet -webinaarisarjasta

Automaatiosta ja robotiikasta kiinnostuneille järjestettiin 10-osainen webinaarisarja keväällä 2020. Sarjassa käsiteltiin monipuolisesti automaation ja robotiikan mahdollisuuksia yritysten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Erilaisista robotiikkaratkaisuista kuultiin esimerkkejä niin hyvinvointi-, palvelu- kuin tuotantoteollisuuden aloilta.

Robotiikka taipuu moneen

Perinteisesti robotiikkaa on hyödynnetty ja hyödynnetään tänä päivänäkin eniten tuotantoteollisuudessa. Teollisuusrobotiikalle voidaan nähdä kaksi päätarvetta: yrityksen tuottavuuden kasvattaminen ja työhyvinvoinnin parantaminen.

– Robotiikkaa on käytetty mm. vaarallisten, raskaiden tai fyysisesti rasittavien työtehtävien tekemiseen. Näin pyritään minimoimaan sairaspoissaoloja. Vastaavasti on henkisen rasittavuuden puoli eli robotiikalla pyritään selättämään epämielekkäitä työtehtäviä. Tällä tavoin pyritään saamaan turvallinen ja mielekäs työympäristö tuotantoon, kertoo automaatiotekniikan lehtori Juho Riekkinen JAMKilta jatkaen:

– Yhteistyörobotiikan sovellusalueet menevät osittain päällekkäin teollisuusrobotiikan kanssa, mutta erona on se, että yhteistyörobotit on suunniteltu toimimaan ihmisten kanssa samassa tilassa turvallisesti.

– Matalat investointikustannukset antavat hyvät mahdollisuudet pk-yrityksille robotiikan käyttöönottoon, muuallakin kuin teollisuudessa, kannustaa Riekkinen.

Webinaareissa käsiteltiin myös ohjelmistorobotiikkaa.

– Ohjelmistorobotiikasta eli RPA:sta (Robotic Process Automation) puhutaan silloin, kun tarkoitetaan yrityksen sisäisten prosessien automatisoimiseen kehitettyjä ohjelmistorobotteja. Kaikessa yksinkertaisuudessaan botti on ohjelma, joka käyttää muita ohjelmia samalla tavalla kuin ihminen käyttäisi, avaa johtamisen lehtori Kirsi Kemell JAMKilta Botteja siellä, botteja täällä -blogijulkaisussaan. 

– Ehdottomasti suurimpana ohjelmistorobotiikan todetuista, asiakkaiden esille nostamista hyödyistä on rutiininomaisten, toistuvien töiden merkittävä väheneminen. Näin työntekijäkokemus paranee varmasti ja se ei voi olla näkymättä asiakasrajapintaan asioinnissa. Muina ohjelmistorobotiikan hyötyinä ovat esimerkiksi tilausten ja työn tekemisen nopeutuminen, listaa business manager Jyri Kosonen Elisalta.

Hyvinvointialalla robotiikkaa hyödynnetään niin työntekijä- kuin asiakasnäkökulmista. Esimerkiksi eksoskeletonit, päälle puettavat ulkoiset tukirangat, mahdollistavat työn tekemisen terveempänä ja nykyistä pidempään.

– Ne parantavat, vahvistavat tai palauttavat ihmisten suorituskykyä, mikä lisää yritysten tuottavuutta, kertoo Meditas Oy:n toimitusjohtaja Minna Laine.

– Kuntoutusrobotiikalla on todettu olevan runsaasti elämänlaatua parantavia sekä kansantaloudellisia hyötyvaikutuksia. Tämä käy ilmi Nordic Healthcaren Groupin vuonna 2019 julkaisemasta raportista, taustoittaa puolestaan myyntijohtaja Ville Tuominen Fysioline Oy:stä.

Tuominen esittelee Kuntoutusrobotiikka-webinaarijaksossa erityisesti kävelyrobotteja, jotka tuovat niin tehoa kuin motivointia kävelykuntoutukseen. Kävelyrobottien avulla liikeratojen toistokerrat lisääntyvät huomattavasti perinteiseen kuntoutukseen verrattuna.

Osallistaen ja yhteiskehittäen

Organisaatiomuutoksissa ja tehokkaassa muutosjohtamisessa puhutaan sekä asioiden että ihmisten johtamisesta (Juuti & Virtanen 2009, 11). Yksi osa ihmisten johtamista on osallistaminen (Gilley, McMillan & Gilley 2009, 43–45), ja osallistavaa johtamistyyliä pidetäänkin yhtenä tärkeimpänä organisaatiomuutosta tukevana tekijänä (Pardo del Val, Martinez Fuentes & Roig-Dobón 2012, 1843–1844). Osallistava johtaminen ja yhteiskehittäminen on olennaista myös robotiikan käyttöönotossa. Erityisesti tähän näkökulmaan keskitytään monialaisessa Robotti tuli töihin -projektissa, missä läpileikkaavana teemana on osallistava muutosjohtaminen robotiikan käyttöönotossa.

– Bottom & Up -mallissa henkilöstö osallistuu robotiikan käyttöönoton suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä johdon kanssa. Malli soveltuu nimenomaan osallistavaan johtamiseen ja yhteiskehittämiseen johtaen työhyvinvoinnin paranemiseen, taustoittaa johtamisen lehtori Maija Haaranen JAMKista Kun robotti tuli töihin – Osallistava johtaminen robotiikan käyttöönotossa -webinaarijaksossa.

– Osallistavalla johtamisella saadaan aikaan jatkuva kehittämisen kulttuuri organisaatioissa. Robotti tuli töihin -projektissa menetelmänä käytetään yhteiskehittämistä, jossa henkilöstö ja muut sidosryhmät otetaan tasavertaisesti mukaan robotiikan käyttöönottoon, toteaa JAMKin johtamisen lehtori Erica Svärd.

Robotiikka herättää keskustelua

Webinaarijaksojen lopussa käytiin aktiivista ja monipuolista keskustelua automaatioon ja robotiikkaan liittyen. Teemoiksi nousivat muun muassa muutos ja muutosvastarinta.

Kaksi yleisintä lähestymistapaa muutosvastarinnan käsitteellistämiseen on joko demonisoida tai ylistää sitä (Thomas & Hardy 2011, 322–323). Perinteisesti muutosvastarinnalla selitetään organisaatiomuutoskirjallisuudessa sitä, miksi laaja-alaiset muutospyrkimykset muun muassa teknologiassa, työskentelytavoissa tai johtamiskäytänteissä epäonnistuvat tavalla tai toisella (Oreg 2006, 73), ja että muutosvastarinta on ongelma, joka pitää voittaa tavalla tai toisella (Erwin & Garman 2010, 40). Hiljattain muutosvastarintaa on alettu ylistämään pitäen sitä osana menestyksekästä muutosta. Tällöin vastarinnan katsotaan tarjoavan uudenlaisia ideoita muutokselle ja edistävän sen onnistumista. (Thomas & Hardy 2011, 323–324.)

– Teknologian nähdään korvaavan ihmisen tekemää työtä. Sosiaali- ja terveysalalla näkisin, että samaan aikaan, kun osa suorittavasta työstä korvaantuu teknologialla, niin samalla se synnyttää tarpeita inhimilliselle työlle, arvioi tuntiopettaja Emilia Lahdenperä JAMKista.

Webinaarisarja keräsi keväällä Zoomiin kaikkineen yli 350 osallistujaa. Yksittäistä jaksoa seurasi 25–50 henkilöä. Webinaareista on saatu runsaasti positiivista palautetta ja jatkoa on toivottu. Nyt sarja on mahdollista kokea uudelleen webinaaritallenteina!

Pääset tutustumaan kaikkiin webinaarisarjan tallenteisiin JAMK Robotics Centerin sivuilla.

Webinaarisarja toteutettiin JAMK Robotics Centerin projekteissa, Robots on Road, RoboCountryside ja Robotti tuli töihin, työskentelevien asiantuntijoiden yhteistyönä.

Lähteet:

Erwin, D.G. & Garman, A.N. 2010. Resistance to organizational change: linking research and practice. Leadership & Organization Development Journal, 31 (1), 39–56.

Gilley, A., McMillan, H.S. & Gilley, J.W. 2009. Organizational Change and Characteristics of Leadership Effectiveness. Journal of Leadership & Organizational Studies, 16 (1), 38–47.

Juuti, P. & Virtanen, P. 2009. Organisaatiomuutos. Helsinki: Otava.

Oreg, S. 2006. Personality, context, and resistance to organizational change. European Journal of Work and Organizational Psychology, 15 (1), 73–101.

Pardo del Val, M., Martinez Fuentes, C. & Roig-Dobón, S. 2012. Participative management and its influence on organizational change. Management Decision, 50 (10), 1843–1860.

Thomas, R. & Hardy, C. 2011. Reframing resistance to organizational change. Scandinavian Journal of Management, 27 (3), 322–331.

Kirjoittajat:

Henna-Riikka Markkio, projektipäällikkö, Robotti tuli töihin -projekti, Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikkö.

Robotti tuli töihin on Keski-Suomessa 1.4.2019–31.10.2021 toteutettava ESR-hanke, jossa vastataan pk-yritysten tarpeisiin ottaa käyttöön liiketoimintaa tehostavia robotiikan ja automaation ratkaisuja henkilöstön kannalta kestävällä ja tuloksellisella tavalla. Projektin toteuttajana on Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Projektia rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus.

Lisätietoja: jamk.fi/rtt