Helpottaako robotti työtä hyvinvointipalveluyrityksessä? – Kokemuksia Robotti tuli töihin -projektista

Robotti tuli töihin Helpottaako robotti työtä hyvinvointipalveluyrityksessä pääkuva Toni Pekkola Jamk

Robotiikka on yksi uusista teknologioista, jolta odotetaan apuja sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulaan. Työn houkuttelevuutta, keventämistä ja täydentämistä on mahdollista lisätä robotiikan ja automaation avulla. Robotti ei myöskään sairastu, jolloin sen merkitys korostuu myös vallitsevan koronapandemian aikana. Uuden teknologian käyttöönotto tarjoaa mahdollisuuksia muun muassa organisoida työtä ja prosesseja, mutta samanaikaisesti se vaatii myös kehittämistyötä ja käyttökokemuksia. Tässä blogissa esitellään Robotti tuli töihin -projektissa saatuja kokemuksia etäläsnäoloroboteista sekä pilotteihin osallistuneiden vanhus- ja vammaispalveluyksiköiden henkilöstön käsityksiä robottien soveltuvuudesta hoitotyöhön.

Mitä etäläsnäolorobotiikka on?

Robotiikkaa on perinteisesti hyödynnetty teollisuudessa. Nykyään robotiikka jaetaan kuitenkin yleensä kahteen eri kategoriaan, teollisuus- ja palvelurobotiikkaan (International Federation of Robotics, IFR 2022). Etäläsnäolorobotiikka sisältyy näistä palvelurobotiikan alle. Merriam-Websterin tietosanakirjassa (2022) määritellään etäläsnäolorobotiikka (eng. telepresence) seuraavasti:

Technology that enables a person to perform actions in a distant or virtual location as if physically present in that location.

Etäläsnäolorobotiikalla tarkoitetaan siis robotiikkaa, joka mahdollistaa ihmisen osallistumisen ja kokemuksen teknologiavälitteisesti robotin kautta lähes vastaavalla tavalla kuin hänen ollessaan itse paikalla. Parhaimmillaan käyttäjä voi olla vuorovaikutuksessa ja jopa vaikuttaa ympäristöön, jossa robotti on (Sherman & Craig 2019). Esimerkkinä: robotti on fyysisesti läsnä tilassa A samaan aikaan kun ihminen on fyysisesti tilassa B. Tilassa B oleva ihminen pystyy robotin kautta olemaan etäyhteydellä vuorovaikutuksessa tilassa A olevien henkilöiden kanssa. Etäläsnäolorobotiikkaa hyödynnetään sosiaali- ja terveysalalla esimerkiksi asiakastyössä, mutta myös asiantuntijoiden keskinäisessä yhteydenpidossa ja konsultaatioissa.

Robotti tuli töihin -projektissa pilotoitaviksi etäläsnäolon mahdollistaviksi teknologioiksi valikoituivat norjalaisen No Isolationin valmistamat Komp ja AV1. Hankintaperusteena oli arvioitu hinta-laatusuhde sekä helppokäyttöisyys. Hankintaperusteena pidettiin myös toimivaa yhteistyömahdollisuutta valmistajan kanssa. Laitekokeilulla nähtiin myös uutuusarvoa, sillä em. laitteita oli Suomen markkinoilla vain yksittäisiä kappaleita. Muualla maailmalla oli kuitenkin saatu jo hyviä kokemuksia laitteiden käytöstä. Valituista laitteista Komp on liikuteltava laite, jolla voidaan vastaanottaa viestejä, kuvia ja videopuheluita erikseen kutsutuilta käyttäjiltä. AV1 puolestaan mahdollistaa osallistumisen ja vuorovaikutuksen henkilölle, jolla ei esimerkiksi sairautensa vuoksi ole mahdollisuutta osallistua eri tilanteisiin. Kompista poiketen videoyhteys siinä on vain yksisuuntainen.

Projektin aikana neljä hyvinvointialan yritystä pilotoi etäläsnäolorobotiikkaa. Hyvinvointialan yritysten robotisoinnin tarpeen tunnistamisesta sekä yrityksille suunnatusta nopeutetusta robotiikan käyttöönottopolusta, ns. Fast trackista, voi lukea lisää aiemmasta blogikirjoituksesta: Robotti tuli töihin: Hyvinvointialan fast track käynnistyi työpajalla.

Mitä etäläsnäolorobotiikalta odotetaan hyvinvointipalveluissa?

Palvelurobottien on jo vuosia odotettu muuttavan työtä ja palveluprosesseja sosiaali- ja terveysalalla. Tunnistetusta työvoimapulasta johtuva resurssien vähäisyys ja väestön ikääntymisestä seuraava palvelutarpeiden kasvu tuovat paineita myös tuleville hyvinvointialueille.

Robotiikan merkitys on tunnistettu myös etujärjestöjen tasolla. Esimerkiksi Sairaanhoitajaliitto on huomioinut strategiassaan digitaaliset taidot osana sairaanhoitajan työtä. Strategian mukaan robotiikka sulautuu sairaanhoitajan työympäristöön tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin. Digitaaliset palvelut siirtävät kuormittavia ja rutiininomaisia tehtäviä laitteille, jolloin hoitohenkilökunnalle jää enemmän aikaa olla vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. (Digitaaliset taidot osana sairaanhoitajan työtä 2022.)

Yrityksissä etäläsnäolorobotiikan on odotettu muun muassa…

  • monipuolistavan käytössä olevia viestintäkanavia
  • helpottavan ja tehostavan vuorovaikutusta henkilöstön, asiakkaiden ja omaisten välillä
  • lisäävän liiketoimintamahdollisuuksia: palveluja voidaan tuottaa ajasta ja paikasta riippumatta
  • vähentävän liikkumisen ja matkustamisen tarvetta
  • palauttavan siihen liittyvät investoinnit erilaisina hyötyinä (kuten tehokkuutena) verrattain nopeasti (Standaert, Muylle & Basu 2016).
Robotti tuli töihin etäläsnäolorobotiikkaan liittyviä odotuksia kuva Heli Sutinen
Etäläsnäolorobotiikkaan liittyvät odotukset. Kuva: Heli Sutinen

Millaisia kokemuksia ja näkemyksiä projekti nosti esille?

Vallitseva koronatilanne vaikutti niin projektin toimenpiteisiin liittyviin asiantuntijoiden tavoitteisiin kuin kohderyhmien odotuksiin sekä mahdollisuuksiin vastata niihin. Yrityksissä odotukset kohdistuivat erityisesti pandemian aiheuttamien yllättävien muutosten ratkaisemiseen.

Valmennus ja perehdytys robotiikkaan olivat avainasemassa niin henkilöstön, asiakkaiden kuin omaistenkin kohdalla. Valmennusmuotoina olivat työpaja ja webinaarit, itsenäinen opiskelu tarjotun materiaalin kautta, perehdytys ja opastus sekä käytönaikainen tuki ja sparraus. Robotiikan käyttöönottoon tähtäävä perehdytys ja sparraus toteutettiin työpaikalla tai etäyhteydellä työpäivän aikana reflektoiden työyhteisön sen hetkisiä haasteita. Tällä tavoiteltiin kontekstuaalisuutta ja tilannepohjaisuutta “situated learning” -näkökulman mukaisesti (Wenger-Trayner & Wenger-Trayner 2015). Perehdytystä, käyttöönottoa ja varsinaista käyttöä helpotti merkittävästi se, että projektitiimi arvioi teknologian käytettävyyttä ja valmiusastetta laitteistoa hankittaessa. Perehdytyksen merkityksestä tulemme julkaisemaan erillisen blogikirjoituksen myöhemmin keväällä 2022.

Projektin pilotteihin osallistuneilla työntekijöillä oli erilaisia valmiuksia ottaa käyttöön ja hyödyntää robotiikkaa osana työtään. Kaikilla oli kuitenkin kiinnostusta uusia teknologioita kohtaan, vaikka havaittavissa oli jonkin verran alkujännitystä ja jopa pientä pelkoakin. Alkukyselyn perusteella ennakkoasenteet eivät vaikuttaneet liittyvän siihen, että robotit veisivät työpaikkoja, vaan enemmänkin siihen, osataanko laitteita käyttää ja minkä verran aikaa niiden hyödyntämiseen kuluu.

Uusien teknologioiden käyttöönotossa projektitiimi kohtasi kysymyksiä ja ennakko-oletuksia liittyen myös tietosuojaan. Tämä osoitti, että osallistuvien yritysten henkilöstö oli tietoinen tietosuojaan liittyvistä kysymyksistä ja pyrki toimimaan asetusten mukaisesti myös robotiikkaa käyttöönotettaessa. Yhteydenotot viranomaistahoihin osoittivat kuitenkin, että kysymys on vielä heillekin vaikea. Etäläsnäolorobotiikka on sen verran uutta, ettei suoria vastauksia ollut olemassa vaan toiminta piti suhteuttaa nykyisiin määräyksiin verraten sitä jo muihin käytössä oleviin teknologioihin.

Jo varhaisessa vaiheessa pilottikokeiluihin osallistuneista yrityksistä kerrottiin, että niin henkilökunta kuin asiakkaatkin kokivat laitteet helppokäyttöisiksi. Alustavat palautteet osoittivat myös, että laitteiden koettiin helpottavan työtä mm. omaisviestinnän kautta. Kehittämisehdotuksiakin alkoi nousta esille laitteita käytettäessä ja niiden tullessa tutummiksi käyttäjille. Saadun palautteen mukaan viestintä ja vuorovaikutuksen laatu paranivat selkeästi etäläsnäolorobotiikan käyttöönoton myötä. Samaten henkilökunnan liikkumista esimerkiksi yksiköiden välillä onnistuttiin vähentämään etäläsnäolorobotiikan tarjoamien etäkonsultointi- ja asiakasyhteyksien kautta. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja -malleja ideoitiin ja testattiin jo pilottien aikana. On kuitenkin liian aikaista arvioida, mitkä ovat etäläsnäolorobotiikan vaikutukset liiketoiminnan tulokseen.

Perusteellisempi ja kattavampi analyysi projektin tuloksista tiivistetään keväällä 2022 julkaistavaan blogiartikkeliin, kun jälkimmäisen pilotointivaiheen tuottama haastattelu- ja havainnointimateriaali on analysoitu.

Robotti tuli töihin -projekti Tapio Mäkelä, Toni Pekkola ja Essi Heimovaara-Kotonen Jamkista
Tapio Mäkelä (vas.), Toni Pekkola ja Essi Heimovaara-Kotonen

Kirjoittajat:
Tapio Mäkelä, asiantuntija Robotti tuli töihin -projekti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Toni Pekkola, asiantuntija Robotti tuli töihin -projekti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Essi Heimovaara-Kotonen, asiantuntija Robotti tuli töihin -projekti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@jamk.fi

Pääkuva: Toni Pekkola, Jamk
Piirroskuva: Heli Sutinen

Robotti tuli töihin on Keski-Suomen alueella 1.4.2019–31.3.2022 toteutettava ESR-projekti, jossa vastataan pk-yritysten tarpeisiin ottaa käyttöön liiketoimintaa tehostavia robotiikan ja automaation ratkaisuja henkilöstön kannalta kestävällä ja tuloksellisella tavalla. Projektin toteuttajana on Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen ELY.

Voit käydä tutustumassa Robotti tuli töihin -projektiin osoitteessa jamk.fi/rtt.

Rahoittajalogot Euroopan unioni/Euroopan sosiaalirahasto, Vipuvoimaa EU:lta ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lähteet

Digitaaliset taidot osana sairaanhoitajan työtä. 2022. Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Viitattu 19.1.2022. https://sairaanhoitajat.fi/ammatti-ja-osaaminen/digitaaliset-taidot-osana-sairaanhoitajan-tyota/

International Federation of Robotics, IFR, service robots. 2022. Viitattu 20.1.2022. https://ifr.org/service-robots

Merriam-Webster. Dictionary. Merriam-Webster, telepresence. Viitattu 19.1.2022. https://www.merriam-webster.com/dictionary/telepresence

Sherman, W. R. & Craig, A. B. 2019. Introduction to Virtual Reality. Understanding Virtual Reality (2. painos). Boston, Morgan Kaufmann.

Standaert, W., Muylle, S. & Basu, A. 2016. An Empirical Study of the Effectiveness of Telepresence as a Business Meeting Mode. Information Technology and Management 4, s. 323-339.

Wenger-Trayner, E. & Wenger-Trayner, B. 2015. Learning in a landscape of practice: A framework. Teoksessa E. Wenger-Trayner, M. Fenton-O’Creevt, C. Hutcinson, C. Kubiak & B, Wenger-Trayner (toim.) Learning in landscape of practice: Boundaries, identity, knowledgeability in practice-based learning. Lontoo: Routledge, s. 13–29.